Lomautussakko ja lomautuspäiväraha edelleen käytössä vuonna 1995 Lait lomautuksen johdosta maksettavasta ylimääräisestä työttömyysvakuutusmaksusta ja työttömyysturvalain väliaikaisesta muuttamisesta olivat ensimmäisen kerran voimassa vuonna 1994. Nämä "lomautuskynnyksen nostamiseksi" säädetyt lait on vahvistettu myös vuodelle 1995 lähes samansisältöisinä. Stina Lundström Lehti 3: Muu kirjoitus 3/1995 Kommentteja
Suomalaisista fysiatreista eurospesialisteja Euroopan yhdentyessä myös lääkärikoulutus sekä erikoisalojen sisältö ja keskinäinen työnjako yhdenmukaistuvat EU-maissa. Tähän ainakin asteittain pyritään. Harmonisointiprosessi on käynnistynyt erityisesti Euroopan erikoislääkäriyhdistyksen (European Union of Medical Specialists) johdolla, käytännössä sen erikoisalakohtaisissa lautakunnissa. EFTA-maiden edustajat kutsuttiin lautakuntiin vuonna 1993, josta alkaen mm. fysiatrian alan suomalaiset edustajat ovat olleet mukana kokouksissa. Jouko J. Salminen, Timo Pohjolainen, Pekka Rantanen, Merit Jukka Lehti 3: Liitto toimii 3/1995 Kommentteja
Verisuonikirurgia itsenäiseksi kirurgiseksi erikoisalaksi? Suomalainen kirurgikoulutus uudistuu. Nykyisistä suppeista erikoisaloista tulee ETA-sopimuksen mukaisesti pääspesialiteetteja. Yhdeksi näistä on kaavailtu perinteinen rinta- ja verisuonikirurgia. EU:ssa rintakirurgia ja verisuonikirurgia ovat kaksi eri spesialiteettia. Niiden säilyttäminen yhtenä olisi EU:ssa ainutlaatuinen ratkaisu ja voisi vaarantaa verisuonikirurgian kehityksen. Sydän- ja koronaariohitusleikkauksissa avustaminen ei ole verisuonikirurgista koulutusta vaan yliopistollisten keskussairaaloiden työvoimapoliittinen ratkaisu. Euroopassa on pyrkimys verisuonikirurgisen koulutuksen yhtenäistämiseen erillisenä sydänkirurgiasta - kumpikin edellyttää itsenäistä kolmen vuoden koulutusta. Nopea teknologinen kehitys sekä diagnostiikassa että hoidossa, tiivistyvä yhteistyö radiologien kanssa sekä pitkäkestoiset hoitosuhteet ja potilaiden seuranta ovat tyypillistä verisuonikirurgialle. 80 % kirurgeista, jotka Suomessa ensisijaisesti tekevät verisuonikirurgiaa, kannattaa omaa spesialiteettia. Mauri Lepäntalo, Juha-Pekka Salenius, Matti Tarkka, Juhani Ahonen, Timo Hakkarainen, Jorma Hannukainen, Pasi Kaartinen, Reijo Kivivuori, Jarkko Lehtonen, Heikki Riekkinen, Reijo Syrjä, Pekka Vilkko, Kari Ylönen Lehti 3: Näkökulma 3/1995 Kommentteja
Miksi Windows 95 ja Copland ovat myöhässä? Suuret käyttöjärjestelmät valmistuvat myöhässä aikataulustaan. Myöhästymisen mekanismeja kuvataan tuoreessa kirjassa Windows NT-käyttöjärjestelmän syntyvaiheista. Erkki Karjalainen Lehti 3: tutkimus ja tekniikka 3/1995 Kommentteja
Teknologian arviointia Ruotsissa Ruotsin valtion terveydenhuollon arvioinnin laitos, Statens beredning för utvärdering av medicinsk metodik eli SBU, perustettiin Socialstyrelseniin jo 1987. Vuodesta 1992 se on toiminut itsenäisenä yksikkönä. Tavoitteena on edistää voimavarojen järkevää käyttöä terveydenhuollossa arvioimalla käytössä olevia ja uusia lääketieteellisiä menetelmiä. Sen tärkeimpänä tuotoksena ovat raportit, joita on ilmestynyt 25; näistä neljä on menetelmäoppaita ja 21 arvioi tiettyä tutkimus- tai hoitomenetelmää. Marjukka Mäkelä Lehti 3: tutkimus ja tekniikka 3/1995 Kommentteja
Henkilökohtainen Internet-liittymä FiMnet-asiakkaille FiMnet-verkon palvelut laajenevat merkittävästi Fennomedin sovittua EUnet Finland Oy:n kanssa henkilökohtaisen Internet liittymän, Personal EUnetin, tarjoamisesta osana FiMnet-palveluita. Personal EUnet ei korvaa nykyistä FiMnet-verkkoa vaan laajentaa asiakkaiden mahdollisuuksia saada tietoa maailmanlaajuisesti käyttäen hyväksi tietoverkkoja. Lauri Parikka Lehti 3: tutkimus ja tekniikka 3/1995 Kommentteja
Kutsumuksen ilo? Taannoin luin eräästä valtakunnallisesta päivälehdestä, että paperityöläinen ansaitsee keskimäärin 189 000 markkaa vuodessa. Keskimäärin. Samassa lehdessä todettiin, että lääkärit ovat huolissaan palkkakehityksestään, koska reaaliansiot ovat jatkuvasti laskeneet. Riittakerttu Kaltiala-Heino Lehti 3: Keskustelua 3/1995 Kommentteja
Suuntaviivoja ympäristö- ja terveyspolitiikalle WHO:n Euroopan alueen ympäristökokous pidettiin Helsingissä kesäkuun lopulla. Kokouksen tarkoituksena oli kartoittaa suurimmat ympäristön aiheuttamat terveysuhkat ja laatia yhteiset suuntaviivat kaikkien Euroopan maiden ympäristö- ja terveyspolitiikalle. Kokouksen osanottajina olivat kaikkien Euroopan maiden ympäristö- ja terveysministerit. Sen lisäksi useita järjestöjä oli kutsuttu seuraamaan kokousta tarkkailijana. IPPNW:hen kuuluvan Lääkärin Sosiaalinen vastuu ry:n (LSV) jäsenenä "tarkkailin" kokousta. Arja Keskinen-Ruoppila Lehti 3: Keskustelua 3/1995 Kommentteja
Kansainvälisiä selkäuutisia - unohtuivatko kirjoittajalta tieteelliset säännöt? Professori Vanharanta kertoi mielenkiintoisia selkäuutisia (Suom Lääkäril 28/94) International Society for the Study of the Lumbar Spine (ISSLS) vuosikokouksesta Seattlesta Yhdysvalloista. En voi olla kommentoimatta kappaletta, jossa hän referoi tutkimuksia verenkierron merkityksestä spinaalistenoosissa. Leena I. Kauppila Lehti 3: Keskustelua 3/1995 Kommentteja
Vastine Leena Kauppilan kirjeeseen Kyseinen LL Leena Kauppilan tutkimus kuvaa valtimojen patolo- giaa kahdella vainajalla. Minä esitin kokousselostuksessani useita erillisiä tutkimuksia, joiden perusteella spinaalistenoosin oireet mahdollisesti syntyisivät taas laskimostaasin johdosta. Eri tutkimusryhmät ovat luonnollisesti varsin itsenäisesti kirjoittaneet asiaan liittyvät abstraktinsa 15.11.93 mennessä eli ennen kuin sain Kauppilan kirjan tarkastettavaksi. Esimerkiksi mainitussa kokeellisessa sikatyössä diskussion viimeinen lause abstraktissa kuuluu seuraavasti: "It may have significance in our understanding of the pain that patients with neurogenic claudication, experience on exercising, and would explain why this pain is felt only on exercise and is relieved by rest and postural changes". Vastaavasti asia on esillä muissa abstrakteissa. Johtopäätökset ovat siis eri tutkijaryhmien eivätkä Leena Kauppilalta lainattuja ja koskevat eri asiaa kuin mitä Kauppila on tutkinut. Koska Kauppilan työ on julkaistu jo ennen Seattlen kokousta ilmestyneessä lehdessä ja tietysti ennen kokouskertomustani, sitä olisi tietysti voinut vapaasti siteerata, vaikka olenkin hänen julkaisemattoman väitöskirjan tarkastaja. Arteriapuolen asioita ei kuitenkaan kokouksessa esitetty ja niin se ei kuulunut aiheeseeni. "Mullistavan" ultraäänityön menetelmän voimme demonstroida Kauppilalle tarvittaessa OYKS:ssa. Heikki Vanharanta Lehti 3: Keskustelua 3/1995 Kommentteja
Lääkäreillä jälleen vahva edustus pridessa Terveydenhuolto Lääkäreillä jälleen vahva edustus pridessa – Olen vasta eläkkeellä avautunut sukupuoli-identiteetistäni, kertoo hematologi Pekka Anttila. Avoin artikkeli
Onko hoitojonojen lyheneminen hyvä vai huono uutinen? Terveydenhuolto Onko hoitojonojen lyheneminen hyvä vai huono uutinen? Maaret Castrén on tyytyväinen erikoissairaanhoidon jonojen purusta, mutta Matias Mäkysellä oli eriävä näkemys. Avoin artikkeli
Lääkäreitä pitäisi kouluttaa puhumaan ylipainosta Terveydenhuolto Lääkäreitä pitäisi kouluttaa puhumaan ylipainosta Suurin osa SuomiAreenan yleisöstä ei tiennyt, mistä lähtisi hakemaan ylipainon hoitoon apua. Avoin artikkeli
Gynekologikäynnit halutaan perusterveydenhuoltoon Terveydenhuolto Gynekologikäynnit halutaan perusterveydenhuoltoon SuomiAreenan panelistit nostivat esiin naisiin kohdistuvia epäkohtia terveydenhuollossa. Avoin artikkeli
THL: Asiakasmaksujen korottaminen on lopetettava Terveydenhuolto THL: Asiakasmaksujen korottaminen on lopetettava Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi 10 ehdotusta, joiden ylijohtaja Piia Aarnisalo toivoo parantavan sote-palveluja. Avoin artikkeli
Suomessa on vähiten lääkäreitä väkilukuun nähden Pohjoismaissa Terveydenhuolto Suomessa on vähiten lääkäreitä väkilukuun nähden Pohjoismaissa Juho Ruskoahon mielestä se vaikeuttaa hoitoon pääsyä ja kasvattaa vuokralääkäreiden tarvetta. Avoin artikkeli