78166 osumaa

Suomalaisista fysiatreista eurospesialisteja

Euroopan yhdentyessä myös lääkärikoulutus sekä erikoisalojen sisältö ja keskinäinen työnjako yhdenmukaistuvat EU-maissa. Tähän ainakin asteittain pyritään. Harmonisointiprosessi on käynnistynyt erityisesti Euroopan erikoislääkäriyhdistyksen (European Union of Medical Specialists) johdolla, käytännössä sen erikoisalakohtaisissa lautakunnissa. EFTA-maiden edustajat kutsuttiin lautakuntiin vuonna 1993, josta alkaen mm. fysiatrian alan suomalaiset edustajat ovat olleet mukana kokouksissa.

Jouko J. Salminen, Timo Pohjolainen, Pekka Rantanen, Merit Jukka

Verisuonikirurgia itsenäiseksi kirurgiseksi erikoisalaksi?

Suomalainen kirurgikoulutus uudistuu. Nykyisistä suppeista erikoisaloista tulee ETA-sopimuksen mukaisesti pääspesialiteetteja. Yhdeksi näistä on kaavailtu perinteinen rinta- ja verisuonikirurgia. EU:ssa rintakirurgia ja verisuonikirurgia ovat kaksi eri spesialiteettia. Niiden säilyttäminen yhtenä olisi EU:ssa ainutlaatuinen ratkaisu ja voisi vaarantaa verisuonikirurgian kehityksen. Sydän- ja koronaariohitusleikkauksissa avustaminen ei ole verisuonikirurgista koulutusta vaan yliopistollisten keskussairaaloiden työvoimapoliittinen ratkaisu. Euroopassa on pyrkimys verisuonikirurgisen koulutuksen yhtenäistämiseen erillisenä sydänkirurgiasta - kumpikin edellyttää itsenäistä kolmen vuoden koulutusta. Nopea teknologinen kehitys sekä diagnostiikassa että hoidossa, tiivistyvä yhteistyö radiologien kanssa sekä pitkäkestoiset hoitosuhteet ja potilaiden seuranta ovat tyypillistä verisuonikirurgialle. 80 % kirurgeista, jotka Suomessa ensisijaisesti tekevät verisuonikirurgiaa, kannattaa omaa spesialiteettia.

Mauri Lepäntalo, Juha-Pekka Salenius, Matti Tarkka, Juhani Ahonen, Timo Hakkarainen, Jorma Hannukainen, Pasi Kaartinen, Reijo Kivivuori, Jarkko Lehtonen, Heikki Riekkinen, Reijo Syrjä, Pekka Vilkko, Kari Ylönen

Teknologian arviointia Ruotsissa

Ruotsin valtion terveydenhuollon arvioinnin laitos, Statens beredning för utvärdering av medicinsk metodik eli SBU, perustettiin Socialstyrelseniin jo 1987. Vuodesta 1992 se on toiminut itsenäisenä yksikkönä. Tavoitteena on edistää voimavarojen järkevää käyttöä terveydenhuollossa arvioimalla käytössä olevia ja uusia lääketieteellisiä menetelmiä. Sen tärkeimpänä tuotoksena ovat raportit, joita on ilmestynyt 25; näistä neljä on menetelmäoppaita ja 21 arvioi tiettyä tutkimus- tai hoitomenetelmää.

Marjukka Mäkelä

Suuntaviivoja ympäristö- ja terveyspolitiikalle

WHO:n Euroopan alueen ympäristökokous pidettiin Helsingissä kesäkuun lopulla. Kokouksen tarkoituksena oli kartoittaa suurimmat ympäristön aiheuttamat terveysuhkat ja laatia yhteiset suuntaviivat kaikkien Euroopan maiden ympäristö- ja terveyspolitiikalle. Kokouksen osanottajina olivat kaikkien Euroopan maiden ympäristö- ja terveysministerit. Sen lisäksi useita järjestöjä oli kutsuttu seuraamaan kokousta tarkkailijana. IPPNW:hen kuuluvan Lääkärin Sosiaalinen vastuu ry:n (LSV) jäsenenä "tarkkailin" kokousta.

Arja Keskinen-Ruoppila

Vastine Leena Kauppilan kirjeeseen

Kyseinen LL Leena Kauppilan tutkimus kuvaa valtimojen patolo- giaa kahdella vainajalla. Minä esitin kokousselostuksessani useita erillisiä tutkimuksia, joiden perusteella spinaalistenoosin oireet mahdollisesti syntyisivät taas laskimostaasin johdosta. Eri tutkimusryhmät ovat luonnollisesti varsin itsenäisesti kirjoittaneet asiaan liittyvät abstraktinsa 15.11.93 mennessä eli ennen kuin sain Kauppilan kirjan tarkastettavaksi. Esimerkiksi mainitussa kokeellisessa sikatyössä diskussion viimeinen lause abstraktissa kuuluu seuraavasti: "It may have significance in our understanding of the pain that patients with neurogenic claudication, experience on exercising, and would explain why this pain is felt only on exercise and is relieved by rest and postural changes". Vastaavasti asia on esillä muissa abstrakteissa. Johtopäätökset ovat siis eri tutkijaryhmien eivätkä Leena Kauppilalta lainattuja ja koskevat eri asiaa kuin mitä Kauppila on tutkinut. Koska Kauppilan työ on julkaistu jo ennen Seattlen kokousta ilmestyneessä lehdessä ja tietysti ennen kokouskertomustani, sitä olisi tietysti voinut vapaasti siteerata, vaikka olenkin hänen julkaisemattoman väitöskirjan tarkastaja. Arteriapuolen asioita ei kuitenkaan kokouksessa esitetty ja niin se ei kuulunut aiheeseeni. "Mullistavan" ultraäänityön menetelmän voimme demonstroida Kauppilalle tarvittaessa OYKS:ssa.

Heikki Vanharanta

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat