78169 osumaa

Apolipoproteiini B:n ja E:n perinnöllinen vaihtelu ja seerumin kolesteroli

Apolipoproteiinien E ja B peritty rakenne säätelee suomalaisilla lapsilla ja nuorilla keskeisenä tekijänä seerumin kokonais- ja LDL-kolesterolipitoisuutta. Suomalaisessa 9-24-vuotiaiden aineistossa nämä pitoisuudet lisääntyivät asteittain sekä apoB:n genotyyppien X1X1, X1X2 ja X2X2 että apoE:n fenotyyppien E3/2, E3/3 ja E4/3 mukaan. Seerumin LDL-kolesterolipitoisuus oli 24 % pienempi niillä tutkituilla, joilla oli perimäyhdistelmä E3/2+X1X1 kuin niillä, joilla oli E4/3+X2X2 yhdistelmä. Seerumin HDL-kolesteroli- ja triglyseridipitoisuuksissa ei ollut vastaavanlaisia eroja.

Terho Lehtimäki, Kimmo Kontula, Katriina Aalto-Setälä, Kimmo Porkka Christian Ehnholm, Jorma Viikari, Tapio Nikkari

Lasten toimenpidekivun hoito

Lasten leikkauksiin liittyvän kivun tutkimus yleistyi 1980-luvun puolivälin jälkeen. Se on osoittanut, että vanhat myytit lasten ja erityisesti pienten lasten aikuisia vähäisemmästä kyvystä kokea kipua ja reagoida siihen eivät pidä paikkaansa. Tämä on johtanut leikkauskivun hoidon paranemiseen lapsia hoitavissa yksiköissä. Lasten kipua hoidetaankin meillä nykyisin suhteellisen hyvin suurten leikkausten aikana ja jälkeen. Kivun lievitys on kuitenkin edelleen ongelmallista pienten, leikkaussalin ulkopuolella tehtävien kipua tuottavien toimenpiteiden yhteydessä. Tässä katsauksessa käsitellään kipuongelmien esiintymistä ja niiden hoitoa juuri tällaisten toimenpiteiden näkökulmasta.

Pauli Ryhänen

Sukellusonnettomuuksien hoitotulokset

Suomalaisista noin 20 000 sukeltajasta ainakin 15-20 joutuu vuosittain vakavaan onnettomuuteen tai sairastuu painekammiohoitoa vaativaan sukeltajantautiin. Tämä tutkimus perustui viiden vuoden onnettomuusaineistoon. 46 painekammioon elossa saapuneista kukaan ei kuollut, ja ylipainehapella hoidetuista suurin osa parani hyvin. Jälkioireista raportoi vain pieni osa potilaista. Koska hoitovastetta huonontava viive sukelluksen ja ylipainehapen annon välillä on yleensä ollut päiviä eikä tunteja, ensimmäisen hoidon jälkeinen tulos oli riittävä vain puolella sukeltajista.

Seppo A. Sipinen, Juha T. Kuokkanen

Potilaiden väkivallan kohtaaminen Katsaus uusimpiin tutkimuksiin

Psykiatristen potilaiden väkivaltaisuuden on todettu viime vuosina lisääntyneen. Yleisimmin tämä väkivalta kohdistuu hoitohenkilökuntaan ja erityisesti hoitajiin. Jotta osastojen toimintakyky säilyisi ja paranisi, on tärkeää ymmärtää väkivaltaisuuteen liittyvät tekijät ja kehittää henkilökunnan taitoa väkivallan kohtaamiseen. Tässä kirjallisuuskatsauksessa esitellään uusimpia potilaiden väkivaltaisuuteen liittyviä tutkimuksia keskittyen sellaisiin, joissa käsitellään pääasiassa psykiatristen potilaiden väkivaltaista käyttäytymistä ja sen kohtaamista hoitotilanteissa.

Jaakko Seikkula, Jyrki Keränen

Kemoterapia ennen leikkausta pidentää keuhkosyöpäpotilaan elinikää

Pienisoluisen keuhkosyövän hoidossa solunsalpaajahoito on vakiinnuttanut asemansa, mutta ei-pienisoluisen keuhkosyövän hoidossa tulokset ovat olleet vaatimattomammat. Solunsalpaajahoito on kuitenkin useimmiten tällöin annettu leikkauksen jälkeen tai vasta silloin, kun syöpä on jo pitkälle edennyt. Paikallishoitoa edeltävän kemoterapian (ns. neoadjuvanttihoidon) merkityksestä on vähemmän tietoa.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat