Yhdysvaltojen monisyiseen hoitovirhekriisiin ei löydy yhtä ratkaisua

Yhdysvalloissa nostetaan yhä enemmän syytteitä hoitovirhe-epäilyjen vuoksi ja korvaukset ovat entistä suurempia. Kriisin taustalla on erilaisia oikeusjärjestelmään, lääketieteen kehittymiseen ja amerikkalaiseen yhteiskuntaan liittyviä tekijöitä. Vastaavasti vaatii hoitovirheiden ja -syytteiden vähentäminen monia erilaisia ja eritasoisia toimenpiteitä. Suomen potilasvahinkolain tyyppinen järjestelmä edellyttäisi Yhdysvalloissa myös muita samanaikaisia muutoksia.

Terhi Hermanson

Palvelurakennehankkeen seurantaraportti: Muutos lähtenyt käyntiin - muttei aina oikeasta päästä

Kuluvan vuosikymmenen suuri muutoshanke sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen keventämiseksi perustuu ajatukseen, että investoimalla avohoitoon voidaan kallista laitoshoitoa purkaa. Laitoshoidon purkamiseen on valtionosuusuudistuksen itsenäistämillä kunnilla näin lama-aikana ollut selvää intoa, mutta korvaavan avohoidon rakentaminen on sujunut nihkeämmin. Palvelurakennemuutoksen seurantatyöryhmän raportissa todetaan, että vanhusten vähenevän laitoshoidon vastineeksi on avo- ja asumispalveluja lisätty, mutta mielenterveys- ja päihdeongelmaisilta on laitospaikkojen lisäksi karsittu myös avopalveluja. Laitospotilaiden siirtäminen välimuotoiseen asumispalveluun on synnyttänyt myös kiistan sairausvakuutuskorvauksista.

ETA-sopimus turvaa sairaanhoidon ulkomailla

Suomalaisilla on ETA-sopimuksen nojalla oikeus sairaanhoitoon ETA-maissa samoilla kustannuksilla kuin oleskelumaan kansalaisilla. Hoitoonpääsy on turvattu, olipa kyseessä sitten lomamatka, opiskelu, työnteko, työnhaku tai eläkepäivien vietto toisessa maassa.

Työttömän ansioturva, työllistymistuet ja kouluttautumismahdollisuudet

Työttömyys tai sen uhka on henkisesti raskas kokemus. Epävarmuutta aiheuttavat paitsi taloudelliset huolet myös pelko työtuntuman menettämisestä. Kun tähtäimessä on mahdollisimman nopea työmarkkinoille palaaminen, varteenotettava vaihtoehto on lisäkouluttautuminen. Tähän samoin kuin tilapäiseen työllistymiseen on käytettävissä useita tukimuotoja, joista on hyvä olla selvillä. Tuen saanti ja koulutukseen pääsy vaativat aktiivisuutta, ja järjestelmät muuttuvat melko tiheästi. Työvoimatoimistossa ja työpaikoilla kannattaa kysellä ja kuunnella.

Tuomo Alanko, Anne Vehmas

IDEA - koulutettujen työllistymisprojekti

IDEA on Uudellamaalla toimiva erikoiskoulutettujen työllistymisprojekti, jonka toiminnassa on mukana yli 1 000 henkeä. Lähes 200 IDEAlaista on saanutkin sen avulla töitä. Lisäksi noin 500 osallistujalle on pystytty luomaan heidän tarpeisiinsa perustuvaa työvoimapoliittista koulutusta. Yritystoiminnan on saanut käyntiin yli 50 projektilaista. Projektin ohjelmassa on parhaillaankin useita yrityskursseja.

Ahdinkoon joutunut lääkäri tarvitsee tukea

Suomen Lääkäriliitto järjesti yhteistyössä Päihdehuollon Lääkärit ry:n kanssa lokakuussa seminaarin, jossa pohdittiin lääkärien elämäntilanteeseen ja -tapaan liittyviä ongelmia. Tilaisuuteen osallistuneet noin 20 liiton tukihenkilökoulutuksessa ollutta lääkäriä ja kahdeksan alustajaa päättivät esittää Lääkäriliiton hallitukselle joukon jatkotoimia, joilla ahtaalle joutuneita kollegoja voitaisiin tukea ja auttaa.

Antti Holopainen, Paavo Koistinen

Todellinen virtuaalisuus

Virtuaalinen todellisuus on väärä tavoite. Tarvitsemme konkreettista, todellista virtuaalisuutta.

Toimittaneet Erkki Karjalainen, Leena Lodenius, Marjukka Mäkelä

Ripulilääkkeitä vieläkin Suomen lapsille?

Sekä WHO:n että suomalaisten asiantuntijoiden käsitys on, että oraalinen nestehoito on lasten akuutin ripulin asianmukainen hoito ja joitain erityistapauksia lukuunottamatta ripulin hoidossa ei tulisi käyttää ripulilääkkeitä tai antimikrobilääkkeitä (1). Useissa kehitysmaissa lasten ripulilääkkeiden käyttö on edelleen ongelma mm. siksi, että lääkärit saavat suoraa tuloa määräämistään lääkkeistä (2). Useat maat ovatkin vuosina 1990-92 rajoittaneet tai kieltäneet loperamidia tai difenoksylaattia sisältävien ripulilääkkeiden myynnin lapsille tai peruneet ripulilääkkeiden myyntilupia (3).

Psyykkinen hätä ja pelastuspalvelu

Olemme seuranneet lehdistön kirjoittelua psykiatristen potilaiden tilanteesta. Heidän on entistä vaikeampi päästä ajoissa hoitoon. He joutuvat paikkapulan vuoksi kesken hoidon pois sairaalasta, eivät selviä riittämättömässä avohoidossa tai yömajoissa ja joutuvat pian uudelleen sairaalaan kierteen jatkuessa. Helsingin mielisairaaloissa vuosina 1987-91 yli kolme kuukautta hoidetuista ja pois päässeistä oli vuoden 1993 loppuun mennessä kuollut 21 % (HS 1.4.94). Itsemurhat ovat Suomessa lisääntyneet lamavuosiin asti, joiden myötä on tullut paljon psykososi-aalista hätää ja ahdinkoa.

Kotimainen oppi- ja käsikirja kivusta

Kotimaisten asiantuntijoiden kirjoittama suomenkielinen kipukirja tulee tarpeeseen. Alueelta on puuttunut hoitohenkilökunnalle, lääketieteen opiskelijoille, erikoistuville lääkäreille ja muillekin asiasta kiinnostuneille sopiva, tiivis, suomalaiseen hoitokäytäntöön perustuva esitys. Kirja on valmistunut ilmeisen nopeasti, sillä uusinkin teoreettinen taustatieto on saatu mukaan.

Toimittanut Timo Klaukka