Esitelmädiat kotikonstein

Esitelmä olisi pidettävä ylihuomenna, mutta mistä saisi edullisesti hyvätasoiset diat näin lyhyellä toimitusajalla? Kirjoittaja esittää omat konstinsa esitelmädiojen tekoon.

Jaakko Herrala

Ilmaisohjelmat

Verkosta voi poimia ilmaiseksi ohjelmia. Syy ohjelman tekijöiden anteliaisuuteen vaihtelee.

Erkki Karjalainen

Kommentteja vuoristosairaudesta ja sen hoidosta sekä ennaltaehkäisystä

Luin kiinnostuksella M. Linnun, H. Hirsimäen ja P. Mustajoen kirjoituksen (SLL 36/96) vuoristosairaudesta. Sairaushan on Suomessa lähes tuntematon, mutta koska yhä useampi suomalainen hakeutuu vapaa-ajallaan vuoristoalueille, on hyvä, että suomalaiset lääkärit tuntevat sairauden ja pystyvät informoimaan potilaitaan. Oli mukava nähdä, että joku muukin kollega on kiinnostunut aiheesta. Kirjoittajien artikkeli toimii hyvänä johdantona tämän Suomessa eksoottisen sairauden saloihin.

Martin Weckman

Kommentti Martin Weckmanin kirjeeseen

Kiitämme kollega Weckmania vastauksesta artikkeliimme. Olemme samaa mieltä hänen kanssaan siitä, että turvallisuus laiminlyödään usein vuoristossa.

Mikko Lintu, Hannu Hirsimäki, Pertti Mustajoki

Turvahousut

Suomen Lääkärilehdessä on viime aikoina ollut kahdessakin numerossa kirjoitus lonkkamurtumien ehkäisystä turvahousuilla (1,2). Tämä on varsin ilahduttavaa, sillä sen jälkeen kun asiasta olen itse kirjoittanut (3), on Lääkärilehti varsin niukasti käsitellyt tätä mielestäni varsin tärkeää ennaltaehkäisyn muotoa.

Rauno Heikinheimo

Alkoholi ja sairaudet

Alkoholin käytön aiheuttamat haitat ovat seuranneet ihmiskuntaa vuosituhansien ajan. Alkoholin väärinkäytön ilmiöt ovat etsimättä tuoneet mieleen, että kysymyksessä on sairaus, terveen elämän vastainen tapa. Jo roomalainen filosofi Seneca piti sitä eräänä mielenvikaisuuden muotona. Siitä huolimatta alkoholin väärinkäyttöä pohdittiin vuosisatojen ajan enimmäkseen sosiaalisena, moraalisena ja siveellisenä ongelmana. Islamin uskossa alkoholin käyttö on kielletty.

Arno Forsius

Naislääkäriyhdistys täyttää 50 vuotta

Suomen Naislääkäriyhdistys täyttää 50 vuotta 1997, ja sen kunniaksi yhdistys jakaa vuosikokouksessaan tutkimusapurahan ansiokkaalle nuorelle naislääkärille. Juhlan kunniaksi järjestetään symposio, jonka luennoitsijoiksi on kutsuttu tunnettuja naistutkijoita, mm. Pirjo Mäkelä, Leena Palotie ja Auli Toivanen. Aiheet käsittelevät lääketieteen viime saavutuksia ja tulevaisuuden näkymiä yleisotsikolla "Lääketiede kehittyy, oletko mukana?". Symposio on avoin kaikille halukkaille, se myös anotaan kurssimuotoiseksi koulutukseksi. Symposion ohjelma julkaistaan Lääkärilehdessä.

Anna-Maija Seppäläinen

Miten aikuisiän diabeteksen hoitotuloksia voitaisiin parantaa

Aikuistyypin diabetes on eräs yleisimmistä pitkäaikaissairauksistamme, ja sen esiintyvyys on edelleen lisääntymässä. Sairaus siihen liittyvine liitännäissairauksineen kuormittaa taloudellisesti merkittävästi terveydenhuoltoa. Lisäksi monilla potilailla tauti johtaa terveyden menettämiseen, ennenaikaiseen raihnaisuuteen ja lyhentää elinikää. Taudin perussyyt ovat edelleen epäselvät, mutta tärkeitä tekijöitä ovat perinnöllinen alttius ja taudille altistavat elämäntavat. Myös sikiökautisella ravitsemuksella voi olla merkitystä. Näistä voimme vaikuttaa ainoastaan elämäntapoihimme. Keskeisiä aikuistyypin diabeteksen vaaratekijöitä ovat lihavuus ja erityisesti keskivartalolihavuus, liikunnan puute ja runsasrasvainen ruoka. Suomalaiset ovat jatkuvasti lihomassa, ja tämä merkitsee myös aikuistyypin diabeteksen yleistymistä. On arvioitu, että vuonna 1940 aikuistyypin diabeetikkoja oli maassamme vain 6 000, vuonna 1970 heitä oli 80 000 ja vuonna 1990 jo 130 000. Mikäli ehkäiseviin toimenpiteisiin ei selvästi nykyistä enemmän panosteta, voi 15 vuoden kuluttua maassamme olla jo yli 200 000 aikuistyypin diabeetikkoa.

Matti Uusitupa

Hur kan behandlingsresultaten vid vuxendiabetes förbättras?

Vuxendiabetes, typ 2 diabetes, är en av våra vanligaste kroniska sjukdomar och fortsätter att öka i prevalens. Sjukdomen och därtill relaterade komplikationer utgör en ansenlig ekonomisk belastning för hälso- och sjukvården. Hos ett flertal patienter leder sjukdomen dessutom till förlust av hälsan, förtida skröplighet och kortare livstid. Sjukdomens grundläggande orsaker är fortfarande oklara men ärftlig benägenhet samt en livsföring som predisponerar för sjukdomen spelar en viktig roll. Näringen under fosterstadiet kan även ha betydelse. Bland angivna orsaker kan vi endast påverka våra levnadsvanor. Centrala riskfaktorer för vuxendiabetes är fetma, i synnerhet bukfetma, brist på motion samt fettrik kost. Finländarna blir allt fetare, vilket samtidigt medför en ökad förekomst av vuxendiabetes. Uppskattningsvis fanns år 1940 endast 6 000 vuxendiabetiker i vårt land, år 1970 var antalet 80 000 och år 1990 så stort som 130 000. Om satsningarna på förebyggande åtgärder inte blir klart större än hittills kan antalet vuxendiabetiker om 15 år överstiga 200 000.

Ruotsin lääkekorvauksiin suuria muutoksia

Vuoden 1997 alussa muuttui Ruotsin lääkekorvausjärjestelmä olennaisella tavalla. Lisäksi lääkehoidon julkinen rahoitus tullaan vuoden 1998 alussa siirtämään kokonaisuudessaan maakuntien (landstinget) tehtäväksi, kun siihen asti korvaukset maksaa keskitetysti Riksförsäkringsverket. Uudistuksilla pyritään toisaalta turvaamaan potilaille välttämätön lääkehoito, toisaalta hillitsemään lääkekustannusten kasvua.

Timo Klaukka