Hannes Wahlroos nimitetty lääkelaitoksen ylijohtajaksi

Ylijohtaja, proviisori Hannes Wahlroosi on nimitetty "toistaiseksi", käytännössä pysyvästi, lääkelaitoksen ylijohtajan virkaan. Hän on hoitanut virkaa kesäkuun alusta 1993 ensin vt:nä ja sitten määräaikaisessa virkasuhteessa. Sitä ennen hän toimi lääkintöhallituksen apteekkitoimiston va. toimistopäällikkönä sekä sosiaali- ja terveyshallituksen lääkeosaston päällikkönä.

Kouluterveydenhuollon muutokset 1992-1994

Kouluterveydenhuoltoon on viime vuosina kohdistunut muutospaineita. Taloudellisen laman aikana säästöt sosiaali- ja terveystoimessa näyttävät kohdistuvan henkilöstömenoihin ja ehkäisevään terveydenhuoltoon, erityisesti seulontatutkimuksiin. Lisäksi väestövastuu on kohdistanut muutoksia kouluterveydenhuoltoon. Kyselytutkimuksessa, jossa selvitettiin kouluterveydenhuollon muutoksia 1992-94, yleisenä kehityssuuntana oli lääkärien ja terveydenhoitajien työpanosten ja virkojen vähentäminen sekä toimintojen karsiminen, kuten luokkatarkastusten harventaminen. Lisäksi kouluterveydenhuollon palveluja siirrettiin yhä enemmän kouluilta pois terveyskeskuksiin. Vaikka muutokset ovat vielä toistaiseksi pysyneet melko pieninä, suuntaus voi jatkuessaan olla kouluterveydenhuollon kannalta kielteinen. Vasta vuosien kuluttua voidaan arvioida, mitä tämänhetkinen suuntaus kouluterveydenhuollossa merkitsee lasten ja nuorten terveydelle.

Anne-Maria Latikka, Marja-Leena Perälä, Elina Hemminki, Sirpa Taskinen

Rakennustyöntekijöiden työkyvyttömyyden kustannukset

Työkyvyttömyyden perusteella maksetun toimeentuloturvan kustannuksia tarkastelemalla saadaan tarkempia sairaus- ja ammattiryhmäkohtaisia vertailuja kuin esimerkiksi työpanosmenetyksiä arvioitaessa. Rakennustyöntekijöiden työnantajan maksamat sairausajan palkat, sairausvakuutuksen päivärahat, työkyvyttömyyseläkkeet ja tapaturmavakuutuksen maksamat toimeentuloturvakustannukset selvitettiin yhden vuoden ajalta. Yli kaksi kolmannesta kustannuksista oli pitkäaikaisen, yli vuoden kestäneen työkyvyttömyyden perusteella maksettuja työkyvyttömyys- ja tapaturmaeläkkeitä. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ja tapaturmat aiheuttivat yhteensä noin puolet kaikista kustannuksista.

Jukka Kivekäs, Juha Liira

Kosteusvauriorakennuksen arviointi on yhteistyötä

Rakennuksiin syntyy kosteusvaurioiden seurauksena mikrobikasvustoja, jotka voivat aiheuttaa rakennuksessa työskenteleville, asioiville tai asuville hengitystietulehduksia, ärsytysoireita tai allergioita. Kosteusvauriorakennuksista käytetään usein nimitystä hometalo. Nimitys on sikäli epätarkka, että sairauksia voivat aiheuttaa homeiden lisäksi myös muut sienet ja bakteerit sekä niiden tuottamat allergeenit, toksiinit ja haihtuvat aineenvaihduntatuotteet. Kosteusvauriorakennusten terveysvaikutusten arviointi on usein ongelmallista menetelmähankaluuksien, tulosten tulkinnan vaikeuden ja viranomaisten yhteistyön ja yhteisymmärryksen puutteen takia. Artikkelissa esitellään eräs kosteusvaurioista kärsinyt neuvola ja siitä tehty terveysvaara-arvio. Neuvolaa arvioitaessa on pyritty aikaisempaa laaja-alaisempaan arvioon, joka perustuu työhygieenisiin mittauksiin, lääketieteellisiin tutkimuksiin ja rakennustekniseen selvitykseen.

Markku Seuri, Tiina Reponen, Pertti Partanen, Kari K.K. Venho, Kari Herttuainen, Marjut Kotimaa, Aino Nevalainen

Potilaan tutkiminen ympäristöperäistä sairautta epäiltäessä

Ympäristöperäistä oiretta valittavaa potilasta tutkittaessa tulisi huolellisella anamneesilla saada selville, onko kyseessä ympäristöperäinen sairaus. Anamneesin avulla tulisi löytää myös ympäristöperäisen sairauden todennäköinen aiheuttaja.

Jorma Tikkanen

Onko ihmisellä oikeus päättää elämänsä?

John Locke on esittänyt kolme perustavaa laatua olevaa oikeutta: oikeus elämään, oikeus vapauteen ja oikeus omistukseen - myös itsensä omistamiseen. Näihin nojautuen kirjoittaja kysyy, eikö itsemurhapäätöstä tulisi pitää moraalisesti tuomittavana vain, jos se loukkaa joidenkin yksilöiden oikeuksia tai rikkoo jotakin moraalista sitoumusta.

Veikko Launis

Lääketiedetapahtuman avajaiset: Säästötoimet ja eurolääkärikoulutus esillä

Näköalattomuudesta ja perpektiivittömyydestä säästötoimien edessä varoitti sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen avatessaan Lääketiede 95 -tapahtuman. Globaalisesti tarkastellen Suomi kuuluu edelleen vauraiden kansakuntien joukkoon ja terveydenhuollon toimintaa voidaan kehittää talouden lamasta huolimatta. Hän korosti laadunarvioinnnin merkitystä, kun on tuotettava yhä enemmän yhä pienemmillä resursseilla.

Lääketiedetapahtumassa palkittuja

Matti Äyräpään palkinto myönnettiin professori Jouni Uitolle hänen mittavista tieteellisistä ansioistaan sekä vuosikausia kestäneestä lukuisten suomalaisten tutkijoiden koulututtamisesta Yhdysvalloissa. Hän on ihotautien, biokemian ja molekyylibiologian professori ja toimii Thomas Jefferson Universityn ihotautiklinikan esimehenä Philadelphiassa. Palkinnon suuruus on 60 000 markkaa.

Pieniä muutoksia työttömyys- päivärahan tasoon vuonna 1995

Työttömyysturvan peruspäiväraha nousi vuoden alussa 116 markasta 118 markkaan. Ansioon suhteutettu päiväraha muodostuu perusosasta (= peruspäiväraha), ansio-osasta ja mahd. lapsikorotuksesta. Ansio-osa on 42 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Kun päivärahan perusteena oleva palkka kuukaudessa ylittää 90 kertaa peruspäivärahan (10 620 mk), on ansio-osa yli menevältä osalta 20 %.

Eläke-Kansan vakuutukset

Kun Eläke-Kansa on asetettu konkurssiin, vakuutuksenottaja voi irtisanoa lakisääteisen TEL- tai YEL-vakuutuksensa 31.3.1995 mennessä. Vakuutus alkaa silloin uudessa yhtiössä 1.4.1995.