Ruotsin apteekkien lääkemyynti kasvoi 9 %

Ruotsin apteekeista myytiin viime vuonna lääkkeitä 14 miljardin kruunun edestä. Lisäystä edellisvuodesta oli 1,1 miljardia eli 9 %.

Terveydensuojelulaki pelkistää lupajärjestelmiä

Lupajärjestelmät yksinkertaistuvat, kun terveydensuojelua koskeva laki tulee voimaan. Uusi laki korvaa jo osittain vanhentuneen terveydenhoitolain ja poistaa samalla terveydenhoitolain ja ympäristölainsäädännön päällekkäisyydet. Lakiesitys on jo annettu eduskunnalle.

SPR:n ensiapukoulutusta uudistettu

Suomen Punainen Risti käynnisti syksyllä 1991 kampanjan peruselvytystaidon opettamiseksi aikuisväestölle. Tähän mennessä SPR on kouluttanut kolmen tunnin pikakursseilla yli 35 000 suomalaista. Kurssilla opetetaan painelu- ja puhalluselvytys, potilaan asettaminen kylkiasentoon ja hätäilmoituksen tekeminen.

Siedätyshoidon uusi tuleminen

Siedätys-, eli hyposensibilointihoito, johon vähän aikaa Suomessakin suhtauduttiin melko pidättyväisesti, on palaamassa takaisin tärkeään asemaansa allergian ja varsinkin allergisen nuhan hoidossa, kertoi professori Erkki O. Terho esitelmöidessään Allergia 94 -tilaisuudessa huhtikuussa.

Perhe- ja yhteisölääketieteen opetus Oulun yliopistossa II: Alustavat tulokset arviointitutkimuksesta

Perhe- ja yhteisölääketiedettä opetetaan Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan uudistetussa peruskoulutusohjelmassa toiselta prekliiniseltä kurssilta alkaen. Jo ennen opetuksen alkua tutkijaryhmä laati suunnitelman opetuksen arviointia varten. Kaksiosaisen artikkelisarjan toisessa osassa esitetään alustavia tuloksia arviointitutkimuksesta ja pohditaan tulosten merkitystä. Sarjan ensimmäinen osa julkaistiin Lääkärilehden edellisessä numerossa.

Pekka Larivaara, Erkki Väisänen, Jorma Kiuttu, Kyösti Nurminen, Nina Nuutinen Anne Onkila, Anne Sankala, Mari Savolainen, Tea Taipaleenmäki

Ryhmämuotoinen varhaiskuntoutus työpaikoilla

Tuki- ja liikuntaelinoireisten työntekijöiden varhaista kuntoutusta tarvitaan laajalti. Valtion työterveysasemalla Tampereella kokeiltiin ryhmämuotoista varhaiskuntoutusta työterveyshuollon toimintana. Malli, jossa yhdistettiin neuvonta ja käytännön harjoitus sekä kuntoutujan tukeminen myös aktiiviharjoitusjakson jälkeen, osoittautui toimivaksi.

Riitta Toiminen

Yhdysvaltojen monisyiseen hoitovirhekriisiin ei löydy yhtä ratkaisua

Yhdysvalloissa nostetaan yhä enemmän syytteitä hoitovirhe-epäilyjen vuoksi ja korvaukset ovat entistä suurempia. Kriisin taustalla on erilaisia oikeusjärjestelmään, lääketieteen kehittymiseen ja amerikkalaiseen yhteiskuntaan liittyviä tekijöitä. Vastaavasti vaatii hoitovirheiden ja -syytteiden vähentäminen monia erilaisia ja eritasoisia toimenpiteitä. Suomen potilasvahinkolain tyyppinen järjestelmä edellyttäisi Yhdysvalloissa myös muita samanaikaisia muutoksia.

Terhi Hermanson

Palvelurakennehankkeen seurantaraportti: Muutos lähtenyt käyntiin - muttei aina oikeasta päästä

Kuluvan vuosikymmenen suuri muutoshanke sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen keventämiseksi perustuu ajatukseen, että investoimalla avohoitoon voidaan kallista laitoshoitoa purkaa. Laitoshoidon purkamiseen on valtionosuusuudistuksen itsenäistämillä kunnilla näin lama-aikana ollut selvää intoa, mutta korvaavan avohoidon rakentaminen on sujunut nihkeämmin. Palvelurakennemuutoksen seurantatyöryhmän raportissa todetaan, että vanhusten vähenevän laitoshoidon vastineeksi on avo- ja asumispalveluja lisätty, mutta mielenterveys- ja päihdeongelmaisilta on laitospaikkojen lisäksi karsittu myös avopalveluja. Laitospotilaiden siirtäminen välimuotoiseen asumispalveluun on synnyttänyt myös kiistan sairausvakuutuskorvauksista.

ETA-sopimus turvaa sairaanhoidon ulkomailla

Suomalaisilla on ETA-sopimuksen nojalla oikeus sairaanhoitoon ETA-maissa samoilla kustannuksilla kuin oleskelumaan kansalaisilla. Hoitoonpääsy on turvattu, olipa kyseessä sitten lomamatka, opiskelu, työnteko, työnhaku tai eläkepäivien vietto toisessa maassa.

Työttömän ansioturva, työllistymistuet ja kouluttautumismahdollisuudet

Työttömyys tai sen uhka on henkisesti raskas kokemus. Epävarmuutta aiheuttavat paitsi taloudelliset huolet myös pelko työtuntuman menettämisestä. Kun tähtäimessä on mahdollisimman nopea työmarkkinoille palaaminen, varteenotettava vaihtoehto on lisäkouluttautuminen. Tähän samoin kuin tilapäiseen työllistymiseen on käytettävissä useita tukimuotoja, joista on hyvä olla selvillä. Tuen saanti ja koulutukseen pääsy vaativat aktiivisuutta, ja järjestelmät muuttuvat melko tiheästi. Työvoimatoimistossa ja työpaikoilla kannattaa kysellä ja kuunnella.

Tuomo Alanko, Anne Vehmas