Power Macintosh ja muita emulaattoreita

Yllättävintä uudessa koneessa on se, että kaikki toimii tutulla tavalla. Näin on riippumatta siitä, onko käyttäjälle tuttu ympäristö Windows- tai Macintosh.

Toimittaneet Erkki Karjalainen, Leena Lodenius, Marjukka Mäkelä

Käsitteet selviksi estrogeeneistä!

Vilkkaana vellova keskustelu hämmentää niin maallikoita kuin lääkäreitä. Varoitellaan liian estrogeenin vaaroista, toisaalta taas estrogeenin puutteen mukanaan tuomista ongelmista. Mistä on kysymys? Ymmärtääkseni lähinnä käsitteiden sekaannuksesta. Estrogeeni on yleisnimi, johon sisältyvät kaikki estrogeenisesti vaikuttavat aineet. Näitä ovat:

Akuutin psykoosin hoito

Luimme suurella mielenkiinnolla Vartiaisen ym. artikkelin "Akuutin psykoosin avohoito mielenterveyskeskuksessa" (SLL 1994:49: 560-564). Kuvatun hoitomallin keskeisiä ja tärkeitä elementtejä on pyrkimys eri hoitomuotojen, mukaan lukien yksilö- ja perheterapeuttiset menetelmät, integroiminen toimivaksi hoitokokonaisuudeksi potilaan tarpeiden mukaisesti.

Autismin etiologia

Nykyään on tieteellisesti todistettu, että autismi on keskushermoston kehityshäiriö. Siksi onkin ollut järkyttävää havaita, että maastamme löytyy vielä psykologeja ja psykiatreja, jotka väittävät, että autismi voi johtua psyykkisistä syistä.

Miten viive taipuu?

Viive on näppärä, nuori uudissana tai melko suora laina virosta. Sitä ei vielä mainitse Nyky-Suomen Sanakirja vuodelta 1974 puhumattakaan Suomenkielen Etymologisesta Sanakirjasta. Viive on tietysti suoraan johdettavissa verbistä viipyä ja merkitsee suunnilleen samaa kuin vanhemmat sanat viivykki, viivytys, viivästys ja viipymä. Viive on edeltäviä sanoja käyttökelpoisempi paitsi lyhyytensä vuoksi, myös monessa yhteydessä sen takia, että se kattaa yhtä lailla tapaukset, joissa viivästyminen on johtunut ulkopuolisesta viivyttäjästä (viipyjä objektina) kuin omasta viivyttelystä (viipyjä subjektina). Sanan taivutuskin ennätti jo pitkälti vakiintua muotoihin viive, viiveen, viiveet jne., kunnes joku keksi, että viivettä pitäisi taivuttaa malliin viipeen, viipeet jne. Näin oli tehty Hirvosen, Halisen ja Koikkalaisen muuten erinomaisessa artikkelissa (SLL 5/94) - johtuipa se sitten kirjoittajista, toimituksesta tai painovirhepaholaisesta.

Lääkärilehden kirjoitusten laadusta

Kollegat Rimon ja Hyyppä esittivät näkemyksensä muutamasta Suomen Lääkärilehden julkaisemasta artikkelista (SLL 7/94) ja pohtivat lehden referointitekniikkaa havaittuaan, että artikkelit olivat joiltain osin puutteellisia. Toistaiseksi en ole vielä nähnyt sen paremmin kotimaisissa kuin kansainvälisissäkään julkaisusarjoissa täysin täydellistä tieteellistä julkaisua. On toki hyvä, että jokainen tieteellisiä tutkimuksia raportoiva alan julkaisusarja pyrkii toiminnassaan mahdollisimman hyvään laatuun. Tämän vuoksi päätoimittajan referointijärjestelmän parannusehdotukset vaikuttavat tervetulleilta.

Syövän hoito ja hoidonporrastus Suomessa

Joka neljäs suomalainen sairastuu syöpään jossakin elämänsä vaiheessa. Nykyään syöpädiagnoosi on noin 100 000:lla meistä. Moni potilas hakee ahdistuneena apua epäpäteviltä lääkitsijöiltä tai luonnonlääkkeistä juuri siinä vaiheessa jolloin syöpädiagnoosi on saatu, mutta lääketieteellinen hoito ei ole vielä alkanut, moni vielä myöhemminkin. Voiko porrastettua hoitojärjestelmää virittää uudelleen syöpäpotilaan tarpeita paremmin vastaavaksi?

Toimittanut Timo Klaukka

Selkeä kirja ehkäisytablettien ja muiden lääkkeiden interaktioista

Ehkäisypillereiden ja eräiden muiden lääkkeiden toistensa tehoa muuntelevat vaikutukset ovat ehkä parhaiten tunnettuja esimerkkejä lääkeaineinteraktioista, onhan niiden tavallisin tulos varsin selvä - ei-toivottu raskaus. Kaikki e-pillereitä määräävät lääkärit yleensä tietävät, että e-pillerin ehkäisytehoa huonontavat esimerkiksi tietyt epilepsialääkkeet ja tietyt antibiootit, mutta tiedot monien muiden lääkkeiden vastaavasta vaikutuksesta ovat jo epävarmempia, eikä niitä ole aina helposti löydettävissä. Tähän ongelmaan tarjoaa nyt esiteltävä kirja erinomaisen avun.

Toimittanut Timo Klaukka

Uutta näkemystä vaikeiden lausuntojen laatijalle

Avioerojen määrä maassamme on viime vuosikymmenen aikana kasvanut huolestuttavasti, eikä lähitulevaisuudessa ole näkyvissä seikkoja, jotka hidastaisivat tuota surullista tilastoa. Ero tietää aina erolapsia, surua ja murhetta. Osa avio/avoliitoista kuitenkin on niin riitaisia, että puolisoiden eroaminen siten on ainoa oikea ratkaisu. Enemmistössä avioerotapauksista jatko ei muodostu eroaville pareille tai heidän lapsilleen ainakaan aikaisempaa vaikeammaksi.

Toimittanut Timo Klaukka

Vuosien 1749-1773 kuolinsyyluettelo

Kuolinsyiden tilastointi perustui Ruotsi-Suomessa 1700-luvun puolivälistä alkaen seurakunnittain laadittuihin väestötauluihin. Vuonna 1748 perustettu valtakunnallinen taulustolaitos aloitti nimittäin jo seuraavana vuonna suunnitelmallisen väestötietojen keräämisen ensimmäisenä maailmassa. Väestötauluissa oli kuolinsyiden erittelytaulukko, joka muodosti samalla maamme varhaisimman kuolinsyyluokituksen. Se oli varsin suppea, ja vuodesta 1774 voimaan tulleessa taulukossa nimikkeiden määrä kaksinkertaistui.