Mainio tietolähde sisäilman terveysvaikutuksista

Allergisten sairauksien ehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen kuuluu potilaan elintapojen ja ympäristön laaja-alainen huomioonottaminen. Eipä siis ihme, että Sisäilma ja terveys -kirjan tekijät ovat kaikki allergian asiantuntijoita. Suomessa on pyritty aluksi vähättelemään useita sisäilman pilaajia. Radonia pidettiin pitkään ruotsalaisten ongelmana, formaldehydin terveysriskejä vähäteltiin, hometalojen ongelmat ovat vasta nyt vähitellen saamassa vakavaa huomiota. Puheille pakkotupakoinnin terveysvaaroista saatetaan edelleenkin naureskella. Tämä johtuu siitä, että ympäristölääketieteen opetusta on meillä laiminlyöty.

Erkki Vesterinen

Yhteispohjoismaista skitsofrenian psykoterapiaa

Nordic Investigation on Psycho-therapy of Schizophrenia (NIPS) -projektille oli jo 70-luvulla luotu perustaa kehittämällä skitsofrenian hoitoon erilaisia psykososiaalisia interventiomalleja ja psykoterapiavalmiuksia sekä ohjaamalla asenteita suotuisaan suuntaan skitsofreniaan sairastuneiden kohtaamiseksi yksilöinä ja inhimillisinä olentoina.

Erkki Väisänen

Oikaisu

Lääkärilehdessä 3/95 (s. 275), kirjoitin Matti Santavuoren kirjasta Mustat pallot. Tekijän etunimeksi ilmoitin virheellisesti Martti. Virhe on erityisen harmillinen siksi, että edesmenneen Matti Santavuoren pojan etunimi on Martti.

Suomen eläinlääkintätoimi autonomian ajan alkupuolella

Collegium medicumin vuonna 1816 vahvistetun ohjesäännön 15. pykälä kuului suomennettuna näin: "Eläinlääkintätaito eli eläinlääketiede, joka pääasiallisesti nojautuu yhtäläisiin perusteisiin lääketie-teen kanssa, on myös oleva Collegiumin huomion ja huolenpidon kohteena: Collegiumin on siis huolellisesti tätä tiedettä edistettävä ja annettava siitä yleisölle hyödyllisiä ohjeita. Karjaruton tai muiden tuhoisien karjan kulkutautien ilmaantuessa Collegiumin on, meidän käskynhaltijoittemme (maaherrojen) ilmoituksen saatuaan, avustettava neuvoineen ja tietoineen, miten sellaiset kulkutaudit voitaisiin hillitä ja niiden leviäminen ehkäistä."

Arno Forsius

Kilpailu terveydenhuollossa edistyy hitaasti

Vuonna 1993 voimaan astunut valtionosuuslainsäädäntö antoi kunnille vapaat kädet järjestää terveyspalvelunsa haluamallaan tavalla. Toki tämä mahdollisuus oli ollut periaatteessa jo aikaisemminkin, mutta koska kunta olisi menettänyt näistä palveluista valtionosuudet, ostopalvelujen käyttö jäi vanhan lainsäädännön aikana käytännössä vähäiseksi. Kun valtionosuuslainsäädännön uudistusta valmisteltiin, oletettiin, että kunnat ryhtyisivät käyttämään saamaansa vapautta innolla ja kilpailuttamaan palvelujen tuottajia aktiivisesti. Näin ei näytä kuitenkaan käyneen. On arvioitu, että viime vuonna ainoastaan 10 % terveydenhuollon toiminnasta oli kilpailutettua.

Aarne Pasanen, Taito Pekkarinen

Konkurrensen i hälso- och sjukvården avancerar långsamt

Den nya lagstiftningen om statsandelar som trädde i kraft år 1993 gav kommunerna fria händer att ordna sin hälso- och sjukvård. I princip fanns denna möjlighet redan tidigare, men för att inte gå miste om statsunderstödet så utnyttjade kommunerna köptjänster endast i begränsad omfattning. Under beredningen av statsandelsreformen räknade man med att kommunerna aktivt skulle utnyttja sin nya frihet och öppna hälso- och sjukvården för konkurrens. Den här utvecklingsmodellen har tydligen inte förverkligats. En upp-skattning visar att endast tio procent av vården var konkurrensutsatt i fjol.

EKG terveillä lapsilla ja synnynnäisissä sydänvioissa

Terveen lapsen sydänsähkökäyrä on selvästi erilainen kuin aikuisen ja se muuttuu merkittävästi iän myötä. Vastasyntyneellä kammioiden lihasseinämät ovat samanpaksuiset. Syntymän jälkeen keuhkokierron vastus ja oikean kammion paine pienenevät. Kasvun myötä seinämäpaksuus lisääntyy pääosin vasemmalla puolella. Vuosien kuluessa rintakehän muoto ja sydämen asento muuttuvat. Fysiologiset ja synnynnäisiin sydänvikoihin kuuluvat hemodynaamiset muutokset heijastuvat EKG:ssa. Sydänvikaa epäiltäessä oikeaan tulkintaan pääsemiseksi täytyy tuntea verenkierron fysiologia ja sen muutokset.

Tero Tikanoja, Erkki Pesonen

Infektio septoplastian komplikaationa

Nenän väliseinän korjausleikkaukset ovat varsin yleisiä toimenpiteitä korva-, nenä- ja kurkkutautien yksiköissä. HYKS:n klinikassa septoplastioita tehdään vuosittain noin 300. Tutkimus 100 potilaan aineistosta osoittaa, että välittömät leikkauksen jälkeiset infektiot ovat kirjallisuudessa raportoitua yleisempiä. Vakavat infektiot ovat kuitenkin harvinaisia, eikä profylaktisen antibioottilääkityksen käyttö ole tutkimuksen perusteella aiheellista.

Antti Mäkitie, Leena-Maija Aaltonen, Henrik Malmberg

Kroonisen haimatulehduksen diagnostiikka ja hoito

Kroonisen haimatulehduksen diagnosointi ei tuota vaikeuksia, kun potilas on alkoholisti, jolla on selvät oireet haiman vajaatoiminnasta ja kuvantamismenetelmillä todettavissa tautiin sopivia muutoksia. Lievissä tapauksissa diagnoosiin ei kuitenkaan päästä millään yksinkertaisella kuvantamismenetelmällä tai laboratoriotutkimuksella. Kroonisen haimatulehduksen lääkehoito on yksilöllistä, ja se tähtää kivun ja ruoansulatushäiriön hoitoon.

Pekka Collin

Synnytysanalgesian laadunvalvontaa TYKS:ssa Synnyttäjien kokemukset kivunhoidosta

Kun halutaan mitata synnytyskivun lievittämistä, on kuuleminen asiantuntijaa - synnyttäjää itseään. Kivunhoidon toteutumista TYKS:n naistentautien ja synnytysklinikassa selvitettiin kyselylomakkeen avulla vuoden 1993 lopulla. Vaikka tulokset kaiken kaikkiaan ovat hyvät, parantamisen varaakin löytyy. Tämäntyyppisellä seurantatutkimuksella on helppo kartoittaa ongelman laatu ja keskittää liikenevät voimavarat olennaisen parantamiseen. Tuloksen parantamiseen saattaa riittää hoito-ohjeiden ja informaation lisääminen. Jokaisen yksikön olisi terveellistä tehdä tämäntyyppistä analyysiä säännöllisesti, sillä tutkimustulokset toisista sairaaloista eivät välttämättä ole suoraan soveltamiskelpoisia.

Liisa Petäjä, Markku Salonen