Pienessä tilassa paljon ympäristöasiaa

Kirjaan on koottu ympäristöterveydenhuollon teoriaa, käytäntöä ja hallintoa. Vastaavaa oppikirjaa ei ole tähän mennessä ollut muillakaan kielillä eikä muutakaan yhtenäistä teosta, jossa ympäristöterveyttä olisi käsitelty lääkärille sopivassa muodossa. Koska ympäristöterveydenhuolto on hyvin poikkitieteellinen ala, on kirjoittajia paljon, peräti 23.

Toimittanut Timo Klaukka

Tuberkuloosityö terveydenhuollon uranuurtajana

Sata vuotta sitten keuhkotauti oli kansantauti, jonka yleisyys teki siitä "kansanvaaran", mutta josta ei juuri kannattanut puhua, koska sille ei voitu mitään. "Taistelu" tautia vastaan kuitenkin alkoi, ja Suomen Tuberkuloosin Vastustamisyhdistys on ollut siinä johtavassa asemassa lähes 90 vuotta. Järjestön historia kuvaa mielenkiintoisella tavalla tuberkuloosin vastustamistyötä sinänsä ja osoittaa myös, miten koko terveydenhuoltojärjestelmämme tärkeimmät periaatteet ja toimintatavat on aluksi otettu käyttöön nimenomaan tuberkuloosin vastustamistyön tarpeisiin.

Toimittanut Timo Klaukka

Tarina katoavasta maineesta

Istuskelin kerran kauniin järven rannalla yhdessä serkkupoikani ja hänen lankonsa, ansioituneen satukirjailijan kanssa. Olimme saunanpuhtaat, ja suvinen Suomi leperteli linnunlauluna läheisissä koivupuissa.

Sotilaslääketieteen kuulustelu

Pääesikunnan terveydenhuolto-osasto järjestää asiasta kiinnostuneille lääkäreille mahdollisuuden osallistua sotilaslääketieteen kirjalliseen kuulusteluun. Kuulusteluun liittyvä aineisto sisältää kenttälääkinnän ja sotilasterveydenhuollon lisäksi runsaasti myös sellaista tietoa, josta on välitöntä hyötyä lääkärin tavallisessa työssä. Esimerkkeinä tällaisista aiheista mainittakoon ensihoito ja lääkärin tehtävät onnettomuustilanteissa, lääkinnällinen pelastustoimi, fyysisiin rasitustilanteisiin sovellettu yleislääketiede, työyhteisön mielenterveyskysymykset, terveyskasvatus, terveysneuvonta, ensiavun opetus ja kutsuntaikäisten terveystarkastukset.

Kuolemanpilleri ei ole ratkaisu

Emeritusprofessori Urpo Harva esitti tämän lehden kuluvan vuoden ensimmäisessä numerossa, että ihmiselämään voi sisältyä niin paljon sietämättömiä ruumiillisia kipuja ja sielullisia kärsimyksiä, että ihmisellä on moraalinen oikeus kuolemaan ja itsensä surmaamiseen. Tämä tulee voida suorittaa arvokkaasti. Harvan mielestä vakavasti sairaan potilaan tulisi voida asianmukaisten lääketieteellisten ja lainopillisten selvitysten jälkeen anoa ja saada sosiaali- ja terveysministeriltä lupa kuollettavan tabletin ottamiseen. Kannanotosta seurasi koko kevään jatkunut laaja julkinen puolesta ja vastaan -keskustelu.

Dödspiller är ingen lösning

Professor emeritus Urpo Harva anförde i årets första nummer av Finlands Läkartidning att ett människoliv kan innehålla så outsäglig fysisk smärta och så mycket psykiskt lidande att hon bör ha moralisk rätt att dö och att ta sitt liv, men att detta bör kunna ske värdigt. Endast få delar emellertid uppfattningen att en svårt sjuk patient efter vederbörliga medicinska och juridiska utredningar skall kunna ansöka om och få tillstånd av social- och hälsovårdsministeriet att ta en dödsbringande tablett. Tankegången utmynnade under vårens lopp i en livlig offentlig debatt för och emot frågan .

Takriinilääkitys Alzheimerin taudin hoidossa

On kulunut liki 90 vuotta siitä, kun saksalainen lääkäri Alois Alzheimer kuvasi nimeään kantavan dementoivan sairauden. Vasta nyt, varhaisdiagnostiikan kehityttyä, on ensimmäistä kertaa mahdollista lievittää taudin aiheuttamia oireita ja mahdollisesti hidastaa taudin etenemistä. Tämä on onnistunut osalla potilaista antikoliiniesteraasilääkkeellä, takriinilla (THA). FDA hyväksyi syyskuussa 1993 lääkkeen käyttöön Yhdysvalloissa indikaatiolla lievä tai keskivaikea Alzheimerin tauti. Suomessakin myyntilupahakemus on tiettävästi jätetty.

Kari Alhainen, Raimo Sulkava, Timo Erkinjuntti, Paavo Riekkinen

Vanhuusiän paranoidisuus - sairaus vai yritys selviytyä?

Vanhuusiän paranoidisuutta voidaan tarkastella tautiluokituksen kriteeristöjen pohjalta sairautena. Iäkkäiden harhaluulohäiriöihin liittyy melko usein erilaisia aistiharhoja ja somaattisia tuntemuksia, ja tästä syystä 1950-luvulta peräisin olevan myöhäisiän parafrenia -käsitteen tarpeellisuutta on alettu uudelleen pohtia. Vanhojen ihmisten paranoidisuuden oirekuvan sisältöön on myös kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Kognitiivisen psykologian viitekehystä käyttävän mallin mukaan paranoidisuuden kehittyminen on tulkittavissa vanhuksen yritykseksi sopeutua tilanteeseen, joka ylittää psyykkisen sietokyvyn.

Raimo K.R. Salokangas, Tuula Saarela

Äitikuolleisuus Suomessa vuosina 1970-89

Suomen äitikuolleisuus on laskenut 42 %, kun 1970- ja 1980-lukua verrataan toisiinsa. 1980-luvun alkupuoliskolla äitiyskuolleisuus oli kansainvälisesti erittäin matala: 100 000:ta synnytystä kohti kuoli 3,10 äitiä. 1980-luvun jälkipuoliskolla kuolleisuus kuitenkin nousi alkupuoliskoon verrattuna kaksinkertaiseksi eli 6,46:een kuolemaan 100 000:ta synnytystä kohti. Tärkein yksittäinen kuolinsyy koko tutkimusaikana oli keuhkoembolia (25 %) joko veritulpan tai lapsivesiembolian muodossa, toiseksi tärkein oli verenvuoto (23 %). Pre-eklampsiaan liittyvät kuolemat ovat melkein hävinneet. Optimaalisella hoidolla äitikuolleisuutta saatettaisiin kuitenkin pystyä entisestään alentamaan.

Risto Erkkola

Mikä auttaa tahdosta riippumattomassa psykiatrisessa hoidossa? Potilaiden näkemys asiasta

Sitä, millainen hoito psykiatrisen potilaan mielestä on hyödyllistä, ei juuri ole selvitetty - näkökulma on yleensä ollut terapeutin. Erityisen vähän tiedetään niiden potilaiden mielipiteistä, jotka eivät ole hakeutuneet hoitoon omasta tahdostaan. Erilaisia hoito- ja kuntoutusmuotoja koskevia mielipiteitä kysyttiin Niuvanniemen sairaalan potilailta, joista lähes kaikki ovat hoidossa tahdostaan riippumatta. Tulokset antavat viitteitä siitä, että vaikeimpienkin psykiatristen potilaiden hoitomyöntyvyyttä voitaisiin parantaa ottamalla potilaat entistä paremmin mukaan hoidon suunnitteluun.

Heikki Vartiainen, Osmo Vuorio, Panu Hakola