Tarvitaanko keskussairaalassa kipupoliklinikkaa?

Kiinnostus kroonisen kivun hoitoon on Suomessakin lisääntynyt. Kymenlaakson keskussairaalaan perustettiin kipupoliklinikka runsaat kolme vuotta sitten, ja klinikka on todettu tarpeelliseksi. Potilasmäärä on kasvanut 30 % vuodessa. KOKS:ssa selvitettiin kipupoliklinikan potilasrakennetta, Suomessa noudatettavia kivun hoitokäytäntöjä sekä klinikoiden tarkoituksenmukaisuutta yleensä.

Eero Vuorinen, Mervi Borman

Terveyskeskuslääkärien palkkatutkimukset valmistuneet

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Lääkäriliiton yhdessä tekemät selvitykset osoittavat, että kannustava palkkaus on tehostanut lääkärien työajan käyttöä sekä normaalia virkaehtosopimusta että omalääkärisopimusta noudattavissa terveyskeskuksissa. Yhä suurempi osa terveyskeskuksen potilaskäynneistä ja toimenpiteistä tapahtuu nykyisin perustyöaikana, samalla kun lääkärien työsidonnaisuus on vähentynyt.

Kiitokset kollegalle Lääkäriliiton avustusrahaston kautta

Lääkärin ollessa toisen lääkärin potilaana muodostuu korvauksen suorittaminen helposti kiusalliseksi tilanteeksi. Kollegiaalisen perinteen mukaan lääkäri ei useinkaan suostu perimään maksua, mutta hoidon saanut kollega haluaisi jotenkin osoittaa kiitollisuutensa.

Lama ja terveyskeskus toimittajien syysseminaarin aiheena

Säästötoimien vaikutuksia perusterveydenhuoltoon käsiteltiin Lääkäriliiton ja Kunnallislääkärien lääketieteen toimittajille 15.9. järjestämässä syysseminaarissa, jonka yhteydessä toimittajat tutustuivat myös Salon seudun terveyskeskukseen. Tehdyt selvitykset osoittavat, ettei toimintojen supistaminen ole määrätietoisen priorisoinnin tulosta, vaan säästöt on usein tehty kaavamaisesti juustohöylällä.

AKAVAn tulopoliittiset tavoitteet

AKAVAn tavoitteena on kattavan, taloutta elvyttävän, tulopoliittisen kokonaisratkaisun solmiminen.

Professori, WHO:n emeritus-aluejohtaja Leo A. Kaprio Suomen kansainvälinen vastuu

Suomi on taloudellisten vaikeuksiensa takia vähentänyt huomattavasti osuuttaan kehitysyhteistyöhön. Tehdyt supistukset voidaan kuitenkin asettaa moraalisesti kyseenalaiseksi, varsinkin kun olemme aikanaan itse saaneet kansainvälistä apua hyvinvointimme ja terveydenhuoltomme kehittämiseen. Lääkärikunta on perinteisesti osallistunut humanitaariseen työhön ympäri maailmaa ja toiminnan toivotaan jatkuvan lamasta huolimatta. Lääkärilehdessä nyt alkavassa kirjoitussarjassa esitellään, miten kehitysmaiden olosuhteita voidaan terveydenhuollon avulla parantaa ja miten monin tavoin lääkärit voivat antaa panoksensa tähän työhön.

Hippokrateen vala ja sen sitovuus

Lääkärin etiikkaan liittyvän keskustelun yhteydessä on viime vuosina usein, ja aivan äskettäinkin, vedottu Hippokrateen valaan. Se on vedetty esiin nimenomaan hoidon rajoja pohdittaessa, kun on ollut kyse sellaisen hoidon mielekkyydestä, joka ei paranna potilasta eikä vähennä hänen kärsimyksiään, vaan ainoastaan pitkittää niitä.

Erikoislääkärikoulutuksella edessään monia haasteita

Koulutuksen sisällön ja tavoitteiden nykyistä selkeämpää määrittelyä, koulutuspaikkojen ja opetuksen laadun jatkuvaa arviointia sekä kouluttajan ja erikoistuvan lääkärin kiinteää yhteistyötä toivottiin Lääkäriliiton koulutusvaliokunnan järjestämässä seminaarissa. Keskustelun alustukseksi kuultiin esitykset Ruotsissa äskettäin voimaantulleesta erikoislääkärikoulutuksen uudistuksesta. Suomalainen erikoislääkäritutkinto kestää hyvin kansainvälisen vertailun, todettiin, mutta sen kurssia on jatkuvasti tarkistettava, jotta pystytään vastaamaan paitsi kliinisiin myös yhteiskunnan muutosten tuomiin laatuvaatimuksiin.

Koirat haukkuvat, raito kulkee

"Aika on siitä merkillinen suure, että se on edestä pitkä ja takaa lyhyt. Jo muutaman vuoden päähän ulottuva kuntasuunnittelu on niin utopistista touhua, että monet näkevät sen pelkkänä toiveiden tynnyrinä. Kahdenkymmenen vuoden tähtäin on jo sitä luokkaa, että sen mieltämiseen tarvitaan tulevaisuuden tutkijaa.

Unohdettu vähemmistön vähemmistö Kuuro, anna lapsesi kuulla

Kuuro äiti halusi kannanoton kuulevan 1,5-vuotiaan tyttärensä kielellisen kehityksen vaateista ja kysyi neuvolan lääkäriltä, tulisiko hänen viedä lapsensa tarhaan kielellisten virikkeiden saamiseksi. Neuvolalääkäri ehdotti, että asiasta puhuttaisiin lapsen ollessa kahden vuoden ikäinen. Tämä lausunto antoi perheelle ohjenuoran. Kysymys ei ollut satunnainen, vaan sillä oli vahva tausta.