Kommentti edellisten johdosta

Somadril comp -valmisteen omalaatuisesti kasvaneen kysynnän johdosta Suomen Lääkärilehden 36/94 keskustelupalstalle laatimani kirjoitus on "poikinut" lukuisten kollegoiden yhteydenottojen lisäksi lehdessä edellä olevat kirjalliset kommentit.

Rainer Westerlund

Kun lääkäri sairastuu harvinaiseen tautiin

Suomen Lääkärilehdessä kiinnitettiin vuonna 1986 huomiota niihin ongelmiin, joita saattaa syntyä, kun lääkäri sairastuu vaikeasti diagnosoitavaan tautiin: päätoimittaja Ilkka Vartiovaara pääkirjoituksellaan "Mahdoton paikka?" ja psykiatri Kalervo Salonen katsauksellaan "Kissa kiitoksella elää - lääkäri imartelulla" (SLL 6/86 ja 13/86). Kaipaakohan tämä aihe "ylöslämmittämistä" lääkäripotilaan muisteluilla sekä yksioikoisilla ajatuksilla?

Paavo Huupponen

Edellisen johdosta

Lääkäri lääkärin potilaana on varmasti asia, josta on syytä käydä avointa keskustelua myös ammattikunnan piirissä. Luulenpa meillä kaikilla olevan yllättäviä tuntoja siitä, kun itse joutuu potilaaksi, vaikka vain tavallisenkin sairauden takia. Roolin vaihtaminen toiseksi ei ole ollenkaan yksinkertainen asia. Sen sijaan, että julkaisisin ehdottamasi vanhan kirjoituksen Lääkärilehdessä uudestaan, olen valmis avaamaan keskustelun näistä kokemuksista tämän lehden palstoilla, jos siihen löytyy halukkuutta ja tarvetta.

Taito Pekkarinen

Freonille paamme stopin me!

Kari Jokelan ja Christer Jansenin artikkelissa "Oheneeko otsonikerros - lisääntyykö ihosyöpä?" (Duodecim 19/94) käsiteltiin ansiokkaasti otsonikatoa ja sen vaikutusta meihin suomalaisiin. Otsonikato vauhdittanee ihosyöpätapausten lisääntymistrendiä "ellei valistuksesta oteta oppia". Joulun alla saimme päivälehdistä lisäksi lukea NASAn tutkijoiden kiistatta todistaneen otsonikadon ihmisen aikaansaannokseksi (Kaleva 22.12.94).

Antti Väänänen

Vielä amalgaamista

Ruotsin sosiaalihallitus on viime vuosina asettanut kolme asiantuntijaryhmää selvittämään amalgaamikysymystä. Kaikki ovat päätyneet samaan tulokseen: amalgaamilla ei ole voitu osoittaa olevan yleisoireita aiheuttavia haitallisia vaikutuksia ihmisille (Läkartidningen 45/94).

Mauno Härkönen

Neuvotaanko suomalaisia alkoholisteiksi?

Eräs kollega antoi ennen joulua tutkimustuloksiaan sanomalehdistöllemme, ja vielä lopuksi TV 3:ssa oli keskustelu aiheesta. Kyse oli sydänkuolemien estämisestä nauttimalla viisi alkoholiannosta vuorokaudessa. Määrä vastaa suurkuluttajan annosta.

Kari Hurme

Lääketiedetapahtuman näyttely evaluaation kohteeksi?

Lääketiede tapahtuma on merkittävin lääkärien ammatillinen koulutustilaisuus. Osallistun tapahtumaan kuullakseni tiiviissä muodossa hyvin valmisteltuja esityksiä laaja-alaisesti medisiinan kentästä. Tässä odotuksessa ei yleensä pety. Luentojen väliajoilla on antoisaa tapailla lääketehtaiden edustajia ja saada ajankohtaista lääkeinformaatiota. Tässä siis syyt miksi osallistun ammatilliseen koulutustapahtumaan.

Tapio Silvennoinen

Keskeisiä tutkimus- ja hoitotoimia - taskuopas kliinikoille

Suomalaisella nuorella lääkärillä on ollut oppaana Recallmedin kustantama Kliiniset toimenpiteet, Turkka Tunturin Kirurgiset pientoimenpiteet yleislääkäreille ja Orionin kustantama Neste- ja dialyysihoidon tekniikka. Scottin kirja ei kilpaile niiden kanssa. Se keskittyy kuvaamaan 25 keskeisintä tutkimus- tai hoitotoimenpidettä ja kertoo niistä muutakin kuin yhden yleisimmän teknisen suorituksen. Toimenpiteistä selostetaan aiheet, tarvittavat välineet, suoritustekniikka, keskeiset ongelmat ja epäonnistumisien syyt, vasta-aiheet, potilaan tuntemukset ja tuloksen tulkintaongelmiakin. Esimerkiksi tavallisilta tuntuvista lumbaali- ja sternaalipunktiosta on kummastakin 10 sivun esitys.

Markku Ellonen

Nykytieto ravitsemuksen ja terveyden yhteyksistä

Tämän ravitsemustieteen perusteoksen ensimmäinen painos julkaistiin jo 38 vuotta sitten. Kirjan tavoitteena on toimia oppikirjana ja referenssilähteenä lähes kaikilla ravitsemuksen osa-alueilla.

Seppo Salminen

Uskonto ja mielenterveys - sakraalin sekularisointi?

Uskonnon nimissä on järkytetty mieliä ja miehiä aina Kainin ja Aabelin veljessurmasta saakka. Uskonnon vaikutuksista mielenterveyteenkin on taitettu peistä ainakin kirjoitetun historian ajan. Viimeksi Lääketiedepäivillä.