Lumehoidon etiikkaa

"Jos lääkäri ei työssään onnistu käyttämään lumevaikutusta hyväkseen, hänestä pitäisi tulla nukutuslääkäri tai patologi.... Yksinkertaisesti sanottuna: jos potilaasi ei käynnin jälkeen tunne oloaan paremmaksi, olet väärällä alalla." (1). Nämä rivit kirjoittanut kollega oli ilmeisesti kyllästynyt siihen, että lumevaikutuksen merkitystä aliarvioitiin, vaikka se itse asiassa on olennainen osa melkein kaikkea lääkärintyötä.

Pekka Louhiala

Avoimuus on valttia magneettikuvauksessa

Helsingin Vallilassa toimiva Picker Nordstar Oy on tuonut markkinoille magneettikuvauslaitteen nimeltä OUTLOOK. Uutta MRI-laitteessa on sen avoin rakenne, joka sallii potilaan vapaamman siirtelyn.

Erkki Karjalainen

Modeemin asennus ja vianetsintä

Modeemi on telemaattisten palvelujen teknisin laite. Kun se toimii, se on varsin vaivaton. FiMnetin LP2- ja LP3-ohjelmat osaavat itse asentaa modeemin ja antaa sille oikeat tietoliikennearvot. Jos linjayhteys ei synny, voivat syyt olla moninaisia. Tässä artikkelissa selvitetään modeemitekniikkaa ja sitä, miten toimimaton modeemi saadaan käyttökelpoiseksi.

Ralf Simonsson

Sairauskertomus - kenen, millainen?

Kanteluihin, joita käsittelen, on ilmaantunut uusi kantelutyyppi. Henkilöt, jotka ovat tutustuneet omaan sairauskertomukseensa esittävät, että heidän sairauskertomuksestaan tulisi poistaa tai muuttaa tämä tai tämä yksittäinen sana virheellisenä. Lääkäri on siis ilmaissut asian toisin kuin potilas sen kokee.

Ulla Rimpelä

Vastine Erkki Valtoselle magneettikentistä ja syöpävaarasta

Erkki Valtonen kommentoi (SLL 3/95) kirjoitustamme "Magneettikentät ja syöpävaara" (SLL 33/94) lasten syöpävaaratutkimusten osalta. Muutamat huomiot hänen lähinnä tutkimuspoliittisiin kommentteihinsa liittyen lienevät paikallaan.

Pia Verkasalo, Jukka Juutilainen, Jaakko Kaprio, Eero Pukkala, Markku Koskenvuo

Lasten- ja nuorisopsykiatria ja -psykoterapia

Euroopan Erikoislääkäriliiton (Union Européenne des Médecins Spécialistes, UEMS) piirissä perustettiin elokuussa 1993 lasten- ja nuorisopsykiatrian ja -psykoterapian erikoisalaa varten oma sektio. Käytännössä sektion perustaminen merkitsi samannimisen itsenäisen lääketieteen erikoisalan tunnustamista ja hyväksymistä.

Vastine keskustelualoitteeseen "Mitä muuta kuin liikuntaa?"

Mielipidekirjoituksessaan (SLL 1-2/95) Mäkitalo ja Palonen kritisoivat liikunnan käyttöä työkykyä ylläpitävän toiminnan välineenä. Keskustelun käynnistäminen ja kriittinen suhtautuminen pelkästään liikuntakeskeiseen työkykyä ylläpitävään toimintaan on aiheellista. Tosihan on, että perinteisellä yksilöihin kohdistuvalla terveysneuvonnalla tai laitoskuntoutuksella ei ole kyetty vaikuttamaan alentuneesta työkyvystä, sairauspoissaoloista ja -eläkkeistä aiheutuviin ongelmiin. Pitkällä aikavälillä myöskään aktiivisten, fyysiseen harjoitteluun perustuvien kuntoutusohjelmien tulokset eivät ole eronneet perinteisen kuntoutuksen vaikutuksista. Kirjoittajien peräänkuuluttamia uusia toimintamalleja tarvitaan. Kirjoituksessa mainittu liikuntakritiikki tulee kuitenkin suunnata liikuntaohjelmien toteuttamistapaan ja sisällön kontekstiin, ei itse liikunnan oikeutukseen tai tarpeellisuuteen.

Veikko Louhevaara, Tiina Pohjonen, Leila Hopsu

Nicolaus Copernicus, maailmankuvan mullistanut lääkäri

Nicolaus Copernicus, joka tunnetaan parhaiten tähtitieteilijänä, oli aikakautensa useiden monioppineiden tavoin myös lääkäri. Hän syntyi vuonna 1473 Puolassa Torunin (saks. Thorn) kaupungissa. Hänen isänsä oli alunperin krakovalainen tukkukauppias ja myös hänen äitinsä oli varakasta kauppiassukua. Copernicuksen isä kuoli vuonna 1483, minkä jälkeen eno, Lukas Watzenrode, otti pojan kasvatettavakseen.

Arno Forsius

Depression hyvä hoito kannattaa

Kyseessä on ruotsalaisen terveystaloustieteilijän ja amerikkalaisen psykiatrin toimittama artikkelikokoelma depression ja sen hoidon terveystaloudellisista näkökohdista. Kirja on hyvin ajankohtainen myös meille suomalaisille. Esimerkiksi äskettäin pidetyn depression tunnistamista ja hoitoa käsitelleen konsensuskokouksen lausuman mukaan Suomessa käytetään depression hoitoon ainakin noin 850-1 250 miljoonaa markkaa eli vähintään 2-3 % terveydenhuollon kokonaismenoista. Lausumassa todetaan edelleen, että olisi päätöksenteon kannalta tärkeää selvittää depression hoidon vaikuttavuutta ja kustannushyötyä, koska tämän alueen tutkimustieto on hyvin vähäistä. Nyt esiteltävä kirja pyrkii antamaan joitakin alustavia vastauksia avoimiin kysymyksiin.

Ville Lehtinen

Epilepsiakirurgin kultakaivos

Viime vuosina epilepsiakirurgian toimenpiteiden määrä on lisääntynyt huomattavasti mm. tarkempien ja tehokkaampien kuvantamismenetelmien ansiosta. Epilepsiaa tai epilepsiakirurgiaa käsitteleviä korkeatasoisia oppikirjoja on ilmestynyt 1-2 vuosittain.

Pertti Rintahaka