Syövän hoito ja hoidonporrastus Suomessa

Joka neljäs suomalainen sairastuu syöpään jossakin elämänsä vaiheessa. Nykyään syöpädiagnoosi on noin 100 000:lla meistä. Moni potilas hakee ahdistuneena apua epäpäteviltä lääkitsijöiltä tai luonnonlääkkeistä juuri siinä vaiheessa jolloin syöpädiagnoosi on saatu, mutta lääketieteellinen hoito ei ole vielä alkanut, moni vielä myöhemminkin. Voiko porrastettua hoitojärjestelmää virittää uudelleen syöpäpotilaan tarpeita paremmin vastaavaksi?

Toimittanut Timo Klaukka

Selkeä kirja ehkäisytablettien ja muiden lääkkeiden interaktioista

Ehkäisypillereiden ja eräiden muiden lääkkeiden toistensa tehoa muuntelevat vaikutukset ovat ehkä parhaiten tunnettuja esimerkkejä lääkeaineinteraktioista, onhan niiden tavallisin tulos varsin selvä - ei-toivottu raskaus. Kaikki e-pillereitä määräävät lääkärit yleensä tietävät, että e-pillerin ehkäisytehoa huonontavat esimerkiksi tietyt epilepsialääkkeet ja tietyt antibiootit, mutta tiedot monien muiden lääkkeiden vastaavasta vaikutuksesta ovat jo epävarmempia, eikä niitä ole aina helposti löydettävissä. Tähän ongelmaan tarjoaa nyt esiteltävä kirja erinomaisen avun.

Toimittanut Timo Klaukka

Uutta näkemystä vaikeiden lausuntojen laatijalle

Avioerojen määrä maassamme on viime vuosikymmenen aikana kasvanut huolestuttavasti, eikä lähitulevaisuudessa ole näkyvissä seikkoja, jotka hidastaisivat tuota surullista tilastoa. Ero tietää aina erolapsia, surua ja murhetta. Osa avio/avoliitoista kuitenkin on niin riitaisia, että puolisoiden eroaminen siten on ainoa oikea ratkaisu. Enemmistössä avioerotapauksista jatko ei muodostu eroaville pareille tai heidän lapsilleen ainakaan aikaisempaa vaikeammaksi.

Toimittanut Timo Klaukka

Vuosien 1749-1773 kuolinsyyluettelo

Kuolinsyiden tilastointi perustui Ruotsi-Suomessa 1700-luvun puolivälistä alkaen seurakunnittain laadittuihin väestötauluihin. Vuonna 1748 perustettu valtakunnallinen taulustolaitos aloitti nimittäin jo seuraavana vuonna suunnitelmallisen väestötietojen keräämisen ensimmäisenä maailmassa. Väestötauluissa oli kuolinsyiden erittelytaulukko, joka muodosti samalla maamme varhaisimman kuolinsyyluokituksen. Se oli varsin suppea, ja vuodesta 1774 voimaan tulleessa taulukossa nimikkeiden määrä kaksinkertaistui.

Työnantajan harkinta petti Helsingissä

Helsingissä on tätä kirjoitettaessa (16.03.) jaettu akavalaisille ennakkoilmoitukset lomautuksista. Kaupunki aikoo lomauttaa selviytymissopimuksensa ulkopuolelle jääneet kaikkiaan 21 vuorokaudeksi siten, että työaikaa leikataan yksi tunti päivässä. Julkinen työnantaja ei ole koskaan aiemmin toiminut vastaavalla tavalla.

Omdömet svek arbetsgivaren

Då detta skrivs den 16 mars har Helsingfors gett alla av staden anställda Akavamedlemmar permitteringsvarsel. De som inte gått med på stadens sparavtal skall permitteras 21 dygn, men permitteringen genomförs så att de anställdas arbetstid förkortas med en timme om dagen. Sådana permitteringar har aldrig tidigare förekommit i den offentliga sektorn.

Finska Läkaresällskapets Handlingar

Finska Läkaresällskapets Handlingar har i olika former utkommit utan uppehåll sedan 1841 som medlemsblad för Sällskapets ledamöter. I början var Handlingarna Finlands enda medicinskt vetenskapliga tidskrift. Med tiden uppstod det vidsträckta kommunikationsnät vi har i dag och vetenskapliga rön publiceras nu i internationella tidskrifter. Lokala journaler inom små språkområden får nöja sig med att förse läsarna med allmän information och översikter.

Histologisen tutkimuksen arvo ruokatorven refluksitaudin diagnostiikassa

Ruokatorven refluksitaudista kärsivät useimmat ihmiset ainakin jossain elämänvaiheessa. Kliininen tutkimus ei selvitä taudin aiheuttaman limakalvotuhon vaikeusastetta eikä adenokarsinooman riskiä lisäävän Barrettin ruokatorven esiintymistä tai limakalvoatypiaa. Ruokatorven biopsianäytteen histologisen tutkimuksen anti refluksitaudin diagnostiikassa on merkittävä, varsinkin kun koepalaa ottavan kliinikon ja sitä tutkivan patologin yhteistyö toimii.

Judit E.A. Mäkinen

Sepelvaltimoiden pallolaajennushoidon pitkäaikaistulokset

OYKS:ssa vuosina 1984-91 pallolaajennuksella hoidettujen 393 potilaan vointia ja jatkohoidon tarvetta selvitettiin kesällä 1992 kirjekyselyllä. Keskimääräinen seuranta-aika oli kolme vuotta. Vajaat 3 % aineiston potilaista oli kyselyyn mennessä kuollut sydänperäiseen syyhyn, tähän sisältyvät kaksi kuolemaa toimenpiteen komplikaatioon hoidon käyttöönottovaiheessa. Yhden tai useamman sydäninfarktin, fataalit mukaanluettuna, oli joko toimenpiteen yhteydessä tai myöhemmin seuranta-aikana sairastanut kaikkiaan 8 % potilaista, ja 35 %:lle oli tehty yksi tai useampia uusintapallolaajennuksia tai ohitusleikkaus. Lisätoimenpiteiden tärkeimmät aiheet olivat ensimmäisen pallolaajennuksen epäonnistuminen tai laajennetun suonen uudelleen ahtautuminen. Pallolaajennuksen pitkäaikaisvaikutus rintakipuoireeseen oli valtaosalla potilaista hyvä.

Juhani Airaksinen, Heikki Pölkki, Timo Kokkonen Markku Ikäheimo

Lapsen virtsatieinfektio

Lasten virtsatieinfektion diagnoosin tulee olla varma, koska väärä diagnoosi johtaa turhaan hoitoon ja altistaa lapsen tarpeettomille tutkimuksille. Munuaistasoisen infektion hoidon pituus on vähintään 10 vuorokautta. Imeväisten hoito aloitetaan sairaalassa laskimonsisäisellä antibiootilla ja sitä jatketaan kuumeen laskettua suun kautta, leikki- ja kouluikäisten lieväoireiset munuaistasoisetkin infektiot voidaan sen sijaan hoitaa kokonaan suun kautta annetulla lääkityksellä avohoidossa. Kystiitin hoidoksi riittää 5 päivän mittainen lääkitys. Infektion jälkeen kaikille lapsille pitää tehdä munuaisten ja virtsateiden kaikukuvaus ja viittä vuotta nuoremmille myös miktiokystografia. Jatkotutkimukset määräytyvät löydösten perusteella.

Niilo-Pekka Huttunen, Matti Uhari