Kasvaimen tunkeutuminen luuhun

Kasvaimen tunkeutuminen luuhun on tyypillistä monille syöville. Kliinisesti tärkeimpiä ovat rinta- ja eturauhassyöpä, missä yli kahdella kolmasosalla potilaista esiintyy etäispesäkkeitä luustossa, sekä myelooma, missä lyyttisiä luupesäkkeitä todetaan lähes aina. Luun hajoaminen kasvainpesäkkeiden seurauksena aiheuttaa potilaille nykyisistä syövän perushoidoista huolimatta luukipuja, murtumia, halvaantumista ja hyperkalsemiaa. Tämä merkitsee pitkiä sairaalahoitoja ja potilaiden elämänlaadun huononemista.

Taina Taube

Lasten mielenterveys ja elämäntapahtumat

Pysyvät elinolosuhteet ja hyvin toimivat sosiaaliset suhteet edesauttavat lapsen tervettä psyykkistä kehitystä. Nykyisin erilaiset elämäntapahtumat esimerkiksi muutot ja avioerot ovat kuitenkin tavallisia ja vaikuttavat monien lasten elämään. Tässä tutkimuksessa selvitettiin ihmissuhteisiin vaikuttavien elämäntapahtumien, pitkäkestoisten vaikeuksien ja sosiaalisen tukiverkoston merkitystä psyykkisissä häiriöissä ja lisäksi tutkittiin lapsen luotettavuutta tiedonantajana verrattuna hänen vanhempansa antamaan tietoon. Tutkimus kuuluu osana valtakunnalliseen lastenpsykiatriseen epidemiologiseen tutkimukseen, joka suoritettiin kaksivaiheisena vuosina 1989-90.

Kirsti Kumpulainen

Perheen lapsiluvun suunnitteluun vaikuttavat tekijät

Tulevaa väestönkehitystä on vaikea arvioida. On laadittu monimutkaisia malleja eri seikoista, jotka vaikuttavat syntyvyyteen. Uusimman mallin on laatinut L. Donaldsson, joka korostaa G.S. Beckerin teoriaa ajan käytöstä lasten synnyttämiseen ja kasvattamiseen. Ajan käytöksi ei lasketa yksinomaan lasten hoidon vaatimaa suoranaista aikaa, vaan myös sitä aikaa, jota käytetään niiden varojen hankkimiseen, joita tarvitaan lasten vaatimien tavaroiden ja esim. koulutuksen kustantamiseksi. Äidin ja isän ajankäytön lisäksi tulee ottaa huomioon myös muiden sukulaisten mahdollinen ajankäyttö lasten hyväksi. Mukaan tulee ottaa myös yleinen elämäntyylin muutos. Tehokkuuden lisääntyessä työhön käytetty aika vähenee ja vapaa-aika lisääntyy, mutta runsaampi vapaa-aika jaetaan eri tavalla. Lasten hoitoon ei haluta uhrata enää yhtä paljon aikaa kuin menneinä vuosikymmeninä ja perheiden lapsiluku pienenee.

Lauri Salmi

Altistuminen ampumamelulle

Melun aiheuttama kuulovamma on tunnettu monilla aloilla ja erityisesti sotilasammateissa. Kuulovamman vaikutusta toimintakykyyn on yleensä arvioitu määrittämällä kuulon menetyksen aste. Tässä tutkimuksessa oli tarkoitus selvittää melualtistumisen eri seurausten, kuten fysiologisten, psykologisten ja sosiaalisten vasteiden valossa ampumamelusta kuulovamman saaneiden upseerien työ- ja toimintakyvyn muutoksia.

Matti Ylikoski

EU:n varoja tarjolla syöpäohjelmiin

Suomalaiset voivat EU-maan kansalaisina saada rahoitusta yhteisön Eurooppa syöpää vastaan -ohjelmasta. Parlamentin käsittelyssä on parhaillaan vuosien 1995-1999 toimintaohjelma. Budjetin suuruus on hyväksytty, sisältöä ei vielä täysin.

Tutkimus alkoholismin hoidosta opiaatinsalpaajilla käynnistymässä Suomessa

Opiaatinsalpaajalääkitystä alkoholismin hoidossa ryhdytään Suomessa kokeilemaan kliinisissä tutkimuksissa Järvenpään sosiaalisairaalassa ja Kuopion yliopistossa. Keskushermoston opioidivälitteistä säätelyjärjestelmää ja opiaatinsalpaajien käyttömahdollisuuksia päihderiippuvuuden hoidossa on Suomessa aiemmin tutkittu koe-eläinmalleilla Alkon biolääketieteen osastolla tri David Sinclairin johdolla, joka on alan kansainvälisesti tunnetuimpia perustutkijoita. Kliinisiä lääkehoitotutkimuksia opiaatinsalpaajilla on tehty Yhdysvalloissa, ja tulokset ovat olleet lupaavia. Yhdysvaltain Food and Drug Administration hyväksyi tammikuussa opiaatinsalpaaja nal-treksonin käyttöön alkoholismin hoidossa. Opiaatinsalpaajia ja niillä saatuja hoitotuloksia esiteltiin Lääkärilehdessä 29/94.

Aikuisille poliotehoste vain riskialueille matkustettaessa

Vuonna 1985 käytännössä kaikille suomalaisille annetun poliorokotteen suositusten mukainen voimassaoloaika kuluu tänä vuonna umpeen. Sosiaali- ja terveysministeriö on kuitenkin antanut ohjeen, ettei tehosterokotuksia ole aihetta antaa aikuisväestölle yleisesti.

Uusi tupakkalaki voimaan

Maaliskuun alusta voimaan tulevan tupakkalain voi odottaa vähentävän merkittävästi tupakansavulle altistumista, mutta myös tupakointia. Laki kieltää tupakoinnin 1) päiväkotien lapsille ja oppilaitosten oppilaille tarkoitetuissa sisätiloissa ja niiden ulkoilualueilla, 2) virastojen ja viranomaisten sekä niihin verrattavien julkisten laitosten yleisölle ja asiakkaille varatuissa sisätiloissa, 3) sisätiloissa järjestettävissä yleisissä tilaisuuksissa, joihin yleisöllä on esteetön pääsy, 4) yleisissä kulkuneuvoissa sekä 5) työyhteisöjen yleisissä, yhteisissä ja asiakkaille tarkoitetuissa tiloissa. Tupakkatuotteiden ostoikäraja nousee 18 vuoteen ja mainontakielto kiristyy.

Keski-ikäisenä lihominen sydänsairauksien riskitekijänä

Lihavuuden mukanaan tuomat haitat tuntuvat meistä usein itsestään selviltä. Siitä huolimatta kohauttaa lukea JAMA:n tuoreesta (8.2.1995) numerosta Bostonin seudulla tehdyn suuren tutkimuksen tuloksia. Tutkijat seurasivat suurta keski-ikäisten yli 115 000 naisen ryhmää. Neljäntoista vuoden seurannassa todettiin lihavuuden olevan merkittävä sydäntautien riskitekijä. Kaiken kaikkiaan n. 1 300 tutkimuksessa mukana olleelle naiselle kehittyi sydänsairaus. Joukon sorjimmalla frekvenssi oli noin sata tapausta 100 000 naisvuotta kohden, mutta yli 18 vuoden iässä saadut 5 tai useampi lisäkiloa toivat mukanaan 25 % suuremman sydänsairauden riskin. Tutkimuksen tekijät arvioivat noin 40 % kaikista keski-ikäisiä naisia kohdanneista sydänsairauksista johtuvan ylipainosta. Lehdistötilaisuudessa tutkijaryhmän jäsen kertoi, että miesten kohdalla on saatu samansuuntaisia tuloksia. USA:n tähänastiset, 1985 julkaistut, suositukset ovat pitäneet hyväksyttävänä ja jopa suositeltavana melkoistakin painonnousua yli 25-vuotiailla. Nyt julkaistu tutkimus panee viranomaiset miettimään suosituksia uudestaan. Keskustelu on jo alkanut myös USA:n julkisessa sanassa.

Vakuutus-pohjaisuus siirtäisi rahoitusvastuuta pienituloisille

Jos Suomen terveydenhuollon rahoitustapa muutettaisiin sairausvakuutukseen tai yksityiseen vakuutukseen perustuvaksi, terveydenhuollon rahoitusvastuu jakautuisi tuloluokkien kesken toisin kuin nykyään. Alemmat tuloluokat osallistuisivat rahoitukseen nykyistä enemmän. Tähän tulokseen on päädytty STAKESin terveydenhuollon tutkimusyksikössä, jossa on selvitetty terveydenhuollon rahoitusta ja erityisesti sen jakautumista tuloluokittain.