Lääkärit kansanedustajaehdokkaina

Näin eduskuntavaalien kynnyksellä Lääkärilehti haluaa esitellä parlamenttiin pyrkivät lääkäriehdokkaat. Tavoittamamme 54 ehdokkaana olevaa lääkäriä yhdeksästä puolueesta esittää seuraavassa lyhyesti tärkeimpiä tavoitteitaan ja näkemyksiään valtakunnallisesta terveyspolitiikasta.

Smallpox a scourge of the past, but virus still a threat, says WHO

If viruses had minds, variola, the smallpox virus, would be going through agony. Since 1980, when the World Health Organization (WHO) declared smallpox eradicated, the virus has been languishing on the death rows of two high-security containment centers, one in Moscow, the other in Atlanta. Two previous dates - 1987 (unofficial) and 1993 (official) - set by WHO expert committees for destruction of the 600 samples of the virus stocked in these centres have come and gone. Now a third - 30 June this year - also looks to become a dead letter.

Miksi lääkkeellinen ehkäisy on niin suosittua?

Sosiaalilääketieteen yhdistys ja Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (STAKES) järjestivät Drugs for all? - Future of population strategy in prevention -seminaarin viime marraskuussa STAKESissa Helsingissä. Osallistujia oli noin 60. Seminaarin tarkoituksena oli esimerkkien avulla pohtia sitä, miksi laajamittainen lääkkeellinen ehkäisy on niin suosittua, vaikka näyttö hyödyllisyydestä on useimmiten vajavaista.

Elina Hemminki

Äänipostia potilaalle

Hoito-ohjeitten antaminen puhelimen välityksellä on hankalaa sekä potilaalle että lääkärille. Palvelua parantaa siirtyminen äänipostiin, joka toimii puhelinverkkoon liitetyssä mikrotietokoneessa.

Erkki Karjalainen

Naapurin kokemus käyttöön

Ruotsalaiset raportit terveydenhuollon menetelmien vaikuttavuudesta ovat olleet ulottuvillamme muutaman vuoden. Niitä ei toistaiseksi ole hyödynnetty Suomessa kovinkaan paljon, vaikka terveydenhoitojärjestelmien ja lääketieteen käytäntöjen samankaltaisuus todennäköisesti luovat tähän mahdollisuuksia. Ainakin osa sarjan julkaisuista pyritään esittelemään Lääkärilehden kirjallisuusosastossa tämän vuoden aikana.

Marjukka Mäkelä, Timo Klaukka

Lääkärisopimuksesta

Luin ihmetellen kollega Äärimaan kirjoituksen Suomen Lääkärilehdestä 4/95. Tekstin mukaan lääkärisopimus tuo keskimäärin 2,1 % palkankorotuksen. Kenelle? Toista näyttää kuitenkin lehden mukana tullut liite palkkataulukkoineen.

Tapio Kannisto

Peruspalkka kunniaan

Viittaan kollega Ilkka Soinin valaisevaan kirjoitukseen Suom Lääkäril 5/95), jossa hän tuo julki oman ansiokehityksensä 1989-94 ja se korutont' on kertomaa!

Leena Mikkonen

Sopimus pudotti joiltakin lääkäreiltä palkkaa neljänneksen

Lääkäriliitto allekirjoitti tammikuussa sopimuksen, joka pudotti osalta lääkäreistä palkkaa 4-28 %. Sopimuksen perusteella vakinaisten viranhaltijoiden palkan syrjäseutulisät jäädytetään markkamääräisinä nykyiselle tasolle, josta ne vuosien mittaan automaattisesti häviävät. Uusille viranhaltijoille ja sijaisille syrjäseutulisän maksaminen on työnantajalle vapaaehtoista. Mistäpä löytyvät ne kunnat, jotka tänä päivänä maksavat yhtään enempää palkkaa kuin on pakko. Joissakin terveyskeskuksissa ja sairaaloissa on ns. vakinaisia sijaisia, jotka ovat olleet samassa työpaikassa vuosia, jotkut yli 10 vuottakin, ja nyt heidän palkkansa laskee sopimuksen perusteella kerralla reilusti.

Leena Varesmaa-Korhonen

Leena Mikkoselle, Tapio Kannistolle ja Leena Varesmaa-Korhoselle

Kirjoittajat ovat oikeutetusti puuttuneet solmitun lääkärisopimuksen tasoon, rakenteeseen ja yksityiskohtaiseen sisältöön. Sopimuksesta on heti sen solmimisen jälkeen annettu selonteko kirjoittamishetkellä tiedossa olevien faktojen pohjalta. Siltä osin kuin on kysymys lääkärisopimuksen lääkäreitä koskevista yksityiskohdista, Kunnallinen työmarkkinalaitos on lähettänyt kentälle täydentävät ohjeet, jotka vastaavat solmittua sopimusta. Sopimuksen yleisten osien osalta soveltamisohjeet vielä puuttuvat, mikä johtuu kuntasektorin muutoin selkiytymättömästä tilanteesta. Myös lääkäreitä koskevien yksityiskohtien osalta kaivataan jatkossa tarkempaa selvitystä.

Matti Koivistoinen

Vastuu addiktioasiakkaiden hoidosta

Matti Rimpelä käynnisti viime vuoden lopulla pääkirjoituksessaan keskustelun addiktioasiakkaiden hoidon laadusta. Hän kärjisti, ettei todellista vastuuta eikä voimavaroja näiden asiakkaiden auttamiseen löydy olemassaolevista järjestelmistä. A-klinikkasäätiön työntekijöinä tiedämme, ettei tilanne ole näin huono (Suom Lääkäril 1995;50:397). Vastineessamme emme kuitenkaan sanoneet, etteikö huoleen olisi aihetta. Vertailussa sydän- tai syöpäpotilaaseen päihdepotilas jää todella kirkkaasti jälkeen, jos verrataan näihin kansantauteihin varattuja tutkimus- ja hoitoresursseja keskenään.

Pekka Heinälä, Lasse Murto, Rauno Mäkelä, Kari Poikolainen