Päiväkotihoito ja lasten astma

On esitetty, että lapsuudenaikaiset infektiot suojaisivat myöhemmältä astman puhkeamiselta. Päiväkotilapset sairastavat huomattavasti enemmän hengitystieinfektioita kuin kotona hoidetut lapset, mutta epidemiologisissa tutkimuksissa ei ole havaittu päiväkotilapsilla vähemmän astmaa kuin kotona hoidetuilla. Jos lapsella on jo astma, päiväkotihoito voi lisätä astmakohtauksia.

Juha Pekkanen

Viranomaisrekisterit terveyden ja terveyspalvelujen käytön tutkimusaineistona

Viranomaiset ylläpitävät lakisääteisesti useita väestön terveydentilaa ja terveyspalvelujen käyttöä koskevia rekistereitä. Rekisterien pääasiallinen käyttötarkoitus on tilastotuotanto ja terveydenhuollon toiminnan seuranta, mutta myös väestön terveyttä ja terveysturvaa koskevassa tutkimuksessa niillä on tärkeä ja viime vuosina lisääntynyt merkitys. Rekisterit soveltuvatkin hyvin terveystutkimusten aineistoiksi tietojen luotettavuuden ja kattavuuden vuoksi. Tietokoneet ja ohjelmistot mahdollistavat suurten aineistojen käsittelyn, ja ne ovat poistaneet tekniset esteet rekisterien tutkimuskäytöltä. Nykyinen Suomen viranomaisrekisterejä koskeva tietosuojakäytäntö tarjoaa mahdollisuudet suhteellisen joustavaan rekisterien tutkimuskäyttöön rekisteriyhdistelyt mukaanlukien. Euroopan Unioniin liittymisen myötä valmisteluun tulleessa tietosuojalainsäädännön uudistuksessa olisi syytä ottaa huomioon myös tutkimuksen tarpeet.

Ilmo Keskimäki, Marjo Salinto, Seppo Koskinen

Pientaajuisten sähkö- ja magneettikenttien terveyshaitat

Pientaajuisten sähkö- ja magneettikenttien, kuten näyttöpäätteiden ja voimajohtojen kenttien, mahdolliset terveyshaitat nousevat ajoittain tiedotusvälineissä esiin. Tutkimuksissa ei magneettikenttäaltistuksesta ole havaittu olevan vaaraa lisääntymisterveydelle eikä voimajohtojen kentistä syöpävaaraa. Pitkäaikainen altistus sähkö- ja elektroniikka-alan ammateissa tosin saattaa hieman lisätä leukemian ja aivokasvainten riskiä. Sähkö- ja magneettikenttien terveyshaitat eivät ole kansanterveyden kannalta ongelma. Kuitenkin vasta useat negatiiviset tutkimukset voivat yhdessä antaa varmuuden pientaajuisten kenttien ehdottomasta vaarattomuudesta.

Jorma Tikkanen

Ympäristölääketieteen opetus lääkärien peruskoulutuksessa - kansainvälisen kyselyn tuloksia

Yhdeksänkymmentäluvun alun Suomessa monissa koulutussuunnitelmissa korostettiin toistuvasti ympäristötieteiden ja ympäristölääketieteellisen koulutuksen lisäämisen tärkeyttä. Silloinen valtioneuvosto kaavaili yliopistojen määrärahojen supistuksista huolimatta em. aloille uusien virkojen perustamista Kuopion yliopistoon. Taloudellinen taantuma ja suurtyöttömyys veivät terän uusien alojen esiinmarssilta korkeakouluissa yleensäkin. Tässä kirjoituksessa kuvataan ympäristölääketieteen koulutuksen asemaa Suomen ja usean muun maan korkeakoulujen lääketieteen opiskelijoiden peruskoulutuksessa.

Helena Mussalo-Rauhamaa

Kuka hyväksyy virkaehtosopimuksen

Viime aikoina , tekisi melkein mieleni aloittaa "viimeisinä aikoina", on käyty jälleen kerran keskustelua siitä, kuka virkaehtosopimuksen tekee ja kuka sen allekirjoittaa. Kritiikkiä tehdyistä sopimuksista on kohdistettu milloin Akavaan milloin liiton neuvottelijoihin. Samoin ratkaisuksi on ehdotettu joidenkin henkilöiden erottamista tai jonkun määrätyn prominentin kansalaisen palkkaamista. Työtaistelu- ja protestikeinoiksi on ehdotettu kaikenlaista maan ja taivaan väliltä alkaen joukkoirtisanoutumisista.

Kati Myllymäki

Lääkäriliiton hallitus 1997: Peruspalkkatason nosto kaikkien tavoitteena

Esittelemme seuraavassa Lääkäriliiton hallituksen, jossa on tällä kertaa tavallista enemmän uusia kasvoja. Valtuuskunnnan kokouksessa joulukuussa hallitukseen valittiin kaikkiaan viisi uutta henkilöä: puheenjohtaja Kati Myllymäki, varapuheenjohtaja Lauri Kyllönen sekä hallituksen jäsenet Jaakko Halonen, Risto Lantto ja Olli Meretoja. Erovuoroisista jäsenistä valittiin uudelleen Anne Santalahti. Muut hallituksen jäsenet ovat puolivälissä kaksivuotista mandaattiaan.

Marit Henriksson

Hallitus nimesi pysyvät toimielimet: Tavoitteena edunvalvonnan tehostaminen

Lääkäriliiton uuden hallituksen ensimmäisessä kokouksessa 23.1. päätettiin liiton pysyvien toimielinten tehtävistä ja kokoonpanoista vuonna 1997. Liitossa on päätetty alkaneena vuonna panostaa erityisesti edunvalvonnan tehostamiseen ja lääkärien palkkarakenneuudistuksen toteuttamiseen, joten eniten keskustelua käytiin edunvalvontavaliokunnan ja järjestövaliokunnan kokoonpanoista. Edunvalvontavaliokunnan puheenjohtajaksi nimettiin liiton varapuheenjohtaja, kirurgi Lauri Kyllönen. Järjestövaliokuntaa johtaa tehtävää aiemminkin ansiokkaasti hoitanut terveyskeskuslääkäri Anne Santalahti yhdessä las-tenanestesiologi Olli Meretojan kanssa.

Marit Henriksson

Läkarförbundets nya styrelse: Intressebevakningen prioriteras

Läkarförbundets nyvalda styrelse sammanträdde till sitt första möte den 23 januari. De permanenta utskottens uppgifter fast-ställdes och styrelsen utsåg utskottens ledamöter. I år skall förbundet satsa i synnerhet på intressebevakningen och en reform av lönestrukturen. Sammansättningen av förbundets intressebevakningsut-skott och organisationsutskott dryftades därför grundligt. Till ordförande i intressebevaknings-utskottet utsågs förbundets vice ordförande, kirurgen Lauri Kyllönen. Som organisationsutskottets ordförande fortsätter hälsocentralläkare Anne Santalahti. Till vice ordförande i utskottet valdes barn-anestesiologen Olli Meretoja.

Lääkäriliiton pysyvät toimielimet vuonna 1997

Edunvalvontavaliokunta

Ilmoitteluohjeita uudistettiin: Lääkäri voi markkinoida taiteellisia teoksiaan ja omiin keksintöihinsä perustuvia tuotteita

Suomen Lääkäriliitto on vuonna 1985 vahvistanut jäsentensä noudatettaviksi ilmoitteluohjeet, joita on tarpeen mukaan tarkistettu ajan tasalle. Luottamusneuvoston aloitteesta liiton hallitus hyväksyi 23.1.97 muutoksen, joka koskee lääkärin ammatin harjoittamiseen kuulumattomien tuotteiden tai palvelujen markkinointia. Aiemmissa ohjeissa tällaiseen mainontaan suhtauduttiin kielteisesti, mutta nyt hyväksytyn muutoksen mukaan lääkärinammattia, oppiarvoja tai asemaa voidaan käyttää markkinoitaessa lääkärin omaa kirjallista tai taiteellista tuotetta. Muussa lääkärinammattiin liittymättömässä markkinoinnissa niitä voi käyttää vain siinä tapauksessa, että kyseessä on keksintö, jonka syntyyn hän on oleellisesti vaikuttanut. Tällöin keksinnön merkityksen tulee olla luotettavasti toteen näytetty.