Lyhyt silmätautiopin kuvakirja

Kirjan 13 luvussa esitetään tiiviisti värikuvien avulla tavallisimpia oftalmologisia oireita ja sairauksia.

Olavi Pärssinen

Maailman kaunein kalju nainen

Joulukuussa 1993 kuoli 35-vuotias lääkäri, Elina, miehensä sylissä Kirurgisen sairaalan osastolla, taisteltuaan sitä ennen kolme vuotta rintasyövän leviämistä vastaan. Hän ei kuollut itseltään salaa. Ei myöskään muilta, vaan Elinan kanssa jakoi tätä elämän vaihetta joukko kollegoja, ystäviä ja hoitavia henkilöitä, joihin Elinan tapa sairastaa teki syvän vaikutuksen. Siksi hänestä kirjoitettiin kirja.

Anneli Vainio

Nicholas Culpeper - apteekkari ja yrttiparantaja

Nicholas Culpeper (1616-1654) oli englantilainen apteekkari ja yrttiparantaja, jonka nimi yleensä mainitaan yrttilääkinnän uranuurtajien joukossa. Hän oli Surreyssa eläneen papin poika, joka alkoi opiskella Cambridgessa lääketiedettä. Culpeper menestyi aluksi hyvin opinnoissaan, mutta pian hän koki suuren henkilökohtaisen menetyksen, kun hänen tuleva puolisonsa kuoli ankarassa ukkosmyrskyssä.

Hedelmällisyyden edistäminen terveydenhuollon haasteena

Raskauden ehkäisyyn ja keskeytyksiin painottuneen perhesuunnittelun oikeutuksesta kiistellään useissa maissa. Suomessa perhesuunnittelu on ollut hyväksyttyä jo 1970-luvun alusta alkaen. Korkeatasoiset ehkäisyneuvonta- ja raskaudenkeskeytyspalvelut yhdessä ihmissuhde- ja sukupuolikasvatuksen kanssa ovat tuottaneet erinomaisia tuloksia.

Matti Rimpelä

Fertilitetsvård - en utmaning

Är familjeplanering som främst omfattar förebyggande eller avbrytande av graviditet berättigad? Det är en omtvistad fråga i många länder. I Finland har familjeplanering varit accepterad sedan början av 1970-talet. Vi har också nått utomordentligt goda resultat genom att preventivrådgivningen och abortvården hållit hög standard och kombinerats med sexualupplysning och handledning i mänskliga relationer.

Uuden tupakkalain velvoitteet - näytön paikka myös terveydenhuollolle

Suomi oli tiennäyttäjä edistyksellisyydellään säätäessään tupakkalain 1976; sittemmin on moni maa säätänyt Suomen lakia tiukempaa lainsäädäntöä. Terveyden edistämistyön täytyy onnistuakseen löytää toimiva tasapaino pakon ja vapaaehtoisuuden välillä. Suomessakin on kokemusta siitä, miten turvavyöt otettiin käyttöön pelkillä suosituksilla, mutta lainsäädännön velvoitteiden myötä turvavyön käyttö yleistyi kaksinkertaiseksi. Nyt on varmasti oikea hetki lisätä pakotteita myös tupakoinnin vähentämiseksi. Maaliskuun alussa voimaan astuneiden tupakkalain muutosten tavoitteena on toisaalta estää nuoria aloittamasta tupakointia ja toisaalta korostaa tupakoimattoman oikeuksia puhtaaseen ilmaan. Lain tiukkuus rajoittaa tupakointia varsinkin työpaikoilla mitä ilmeisimmin varsin radikaalisti.

Klas Winell

Kudosten hapensaanti vasoaktiivisten lääkkeiden käytön perusteena

Tavallisimmat tehohoidossa käytettävät vasoaktiiviset lääkkeet ovat sydämen pumppausvoimaa lisäävät ja verenpainetta nostavat sympatomimeettiset amiinit: adrenaliini, noradrenaliini, dopamiini, dobutamiini ja dopaeksamiini. Toinen vasoaktiivisten lääkkeiden ryhmä ovat verisuonia laajentavat lääkkeet, joista yleisimmin tehohoidossa käytetään nitroprussidia ja nitroglyseriiniä. Vasoaktiivisten lääkkeiden tarve ei vastoin perinteistä käsitystä ole suinkaan toivottoman tilanteen merkki. Tuoreet tutkimukset ovat osoittaneet, että kriittisesti sairaiden potilaiden ennustetta kyetään merkittävästi parantamaan sydämen minuuttivirtausta lisäävällä inotrooppisella lääkityksellä. Tämä on todettu laajan kirurgian yhteydessä, septisessä sokissa, traumapotilailla sekä heterogeenisella ryhmällä kriittisesti sairaita potilaita. Parantuneen ennusteen katsotaan johtuvan siitä, että vasoaktiivinen hoito lisää koko elimistölle tarjolla olevan hapen määrää ja estää elinten toiminnalle haitallisen hapenpuutteen kehittymisen.

Esko Ruokonen, Juha Hartikainen, Jukka Takala

Papilloomavirusrokotteiden uudet näkymät

Ihmisen papilloomavirusta (HPV) tunnetaan nykyään yli 70 tyyppiä. Genitaalialueen kasvaimista löytyy lähinnä HPV16- ja HPV18-tyyppejä. Eri tyyppien vertailussa on saatu selville ominaisuuksia, joilla virus aiheuttaa pahanlaatuisen transformaation. Immunisoitumisen kasvainviruksia vastaan on osoitettu suojaavan syövältä. Olisiko siis mahdollista kehittää rokote kohdunkaulan syöpää ja muita papilloomaviruksen aiheuttamiksi epäiltyjä syöpätauteja vastaan?

Matti Lehtinen, Pirkko Heino, Tuula Lehtinen, Pekka Nieminen, Jorma Paavonen

Uutta tietoa hedelmättömyyden yleisyydestä

Lapsettomuusongelmien on arveltu Suomessa viime aikoina yleistyneen. Arviot saavat tukea haastattelututkimuksesta, johon vastasi yli 4 000 suomalaisnaista, iältään 22-51-vuotiaita. Pitkittyneitä, yli vuoden kestäneitä raskaudenyrityksiä oli ollut 14 %:lla vastanneista, 9 %:lla ennen ensimmäisen lapsen syntymää. 1950-60-luvulla syntyneet naiset olivat kokeneet primaarista, ennen ensimmäisen lapsen syntymää ilmennyttä hedelmättömyyttä enemmän kuin 1938-49 syntyneet naiset. Lapsenteon siirtyminen myöhemmälle iälle selittää vain osan erosta: tulosten mukaan on ilmeistä, että kaikenikäisillä naisilla on nykyään raskaaksitulovaikeuksia enemmän kuin ennen.

Irma-Leena Notkola

Ihopistokokeet allergian perusdiagnostiikassa Suomen Allergologi- ja Immunologiyhdistyksen suositus

Ihopistokoe on esitietojen jälkeen hyvä tutkimus välittömän allergian selvittämisessä, koska se on turvallinen, teknisesti helppo ja tulokset ovat melko luotettavia. Perussarjan avulla voidaan arvioida atopiataipumusta. Tutkimus on usein lähtökohtana potilaan hoitoon vaikuttaviin selvityksiin ja se auttaa arvioimaan potilaan riskiä sairastua tietyssä ympäristössä, kuten ammatissa tai asepalveluksessa. Yksittäisten allergiatutkimusten kliininen merkitys on kuitenkin rajallinen, ja hoitavan lääkärin on aina arvioitava tulokset suhteessa potilaan oireisiin ja esitietoihin.

Kaisu Juntunen-Backman, Kirsti Kalimo, Paula Kuusisto, Timo Reunala