78245 osumaa

Finska Läkaresällskapets Handlingar

Finska Läkaresällskapets Handlingar har i olika former utkommit utan uppehåll sedan 1841 som medlemsblad för Sällskapets ledamöter. I början var Handlingarna Finlands enda medicinskt vetenskapliga tidskrift. Med tiden uppstod det vidsträckta kommunikationsnät vi har i dag och vetenskapliga rön publiceras nu i internationella tidskrifter. Lokala journaler inom små språkområden får nöja sig med att förse läsarna med allmän information och översikter.

Histologisen tutkimuksen arvo ruokatorven refluksitaudin diagnostiikassa

Ruokatorven refluksitaudista kärsivät useimmat ihmiset ainakin jossain elämänvaiheessa. Kliininen tutkimus ei selvitä taudin aiheuttaman limakalvotuhon vaikeusastetta eikä adenokarsinooman riskiä lisäävän Barrettin ruokatorven esiintymistä tai limakalvoatypiaa. Ruokatorven biopsianäytteen histologisen tutkimuksen anti refluksitaudin diagnostiikassa on merkittävä, varsinkin kun koepalaa ottavan kliinikon ja sitä tutkivan patologin yhteistyö toimii.

Judit E.A. Mäkinen

Sepelvaltimoiden pallolaajennushoidon pitkäaikaistulokset

OYKS:ssa vuosina 1984-91 pallolaajennuksella hoidettujen 393 potilaan vointia ja jatkohoidon tarvetta selvitettiin kesällä 1992 kirjekyselyllä. Keskimääräinen seuranta-aika oli kolme vuotta. Vajaat 3 % aineiston potilaista oli kyselyyn mennessä kuollut sydänperäiseen syyhyn, tähän sisältyvät kaksi kuolemaa toimenpiteen komplikaatioon hoidon käyttöönottovaiheessa. Yhden tai useamman sydäninfarktin, fataalit mukaanluettuna, oli joko toimenpiteen yhteydessä tai myöhemmin seuranta-aikana sairastanut kaikkiaan 8 % potilaista, ja 35 %:lle oli tehty yksi tai useampia uusintapallolaajennuksia tai ohitusleikkaus. Lisätoimenpiteiden tärkeimmät aiheet olivat ensimmäisen pallolaajennuksen epäonnistuminen tai laajennetun suonen uudelleen ahtautuminen. Pallolaajennuksen pitkäaikaisvaikutus rintakipuoireeseen oli valtaosalla potilaista hyvä.

Juhani Airaksinen, Heikki Pölkki, Timo Kokkonen Markku Ikäheimo

Lapsen virtsatieinfektio

Lasten virtsatieinfektion diagnoosin tulee olla varma, koska väärä diagnoosi johtaa turhaan hoitoon ja altistaa lapsen tarpeettomille tutkimuksille. Munuaistasoisen infektion hoidon pituus on vähintään 10 vuorokautta. Imeväisten hoito aloitetaan sairaalassa laskimonsisäisellä antibiootilla ja sitä jatketaan kuumeen laskettua suun kautta, leikki- ja kouluikäisten lieväoireiset munuaistasoisetkin infektiot voidaan sen sijaan hoitaa kokonaan suun kautta annetulla lääkityksellä avohoidossa. Kystiitin hoidoksi riittää 5 päivän mittainen lääkitys. Infektion jälkeen kaikille lapsille pitää tehdä munuaisten ja virtsateiden kaikukuvaus ja viittä vuotta nuoremmille myös miktiokystografia. Jatkotutkimukset määräytyvät löydösten perusteella.

Niilo-Pekka Huttunen, Matti Uhari

Alkoholinkäytön vaikutukset raskauteen ja syntyvän lapsen ennuste

Valtaosa odottavista suomalaisäideistä tuntee alkoholin sikiölle aiheuttamat riskit. Tästä huolimatta noin 650 sikiötä on vuosittain vaarassa vaurioitua äidin alkoholinkäytön vuoksi. Runsaasti juovien äitien raskaudet ovat selviä riskiraskauksia, ja niiden hoito onkin syytä keskittää äitiyspoliklinikkaan mahdollisimman varhain. Äidin alkoholinkäytön vähentäminen edellyttää hoitohenkilökunnalta pitkäjänteistä työtä joko poliklinikoissa tai tarvittaessa osasto-olosuhteissa. Myös syntyneen lapsen kehityksen seurannasta on huolehdittava.

Erja Halmesmäki, Ilona Autti-Rämö

Rintasyöpätilanne Helsingissä, Tampereella ja Turussa 1981-90

Rintasyövän valtakunnallinen mammografiaseulonta aloitettiin Suomessa 1987. Seulontaan kutsuttavat ikäluokat on eri paikkakunnilla valittu eri tavoin. Suomen kolmen suurimman kaupungin rintasyöpätilastot osoittavat, että seulonta lisää alkuvaiheessa rintasyövän ilmaantuvuutta, mutta toisaalta kasvaimet on löydetty entistä varhaisemmassa vaiheessa, jolloin eloonjäämisennuste on parempi. Seulonnan vaikutusta rintasyöpäkuolleisuuteen ei kuitenkaan vielä vuosikymmenen vaihteeseen ulottuvista tilastoista pystytä osoittamaan; muualla tehdyissä tutkimuksissa seulonnan vaikutus kuolleisuuteen on alkanut näkyä viiden vuoden kuluttua seulonnan aloittamisesta.

Pirjo Immonen-Räihä, Lea Kauhava, Ilmo Parvinen Hans Helenius, Osmo Räsänen

Isolering av daghemsbarn med anledning av smittsam infektionssjukdom

En grupp läkare som specialiserat sig på infektioner hos barn har utarbetat en ny rekommendation som gäller behovet av att isolera daghemsbarn med smittsam infektionssjukdom. Författarna framhåller att den konvalescenstid som ett barn behöver inte är liktydig med den tid då risk för spridning av en infektionssjukdom föreligger.

Maija Baer, Juhani Eskola, Jussi Mertsola, Heikki Peltola Olli Ruuskanen, Matti Uhari, Timo Vesikari, Hanna Nohynek

Varfariinin ja ofloksasiinin interaktio

Antikoagulanttihoidon seurannassa on vastedes monien muiden lääkkeiden lisäksi muistettava ofloksasiini. 73-vuotias nainen, joka oli sairastanut keuhkoembolian ja käytti siksi varfariinia, sai virtsainfektioon ofloksasiinia 400 mg x 2. Hän käytti lisäksi verapamiilia, enalapriilia, kombinaatiodiureettia ja amitriptyliiniä. Viiden päivän kuluttua lääkityksen aloittamisesta hänelle tuli makroskooppinen hematuria. Protrombiiniaika oli 78 sekuntia ja hematokriittiarvo 0,28, kun neljä viikkoa aiemmin arvot olivat olleet 21 sekuntia ja 0,38. Potilas sai K-vitamiinia, jääplasmaa ja punasolutiivisteitä ja lienee selvinnyt tilanteesta.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat