Lääketieteen paradigman muutos II: Normaalitiede ja paradigman muutokseen tähtäävä tiede

Edelliseen kirjoitukseeni nähden (SLL 24/93) on ilmennyt toiveita paradigmaan liittyvien käsitteiden selventämisestä. Yritän tässä esseessäni selkiyttää käsitteiden oleellisia piirteitä lääketieteen kannalta. Näkemykset pohjautuvat pääosin Kuhnin teokseen: "The Structure of scientific revolutions".

Yhdyskuntasuunnittelun keskus kurssittaa myös lääkäreitä

Yhdyskuntasuunnittelun täydennyskoulutuskeskus YTK kaipaa kursseilleen terveydenhuollon ammattilaisia, myös lääkäreitä.

Lääketieteen opetus muutoksessa

Maailmassa tapahtuvat sosiaaliset, taloudelliset, ekologiset, tieteelliset ja tekniset muutokset ovat muuttaneet inhimillisiä arvoja, eettisen keskustelun sisältöä, terveydenhuollon rakenteita ja eri professioiden luonnetta. Niinpä lääketieteen opetuksenkin on uudistuttava. Näin avasi Lääketie-teen opetuksen maailmanjärjestön (WFME) presidentti, prof. Henry Walton Lääketieteen opetuksen 2. maailmankongressin (World Summit on Medical Education) elokuussa Edinburghissa. Konferenssin teema olikin: "Lääketieteen opetus muutoksessa".

Terveydenhuollon kirjasto- ja tietopalvelut tiukassa taloudessa

Kirjasto- ja tietopalvelujen tuottavuutta on vaikeaa määrittää markoissa, mutta kliiniseen ongelmaan ratkaisua hakeva lääkäri tietää käytännössä, miten paljon aikaa ja vaivaa kuluu kadonneiden kirjojen ja lehtien jäljittämiseen. Lääkäriliiton koulutusosaston tekemän selvityksen mukaan terveyskeskuksista puuttuu usein paitsi vastuuhenkilö, joka koordinoisi hankinnat, myös kirjastotilat, joissa aineisto olisi saatavilla. Suurissa keskussairaaloissa tietopalvelut toimivat, mutta pienemmissä on samoja ongelmia kuin terveyskeskuksissa. Keskussairaaloissa on useimmiten mahdollisuus atk-pohjaiseen tiedonhakuun, valtaosassa terveyskeskuksista se toistaiseksi puuttuu.

Leena Lodenius, Pirjo Kannisto

Vakavan masennustilan hoito vaikeutuu

Depression tunnistaminen ja hoito on viime aikoina kehittynyt huomattavasti. Aikaisemmin vakavan masennustilan hoito oli usein ongelmallista. Tauti jäi tunnistamatta ja samalla hoitamatta, tai hoito saattoi monesta eri syystä jäädä liian lyhyeksi. Lääkehoitoon suhtauduttiin usein kielteisesti, sillä sivuvaikutukset saattoivat olla hankalia tai ei ymmärretty riittävän pitkän hoidon tarpeellisuutta ja samalla uudelleen sairastumisen huomattavaa riskiä.

Ansiokas suomalainen AIDS-kirja

Pauli Leinikin ja Markku Löytösen toimittamalla kirjalla Kaikki AIDSista on kunnianhimoinen nimi. Eikä olleenkaan syyttä, sillä tekijät onnistuvat tavoitteessaan hyvin. Kirjan 152 sivulla perehdytään HI-virukseen, sen aiheuttamaan tautiin, taudin hoitoon ja ehkäisyyn sekä taudin lieveilmiöiden problematiikkaan monipuolisesti, perusteellisesti ja selvällä suomen kielellä.

Tiiliskivi urheiluvammoista

Urheilussa kuten muussakin elämässä on omat vaaratekijänsä. Uusi järkälemäinen urheiluvammoja ja niiden kuntoutusta käsittelevä teos osoittaa niitä urheilussa olevan verrattain runsaasti. Albertan yliopiston ortopedian professori D.C. Reid on laatinut perinpohjaisen katsauksen urheilijan vammoihin.

Hoitotieteen nykykäsityksiä lääketieteestä

Tampereen yliopiston hoitotieteen apulaisprofessori Kaisa Krause ja terveydenhuollon lisensiaatti Satu Salo ovat kirjoittaneet kirjan teoreettisesta hoitotyöstä.

Robert Mayer, lääkäri, fyysikko, potilas

Julius R o b e r t Mayer (myöh. von Mayer, 1814-1878) syntyi ja kuoli Heilbronnissa, Saksassa. Mayer oli jo koulupoikana kiinnostunut fysikaalisen energian eri muodoista. Hän valmistui lääkäriksi opiskeltuaan Tübingenissä, Münchenissä ja Pariisissa. Hän oli jo opiskeluaikanaan luonteltaan äärimmäisen kiivas ja hänen ajatuksensa hypähtelivät usein asiasta toiseen löyhien assosiaatioiden mukaan.

Nimityksiä

Finnair Oy:n työterveysaseman osaston johtavaksi lääkäriksi LL Esko Poppius 1.10.93 lähtien.