Uusi tappava tartuntatauti

Vuosi sitten, toukokuun 14. päivänä, Bruce Tempest niminen terveydenhoitaja ilmoitti New Mexicon terveysviranomaisille merkillisen asian: Hän oli työssään tavannut kaksi nuorta ihmistä, 21-vuotiaan naisen ja hänen 19-vuotiaan poikaystävänsä, jotka olivat kuolleet saman viikon aikana raivoisaan infektiotautiin, joka alkoi viattomana flunssana (N Engl J Med 1994;330:949-955).

Kahvi ja kolesteroli

Norjassa, Suomessa ja Hollannissa tehdyissä tutkimuksissa on osoitettu, että suodattamattomassa pannukahvissa on rasvaliukoista ainetta, joka suurentaa seerumin kolesterolipitoisuutta. Vaikutus johtuu kafestolista, joka on rakenteeltaan diterpenoidialkoholi. Kafestolin vaikutusmekanismia ei vielä tunneta. On kuitenkin arveltu aineen vaikutusten kohdistuvan maksaan, koska se vaikuttaa myös maksaperäisten entsyymien aktiivisuuteen.

Antti Aro

Lääkekorvauslautakunnan tiedote

koskien lääkekorvausjärjestelmän piiriin hyväksyttyjä erityisluvalla toimitettavia

Verenpainetauti muuttaa sydämen natriureettisten peptidien synteesin ja erityksen säätelyä

Sydämen natriureettiset peptidit, ANP (atrial natriuretic peptide) ja BNP (brain natriuretic peptide), ovat pääasiassa sydämen erittämiä peptidihormoneja, jotka lisäävät natriumin ja veden eritystä munuaisissa, laajentavat verisuonia ja vähentävät reniinin, aldosteronin ja vasopressiinin eritystä. Näin ne osallistuvat elimistön neste- ja suolatasapainon sekä verenkierron säätelyyn. Natriureettisiin peptideihin kohdistuva tutkimus on avannut mahdollisuuden kehittää uudella mekanismilla vaikuttavia lääkeaineita sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksien hoitoon. Lisäksi näiden hormonien pitoisuuksien mittausta verestä voidaan käyttää verenpainetaudin, sydämen vajaatoiminnan ja iskeemisten sydänlihassairauksien diagnostiikassa ja hoidon seurannassa.

Geenit ja sappikivitauti

Sappikivitauti on sekä kansanterveyden että kansantalouden kannalta merkittävä sairaus kaikkialla maailmassa. On arvioitu, että useissa länsimaissa ainakin 10 % aikuisväestöstä sairastaa sappikivitautia. Yhdysvalloissa tehdään vuosittain lähes puoli miljoonaa ja Suomessa noin 10 000 sappirakon poistoleikkausta. Sappikivitaudin tiedetään ilmenevän suvuittain ja sen riskin on osoitettu liittyvän mm. ylipainoon, naissukupuoleen ja ikään. Riskitekijöistä taudin periytyminen on huonoiten tunnettu.

Artikulaatiovirheisyys ja puhemotoriikka 7-10-vuotiailla koululaisilla

Äännevirheet ovat yksi yleisimmistä kommunikaatiotamme hankaloittavista ongelmista. Useimmiten äännevirheille ei löydy selvää neurologista tai rakenteellista syytä, joskin tutkimuksissa on löydetty viitteitä neurologisista toimintaongelmista, esimerkiksi lievästä kehityksellisestä dyspraksiasta lievienkin äännevirheiden taustalla. Aiemmissa tutkimuksissa ja raporteissa on suomalaisista alaluokkalaisista 20-30 %:lla kuvattu olevan äännevirheitä, yleisimmin r- ja s-äänteissä. Tarkempaa tutkimustietoa suomalaisten koululaisten äännevirheisyydestä, virheisyyden luonteesta ja muuttumisesta iän mukana sekä yhteyksistä puhemotoriseen kehitykseen on ollut vähän.

IGF:t ja steroidogeenisten entsyymien geenit ihmisen lisämunuaiskuoressa

Kokeellisen endokrinologian alaan kuuluvassa väitöskirjatyössä on tutkittu insuliinin kaltaisten kasvutekijöiden (IGF) ja steroidihormonisynteesin entsyymien geenien ilmentymistä ihmisen lisämunuaiskuoressa.

Vesa Ilvesmäki

Runsaan alkoholinkäytön haimavaikutukset

Alkoholi on tunnettu haimatulehduksen etiologisena tekijänä yli sadan vuoden ajan. Runsaan alkoholinkäytön ja haimafibroosin yhteyden kuvasi Friedrich vuonna 1878. Vuonna 1889 Fitz esitti klassisen akuuttia pankreatiittia kuvaavan aineistonsa, jossa oli viisi runsaaseen alkoholinkäyttöön liittynyttä tapausta. Sittemmin alkoholin ja haimavaurion välinen yhteys on havaittu lukuisissa tutkimuksissa. Eri aineistoissa alkoholin osuus akuutin pankreatiitin etiologisena tekijänä on vaihdellut islamilaisten maiden 3 %:sta eräiden Yhdysvaltain alueiden 90 %:een. Euroopassa keskimäärin 30 % akuuteista haimatulehduksista on liittynyt alkoholinkäyttöön.

Lääkäriliitto: Erikoistumisvirkoja ei saa lakkauttaa

Erikoistumista ei tulisi hankaloittaa hallinnollisilla järjestelyillä, vaikka spesialistipula onkin jo poistunut, toteaa Lääkäriliitto erikoislääkärien koulutustarvetta vuoteen 2010 pohtineen STM:n työryhmän mietinnöstä. Nykyistä koulutuskapasiteettia ei saa suunnittelemattomasti supistaa, sillä erikoislääkärien koulutustarpeen arvioidaan kasvavan ensi vuosikymmenellä. Liikakoulutusta tulisi liiton mielestä kuitenkin varoa erityisesti sairaalasidonnaisilla korkeaa teknologiaa vaativilla aloilla.

Suomessa toimii 35 maan lääkäreitä

Suomessa oli vuoden 1993 lopussa yhteensä 259 ulkomaalaista lääkäriä, joilla oli toimilupa Suomessa. Määräaikaisella luvalla toimivien lääkärien määrä oli edellisestä vuodesta supistunut kaikkiaan noin 100:lla.