Australian alkuasukkaiden lääkintätavoista

Australian mantereen ruskeaihoiset alkuasukkaat, aborigiinit, elivät 1700-luvun lopulla yhä kivikautta vastaavissa oloissa. Silloin alkuasukkaita oli noin 300 000, mutta nykyään heitä on enää noin 100 000. Suurin osa heistä on omaksunut eri tavoin siirtolaisten tuoman kulttuuriin. Silti noin 7 500 alkuasukasta elää yhä suojelualueilla ikivanhoja perinteitä noudattaen.

Millainen hoitotakuu Suomeen?

Suomi on sitoutunut moniin kansainvälisiin potilaan asemaa ja oikeuksia koskeviin sopimuksiin. Mm. Euroopan neuvoston laatima Euroopan sosiaalinen peruskirja tuli Suomessa voimaan toukokuussa 1991. Siinä on hyväksytty tavoitteeksi sellaisten olosuhteiden luominen, joissa voidaan toteuttaa jokaisen oikeus parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan. Peruskirja takaa riittävän sosiaali- ja lääkintäavun saamisen varallisuudesta riippumatta.

Martti Rissanen

Hur skall vårdgarantin förverkligas?

Finland har anslutit sig till många internationella avtal som reglerar patientens ställning och rättigheter. T.ex. Europarådets sociala stadga trädde i kraft i Finland i maj 1991. Den har bl.a. som mål att skapa förhållanden under vilka varje medborgares hälsa kan tryggas på bästa möjliga sätt. Stadgan garanterar medborgarna tillgång till social och medicinsk hjälp oberoende av ekonomisk ställning.

Lääkärisopimus solmittu

Lääkäriliiton hallitus hyväksyi kokouksessaan 20.1.1995 neuvottelutuloksen lääkäreitä koskevan kunnallisen virkaehtosopimuksen pohjaksi. Lääkäreiden puolesta virallisena neuvotteluosapuolena oli tällä kertaa akavalaisena pääsopijana vuoden alussa toimintansa aloittanut AKAVA-JS. Neuvottelussa testattiin paitsi uutta organisaatiota, myös oman sopimusalan merkitystä, ja ensimmäistä kertaa eurodirektiivi oli nuoria lääkäreitä koskevan kysymyksen osalta neuvottelun lähtökohtana.

Markku Äärimaa

Psyykenlääkkeet ja epilepsia

Neurologialla ja psykiatrialla on yhtymäkohtia, ja niiden eräät erot ovat biologisesti katsoen perustuneet tutkimusmenetelmien epätarkkuuteen. Uusien menetelmien myötä tulokset ovat tarkentuneet ja aikaisempia käsityksiä on jouduttu monelta osin muuttamaan. Vanha kokonaisvaltainen neuropsykiatrinen lähestymistapa on voimistunut, mistä osoituksena ovat mm. alan tuoreet käsikirjat. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan eräiden tunnettujen lääkeaineiden ominaisuuksia, käyttöä, vaikutuksia ja sivuvaikutuksia neurologisten ja psykiatristen sairauksien hoidossa. Vanhojen lääkkeiden lisäksi esitellään eräitä uusia kehityssuuntia.

Mauri J. Mattila, Marja Mattila-Evenden

Kallistuskoe synkopeen diagnostiikassa

Synkopee on melko tavallinen ongelma päivystysaikaan hoitoon hakeutuvilla. Sen syyn selvittäminen on tärkeää. Kallistuskokeen käyttö synkopeen diagnostiikassa on yleistymässä. Koe paljastaa noin puolet etiologialtaan tuntemattomista synkopeekohtauksista vasovagaalisella mekanismilla kehittyneiksi. Beetasalpaajahoidosta on usein hyötyä synkopeen estossa, ja hoitovastetta voidaan arvioida lääkehoidon aikana uusittavalla kallistuskokeella. Synkopeen hoito on edelleen vakiintumatta, ja kallistuskokeen tulkintaan täytyy suhtautua kriittisesti.

Matti Niemelä, Keijo Peuhkurinen

Gynekologisten vuotohäiriöiden diagnostiikka ja hoito

Vuotohäiriöt ovat aiheena lähes kolmasosassa gynekologiseen tutkimukseen hakeutumisista. Näiden ongelmien pääasialliset syyt ja selvittely ovat erilaiset eri-ikäisillä potilailla. Nuorten naisten ylimääräiset tai hyvin runsaat vuodot johtuvat tavallisimmin toimintahäiriöistä. Elimelliset syyt lisääntyvät iän myötä, ja menopaussin jälkeisistä ylimääräisistä vuodoista kymmenesosassa taustalla on kohdun limakalvon pahanlaatuinen muutos. Diagnostiikassa emättimen kautta tehtävä kaikukuvaus, hysteroskopia sekä imulla otettava endometriumin histologinen tai sytologinen näyte korvaavat nykyään monissa tapauksissa aikaisemmin ensisijaisena menetelmänä käytetyn koekaavinnan. Myös hoitomahdollisuudet ovat viime vuosina monipuolistuneet, ja ennen kohdunpoistoa on valittavana useita vähemmän invasiivisia hoitomuotoja.

Eeva-Marja Rutanen, Timo Laatikainen

Reaktiivinen artriitti

Suomalaiset lääkärit ovat oppineet melko hyvin tuntemaan reaktiivisen artriitin. Vaikka taudin ennuste yleensä on hyvä, kärsii suuri osa potilaista vuosikausia erilaisista nivelvaivoista. Sekä diagnostiikassa että hoidossa voi ilmetä ongelmia. Etenkin antibioottien merkitys on vielä epävarma, mutta lähivuosina siitä saadaan varmaankin lisää tutkimustuloksia. Taudin etiopatogeneesia koskevat tuoreet havainnot ovat herättäneet uudelleen kysymyksen, missä määrin infektioilla sittenkin on osuutta myös muiden reumasairauksien taustatekijöinä.

Auli Toivanen, Paavo Toivanen

Huumausaineiden käytön toteaminen hiuksista

Virtsan ja veren huumausainetestejä on jo pitkään hyödynnetty oikeuslääketieteessä, kliinisessä myrkytysdiagnostiikassa, narkomaanien hoidossa ja rikostutkimuksessa. Viime aikoina näiden testien rinnalle on noussut huumausaineiden hiusanalyysi, joka on saanut alkunsa etenkin Yhdysvalloissa yleistyneestä työntekijöiden huumausainetestauksesta. Hiusanalyysi antaa mahdollisuuden tutkia henkilön huumausaineiden käytön lähihistoriaa.

Ilkka Ojanperä, Raija Nieminen, Erkki Vuori

Lapsen sormi liian ahtaassa paikassa

Tapausselostuksessa kuvataan, kuinka pienen lapsen sormi juuttui auton turvavyön solkeen ja miten kiusallisesta tilanteesta selvittiin.

Pertti Lipponen