Laastarillako eroon tupakasta?

Tupakoinnin terveydelle aiheuttamat haitat ovat ainakin lääketieteellisen koulutuksen saaneiden mielestä kiistattomat. Näin ajattelevat useimmat maallikotkin, sillä tupakoijistakin valtaosa uskoo aiheuttavansa riskejä omalle terveydelleen, mutta myös savuttelulleen altistuville. Tupakoimattomista neljä viidestä on sitä mieltä, että passiivinen tupakointi altistaa keuhkosyövälle ja yhdeksän kymmenestä arvelee ympäristön tupruttelun olevan vaarallista lasten terveydelle (An Evaluation of the Tobacco Control Program, 1989-1993, La Jolla, UCSD, 1994, s. 64-80).

Ravinto ja lääketiede -palstan linjaukset

Ravinnolla katsotaan olevan tärkeä merkitys ihmisen terveyden ylläpitäjänä ja sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Lisääntynyt tietämys ei ole suinkaan vähentänyt ravintotekijöiden merkitystä - päinvastoin niiden merkitystä tutkitaan hyvin monien ja syntytavoiltaan erilaisten sairauksien syytekijöinä. Tutkimuksen lähestymistavat ovat myös moninaiset lähtien perustutkimuksesta väestötason tutkimuksiin. Menetelminä käytetään kaikkia moderneja biolääketieteen tutkimusmenetelmiä. Eräänä tutkimusalueena on ravinto- ja perintötekijöiden yhteisvaikutusten tutkiminen.

Matti Uusitupa

Silmän paikallispuudutus harmaakaihikirurgiassa

Tutkimuksen tarkoituksena oli parantaa silmäpuudutuksen laatua harmaakaihileikkauksissa potilaan turvallisuutta vaarantamatta. Harmaakaihileikkaukset tehdään yhä useammin päiväkirurgisina toimenpiteinä. Suurin osa potilaista on vanhuksia. Sekä potilaan että leikkaajan kannalta on edullista, jos puudutuksen primaari onnistumisfrekvenssi on korkea ja puudutus on mahdollisimman kivuton. Näiden tutkimusten perusteella voidaan puudutuksen onnistumiseen vaikuttaa puudutustekniikan, puudutteiden ja lisäaineiden valinnoilla. Tutkimuksiin osallistui 609 potilasta.

Johanna Sarvela

Vapaa-ajan liikunta, kardiorespiratorinen kunto ja sepelvaltimotauti

Sepelvaltimotauti (SVT) on Suomessa merkittävä kansanterveydellinen ongelma. Se on suomalaisten yleisin kuolinsyy. Perinteisten vaaratekijöiden on havaittu selittävän vain hieman yli puolet vaarasta sairastua siihen. Lisäksi mm. vähäinen liikunta ja huono kardiorespiratorinen kunto näyttävät altistavan sairaudelle. Harvat tutkimukset ovat kuitenkaan selvittäneet näiden tekijöiden yhteyttä sairastumisvaaraan. Aikaisemmat tutkimukset ovat tuottaneet vähän tietoa siitä, kuinka paljon ja millaista liikuntaa olisi harrastettava, jotta suojaava vaikutus ilmenisi. Ei myöskään tiedetä, kuinka hyvä kardiorespiratorisen kunnon tulisi olla ehkäisyn kannalta. Tiedon puute johtuu osittain siitä, ettei liikuntaa ole mitattu kvantitatiivisesti ja ettei kardiorespiratorista kuntoa ole arvioitu parhaalla mahdollisella menetelmällä, suoralla maksimaalisen hapenottokyvyn (VO2max) mittauksella.

Timo Lakka

Vanhusten sydäntautien tutkiminen ja hoito

Vanhusten määrä on kasvamassa, ja samalla on havaittu, että vanhuksiin kohdistettu sydäntautien invasiivinen tutkimus ja hoito ovat tuloksellisia. Rakenteellisesti alunperin normaalin ja trikuspisen mutta kalkkeutuneen aorttaläpän ahtaumasta on vähitellen tullut tärkein läppävika. Sen ennuste oireellisella henkilöllä on tunnetusti hyvin huono, mutta leikkauksen jälkeen erinomainen, jos vasen kammio ei ole ehtinyt vaurioitua. Tämän läppävian esiintyvyydestä vanhusväestössä ei ole kuitenkaan ollut käytettävissä luotettavaa tietoa.

Magnus Lindroos

Verenkierron hermostollinen säätely normaalissa raskaudessa ja raskaudenaikaisessa verenpainetaudissa

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ei-invasiivisesti, 1) miten verenkierron hermostollinen säätely muuttuu normaalin raskauden aikana, 2) miten raskauden aikainen verenpaineen nousu vaikuttaa verenkierron säätelyyn, 3) muuttuvatko autonomisen hermoston välittämät syke- ja verenpainevasteet ennen raskaudenaikaisen verenpaineen nousua sekä 4) verrata toisen raskauskolmanneksen aikaista lepoverenpainetta ja autonomisen hermoston vasteita raskaudenaikaisen verenpaineen nousun ennustamisessa.

Eeva Ekholm

Selkävaivojen ehkäisy työterveyshuollossa

Tutkimusten mukaan 70-80 % ihmisistä teollistuneissa maissa potee alaselkävaivoja jossain elämänsä vaiheessa. Mini-Suomi-terveystutkimuksessa todettiin, että puolella väestöstämme on toistuvia selkävaivoja. Selkävaivat osoittautuivat tärkeimmäksi työkyvyttömyyden syyksi. Järjestelmällistä selkäsairauksien ehkäisyyn tähtäävää ohjelmaa on kaivattu perusterveydenhuoltoon. Selkävaivojen esiintyminen on yleisintä työikäisellä väestöllä ja niiden etiologian on todettu olevan yhteydessä työn aiheuttamaan kuormittuneisuuteen. Täten työterveyshuolto on avainasemassa selkävaivojen ehkäisyssä.

Kristiina Hyytiäinen

Asbesti ja keuhkosyöpä Suomessa

Tutkimuksessa selvitettiin aiempaan asbestialtistumiseen liittyvää keuhkosyövän vaaraa ja asbestin syyosuutta keuhkosyövän aiheuttajana Suomessa. Lisäksi tutkittiin työhistorian, keuhkokudoksen asbestikuitupitoisuuden, keuhkohuuhtelunäytteen asbestikappaleiden (ns. asbestos body tai ferruginous body) pitoisuuden ja parietaalipleuran plakkien käyttökelpoisuutta aiemman altistumisen voimakkuuden arvioinnissa. Tutkimuksen aineistona oli HYKS:ssa keuhkosyövän vuoksi vuosina 1988-93 leikattuja potilaita ja vertailuaineistona HY:n oikeuslääketieteen laitoksella äkkikuoleman vuoksi ruumiinavauksessa olleita helsinkiläismiehiä.

Antti Karjalainen

Vuokko-tutkimus vertailee kohdunpoiston ja hormoniehkäisimen etuja

Suomessa tehdään vuosittain noin 10 000 kohdunpoistoa, ja niistä suuri osa liittyy menorragiapotilaiden hoitoon. Vertaileva tieto kohdunpoiston ja valinnaisten hoitomuotojen vaikutuksista terveyteen ja elämänlaatuun on toistaiseksi puutteellista. Kaikissa yliopistollisissa naistentautien klinikoissa aloitettiinkin viime lokakuussa nk. Vuokko-tutkimus (VUOdot-Kierukka-KOhdunpoisto), jossa verrataan kohdunpoiston ja hormoniehkäisimen käytön tuloksia ja kustannusvaikuttavuutta runsaiden kuukautisvuotojen hoidossa. Tutkimus on satunnaistettu koe, jonka yliopistoklinikat toteuttavat yhteistyössä STAKESin terveydenhuollon tutkimusyksikön kanssa.

Uusia aineksia alkoholi-keskusteluun - juomista ei kuitenkaan suositella

Hiljattain Circulationissa ilmestyneen tutkimuksen tulokset keski-ikäisten suomalaismiesten alkoholinkulutuksen yhteydestä HDL-kolesterolitasoon ja kuolleisuuteen käynnistivät Suomessakin keskustelun alkoholin myönteisistä terveysvaikutuksista - Yhdysvalloissa asiasta on taitettu peistä jo vuoden ajan. Tutkimuksessa, jossa seurattiin yli 7 000 tupakoivan 50-69-vuo- tiaan suomalaismiehen kuolleisuutta keskimäärin 4,7 vuoden ajan, sepelvaltimotautikuoleman suhteellinen riski muodosti U-käyrän suhteessa alkoholinkulutukseen: 2-5 A-olutekvivalenttia päivittäin kuluttaneilla sepelvaltimotautikuoleman vaara oli pienempi kuin täysraittiilla ja vähemmän juovilla, ja toisaalta riski oli suurin enemmän kuin 5 A-olutta nauttineilla. HDL-kolesteroliarvot olivat raittiilla miehillä pienemmät kuin alkoholia käyttävillä. Samansuuntaisia tuloksia on saatu aiemmin suppeammissa tutkimuksissa.