Pohjoismainen vertailu Eturauhassyövän hoitotavoissa suuria eroja

Eturauhassyövän tutkimus- ja hoitotapoja eri Pohjoismaissa selvitettiin vuosina 1989-91. Diagnostiikassa ei ollut suuria eroja, muta hoitostrategiat ja -menetelmät vaihtelivat hämmästyttävän paljon. Tanskassa oireetonta potilasta pelkästään seurattiin, hoitoa ei annettu. Suomessa tehtiin suhteellisesti eniten radikaaleja eturauhasen poistoleikkauksia ja käytettiin myös eniten palliatiivisia endokriinisia hoitomenetelmiä levinneissä syöpätapauksissa. Sytostaatteja käytettiin eniten Norjassa ja Ruotsissa. Eturauhassyöpäpotilaan keskimääräiset tutkimus- ja hoitokustannukset olivat Tanskassa selvästi alhaisimmat ja Suomessa korkeimmat. Tutkimuksen tulos kuvaa hyvin tällä hetkellä eturauhassyövän hoidossa vallitsevaa sekavuutta. Se osoittaa myös, että eturauhassyöpään ei ole vieläkään olemassa hyvää hoitomenetelmää.

Olavi Lukkarinen, Jaakko Permi, Seppo Leisti

Tuki- ja liikuntaelinsairauksien kehityssuunta - haaste terveys- ja sosiaalipolitiikalle

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet näyttävät lisääntyvän, mutta TULE-potilaiden tarvitsema kuntoutus ei lisäänny samaa tahtia. Jatkossa painopisteen tulisi siirtyä entistä selvemmin menetetyn työkyvyn perusteella myönnettävistä etuuksista kansalaisten kuntoutukseen. Interventiot olisi aloitettava ajoissa. Monialaiset sairaanhoitopiirikohtaiset TULES-asiantuntijaryhmät palvelisivat potilaita parhaiten.

Leila Lyykorpi, Heikki Hurri, Pär Slätis, Hannu Alaranta

Masennus ja työkyvyttömyys

Masennus on ohittanut skitsofrenian ja noussut kaikkein merkittävimmäksi työkyvyttömyyttä aiheuttavaksi mielenterveyden häiriöksi. Mielenterveyden häiriöiden vuoksi Suomessa on eläkkeellä 101 000 henkilöä. Heistä 27 % saa työkyvyttömyyseläkettä masennuksen vuoksi. Kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä 9 % on myönnetty masennusdiagnoosin perusteella. Masennuksen diagnosointi eläkelausuntoa varten on pääsääntöisesti erikoislääkärin tehtävä. Ensisijaista on asianmukainen hoito, ja se tulisi aloittaa mahdollisimman varhain. Käytännössä hoito ja kuntoutus alkavat edelleen usein liian myöhään.

Kari Pylkkänen, Pekka Niskanen, Timo Mikkonen

Onko maksullisuus epäeettistä? Terveydenhuollon puhelinpalvelut löytäneet paikkansa

Alkukuohunnan jälkeen terveydenhuollon puhelinpalvelurintamalla on rauhallista. Maksullisista lääkärilinjoista ja nauhoitteista valitetaan harvoin. Maksuttomien puhelimien pitäjät katsovat silti maksullisten palvelujen järjestäjiä karsaasti: ollaan lähellä hädällä rahastamisen ja siis epäeettisen toiminnan rajaa. Puhelinauttajien tuoreissa eettisissä ohjeissa maksullinen toiminta rajattiin yksiselitteisesti eettisesti hyväksyttävän toiminnan ulkopuolelle.

Lääkäriliiton puheenjohtaja Björn Eklund: "Liitto varautui työtaisteluun"

Suomen Lääkäriliitto viettää 85-vuotisjuhlapäiväänsä. Lääkäriliiton nykyisen puheenjohtajan mielestä liiton toiminnan tarkoitus ja tavoitteet eivät ole paljonkaan muuttuneet:

Lääkäriliiton jäsentutkimus: Lisää pontta edunvalvontaan

Lääkäriliiton tulisi tehostaa toimintaansa erityisesti lääkärien edunvalvonnassa ja työllisyyden hoidossa, ilmenee Suomen Gallupin tekemästä Lääkäriliiton jäsentutkimuksesta. Jäsenistä valtaosa on tyytyväisiä Suomen Lääkärilehteen sekä liiton toimintaan eettisissä kysymyksissä, lääkärien täydennyskoulutuksessa ja terveydenhuollon kehittämisessä. Sen sijaan edunvalvontaan tyytyväisiä on vain runsas kolmannes ja liiton toimintaan työllisyyden parantamisessa vajaa kolmannes jäsenistä.

Lääkäriliiton toimisto palveluksessasi

Lääkäriliiton toimistossa jäseniä palvelee noin 50 hengen henkilökunta. Liitto on paitsi lääkärien edunvalvoja myös terveyspoliittinen vaikuttaja, joka toimii monin tavoin terveydenhuollon ja väestön terveyden edellytysten parantamiseksi. Lisäksi liiton keskeisiä toiminta-alueita ovat lääkärien koulutus- ja työllisyysasiat, lääkintäeettiset kysymykset ja Suomen Lääkärilehden julkaiseminen. Liiton toimistosta saat neuvoja ja apua kaikissa lääkärin työhön, asemaan ja palvelussuhteen ehtoihin liittyvissä asioissa.

Hallituksen päätöksiä 9.2.95: Terveydenhuollon laatuneuvosto perustettiin

Lääkäriliiton hallitus on päättänyt perustaa terveydenhuollon laatuneuvoston kehittämään ja tekemään laatutyötä tunnetuksi sekä suunnittelemaan siihen liittyvää koulutusta. Laatuneuvosto valvoo terveydenhuollon laatua sekä arvioi hoitojen, tutkimusten ja lääketieteellisen koulutuksen tasoa. Lääkäriliitto pyrkii innostamaan alaosastoja, erikoislääkäriyhdistyksiä ja seuroja laatimaan laatukriteerejä ja ohjelmia, jotka laatuneuvosto hyväksyy ja pitää niistä rekisteriä. Lisäksi se voi myöntää laatutodistuksia lääkäriyhdistysten tekemien lausuntojen pohjalta.

Styrelsebeslut Läkarförbundet grundar medicinskt kvalitetsråd

Förbundets styrelse beslöt vid sitt sammanträde den 9 februari att inrätta ett medicinskt kvalitetsråd. Rådets uppgift är att utveckla och sprida kunskap om kvalitetsarbete samt planera utbildning om kvalitetsutveckling. Kvalitetsrådet skall övervaka kvaliteten i hälso- och sjukvården och bedöma värdet av olika medicinska undersökningar och behandlingar och medicinsk utbildning. Läkarförbundet kommer att uppmana underavdelningarna, specialistföreningarna och de medicinska sällskapen att göra upp kvalitetskriterier och kvalitetsprogram som under-ställs kvalitetsrådet för godkännande och som rådet gör upp ett register över. Dessutom kan rådet utfärda kvalitetsintyg på basis av utlåtanden från olika läkarsammanslutningar.

Lääkäriliiton tunnustuspalkinto Mummon Kammarille

Lääkäriliitto on päättänyt 85-vuotisjuhlansa kunniaksi myöntää 50 000 markan tunnustuspalkinnon Mummon Kammarille, joka on Tampereella toimiva vapaaehtoistyön ja lähimmäistoiminnan keskus. Sen tavoitteena on apua tarvitsevan ihmisen auttaminen vapaaehtoisin voimin, tavallisen ihmisen taidoin ja yhteistyössä ammatti-ihmisten kanssa.