78166 osumaa

Pallolaajennus vai ohitusleikkaus sepelvaltimotautiin?

Oireisen sepelvaltimotautipotilaan ensisijaishoito on tietenkin konservatiivinen, mutta usein joudutaan tilanteeseen, jossa on harkittava operatiivisia toimia. Tietyissä tilanteissa ohitusleikkaus on selvästi ensisijainen vaihtoehto, koska se parantaa eloonjäämistä; näitä ovat vasemman päärungon stenoosi, proksimaalisen vasemman laskevan haaran monisuonitauti sekä kolmen suonen tauti systolisesti vajaatoimintaisessa sydämessä. Vastaavasti yhden suonen tautiin käytetään usein pallolaajennusta.

Pienten keskosten koulumenestys

1980-luvun loppupuolelta alkaen on yhä pienempiä keskosia osattu hoitaa ja yhä suurempi osa näistä lapsista on päässyt kouluikään. Clevelandista peräisin olevassa tutkimuksessa on selvitetty, miten alle 750 g:n syntymäpainoiset keskoset ovat kouluikään päästyään selvinneet opintiellä, ja tätä on verrattu hieman suurempiin keksosiin (syntymäpaino 750-1 499 g) ja täysaikaisiin vastasyntyneisiin. Ryhmissä oli 61-68 lasta ja heidän neuropsykomotorisia taitojaan mitattiin lukuisilla asteikoilla (kaikkiaan yli 20 asteikkoa), joiden perusteella voitiin arvioida lasten kognitiivinen kyky, kielen omaksuminen, motorinen valmius, lukeminen, kirjoittaminen ja laskeminen, käyttäytyminen ja sosiaalinen valmius. Lapset olivat noin 7-vuotiaita, kun tutkimus tehtiin.

Perinnöllisen tromboositaipumuksen salat selviämässä

Laskimotrombi on varsin yleinen sairaus: Yhdysvalloissa sen ilmaantuvuuden on raportoitu olevan 300 000:n luokkaa vuodessa. Trombi voi myös koitua uhrilleen kohtalokkaaksi, ja sen komplikaationa kehittyvä keuhkoembolia aiheuttaa 5-10 % kaikesta kuolleisuudesta sairaaloissa. Nuoretkaan eivät ole välttyneet tältä taudilta - eivätkä myöskään kuuluisat; viime aikoina suurta julkisuutta saanut emboliapotilas on Yhdysvaltain entinen varapresidentti, joka kylläkin toipui taudistaan. Taudin taustat ovat moninaiset, ja mukaan mahtuu niin hankinnaisia syitä kuin perinnöllisiäkin komponentteja. Erilaiset tekijät voivat myös vaikuttaa yhtä aikaa, ja siksi geneettisen alttiuden tunnistaminen on myös osa taudin ehkäisyä. Perinnölliseen trombialttiuteen viittaavat tukosten esiintyminen nuorella iällä, toistuvasti tai niiden epätavallinen sijainti.

Kliinisen lääketutkimuksen tulosten arviointi

Lääkelaitokselle ilmoitetaan vuosittain 250-300 kliinistä lääketutkimusta. Potilailla tehtävien kliinisten lääketutkimusten tarkoituksena on selvittää tutkittavan lääkkeen tehoa, haittavaikutuksia sekä soveltuvuutta hoitoon. Lääkehoitokäytännön muotoutumiseen vaikuttavat tieteellisissä kokouksissa esitetyt kannanotot, yleiskatsausten kirjoittajien mielipiteet sekä asiantuntija-arviot. Kliiniset lääketutkimukset muodostavat kuitenkin rationaalisen perustan lääkehoitoa koskeville suosituksille. Lääkevalintaa tekevän lääkärin onkin hyvä kyetä omakohtaisesti arvioimaan ammattilehdissä julkaistujen alkuperäistutkimusten luotettavuutta ja kliinistä merkittävyyttä. Seuraavassa esitetään eräitä näkökohtia tämän arvioinnin helpottamiseksi.

Risto Huupponen

Ravitsemustilan arviointi käytännön potilastyössä

Ravitsemustilan häiriöt ja aliravitsemus huonontavat sairaan potilaan toipumista, altistavat leikkauksen jälkeisille komplikaatioille ja sairaalainfektioille, pidentävät sairaalassaoloaikaa ja lisäävät kuolleisuutta. Ravitsemustilan häiriöiden varhainen toteaminen ja hoito on siten tärkeää sekä potilaan että yhteiskunnan kannalta. Sairaalassaoloaika lyhenee, toipuminen nopeutuu ja kustannukset vähenevät. Toisaalta aliravitsemuksen hoitamatta jättäminen voi johtaa komplikaatiokierteeseen, jonka hoidon kustannukset saattavat moninkertaistaa perussairauden hoidon aiheuttamat kustannukset. Tyypillisiä aliravitsemuksen aiheuttamia ongelmia ovat mm. haavan paranemisen hidastuminen ja immuunitoiminnan häiriöt.

Matti Uusitupa, Lauri Nuutinen

Kansanterveys-laitos ja KELA yhdistävät tutkimus-toimintaansa

Kansaneläkelaitos ja Kansanterveyslaitos ovat sopineet pitkäaikaisesta yhteistyöstä väestötason terveystutkimuksessa. KELAn tutkimustyö siirtyy asteittain Kansanterveyslaitoksen toteutettavaksi maaliskuun alusta lähtien. Kansanterveyslaitokseen muodostetaan uusi terveyden ja toimintakyvyn yksikkö, johon KELAn Helsingissä toimiva lääketieteellinen tutkijaryhmä johtajanaan Arpo Aromaa siirtyy. Yksikkö keskittyy väestön terveyden, toimintakyvyn ja terveysturvan tutkimiseen sekä terveyden tietohuollon kehittämiseen. Yhteistyösopimus on osa valtion tutkimusyksiköiden työnjaon ja yhteistyön kehittämistä. Se vahvistaa Kansanterveyslaitoksen tutkimustyötä väestön terveyden seurannassa, ja toisaalta KELA suuntaa omaa tutkimustaan entistä enemmän sosiaaliturvan sosiaalipoliittisiin ja taloudellisiin kysymyksiin.

Teiniraskaudet huolena Yhdysvalloissa

Teini-ikäisten tyttöjen synnytysten määrä on Yhdysvalloissa vähentynyt 1950-luvulta noin kolmanneksen, laillisen abortin saamisen helpotuttua. Nyt ne ovat kuitenkin jälleen lisääntymään päin. 1950-luvulla vain 27 %:lla amerikkalaisnuorista oli seksikokemuksia, mutta nykyään osuus on 60 %. Teinitytöistä 12 % tulee raskaaksi, mikä tarkoittaa miljoonaa teiniraskautta vuosittain ja näistä raskauksista syntyy 500 000 lasta. Center for Health Statisticsin tilastot kertovat myös, että nykyään teiniäitien lapsista 81 % syntyy avioliiton ulkopuolella, kun tilanne 1960-luvun alussa oli päinvastainen.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat