76458 osumaa

Dioja suoraan omalta mikrolta

Lääketiede on nopeatempoinen tieteenala. Sen jatkuva kehitys ja nopeat uudistukset vaativat tiedonvälitykseltä paljon. Kun tutkimustuloksia julkistetaan kokouksissa ja konferensseissa, on ehkä tuhatpäiselle kuulijakunnalle annettava muutamassa minuutissa selkeä ja asianmukainen kuva uusimmista keksinnöistä ja tutkimustuloksista. Tässä tilanteessa on diakuva väline vailla vertaa.

Toimittaneet Erkki Karjalainen, Leena Lodenius, Marjukka Mäkelä

Järkevää primaari- ja sekundaaripreventiota alkoholiasioissa

Viitaten artikkeliamme Alkoholin suurkulutuksen kriteerit (SLL 31/92) seuranneeseen kirjeenvaihtoomme (SLL 1-2/93) tri Muuronen ja tri Hillbom toteavat (SLL 5/93), että alkoholin kohtuukäyttöön liittyy haittoja. Näin saattaa joissain tapauksissa ollakin. Artikkelissamme emme käsitelleet valistuksen kautta tapahtuvaa primaaripreventiota. Lähtökohtanamme olivat alkoholia runsaasti käyttävät, terveydenhuollon palveluihin hakeutuvat alkoholin suurkuluttajat eli sekundaariprevention kohderyhmä. Tälle ryhmälle on syytä kertoa suurkulutuksen haitoista vastaanottotilanteessa. Tavoite on luonnollisesti kohtuukäyttö ja pienet kulutusmäärät tai absolutismi riippuen potilaan itselleen asettamista ja mahdollisuuksien rajoissa olevista tavoitteista.

Ohjekirja ohutneulabiopsia-diagnostiikasta

Diagnostiseen sytologiaan ei suhtauduta vakavasti, jos nimikirjoitukselle annetaan suurempi paino kuin näytteen mikroskooppitutkimukselle. Esiteltävän oppi- ja käsikirjan kirjoittajat korostavatkin huolellista näytteen tutkimista. Heidän tavoitteensa on histopatologisten tietojen pohjalla kuvata ohutneulabiopsiadiagnostiikkaan soveltuva ajattelutapa ja määritellä diagnostiset kriteerit. Samalla he korostavat nimenomaan ohutneulabiopsiadiagnostiikassa tärkeää lääkärin suorittamaa näytteen tutkimista aluksi pienten, sitten suurempien suurennosten avulla, jotta kaikki näytteen piirteet voitaisiin kartoittaa.

Kirkko piti huolen vaivaisistaan

Köyhien ja sairaiden hoito oli vanhastaan ollut armeliaisuuden ja hyväntekeväisyyden varassa. Siitä olivat vastanneet melkein yksinomaan kirkko ja luostarijärjestöt, mutta eräin paikoin myös ammattikuntien killat olivat osallistuneet sairashuoneiden ylläpitämiseen. Kustaa Vaasan nousu valtaistuimelle vuonna 1523 merkitsi uuden ajan alkua Ruotsi-Suomessa. Valtakunnassa toteutettiin uskonpuhdistus ja kirkko joutui valtion valvontaan. Valtio sai luostarilaitokselta haltuunsa myös hospitaalit, silloiset sairaanhoitolaitokset. Turun ja Viipurin hospitaalit olivat peräisin jo keskiajalta. Helsinkiin rakennettiin pienehkö hospitaali kaupungin perustamisen jälkeen 1550-luvulla. Joissakin kaupungeissa, mm. Turussa ja Viipurissa, oli myös vaivaistupa eli Pyhän Hengen huone, jossa hoidettiin raihnaisia vanhuksia, sotavammaisia, mielenvikaisia ja muita avuttomia sairaita.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030