WHO:n Sarajevon toimiston päällikkö Risto Tervahauta: Suomalaisten tukea tarvitaan Bosniassa

Sarajevon WHO:n toimiston päällikkönä toimiva ylilääkäri Risto Tervahauta kävi Suomen Lääkäriliitossa maaliskuun lopulla kertomassa tilanteesta Bosnian sota-alueella. Tervahaudan aloitteesta Lääkäriliitto oli lahjoittanut 5 000 mk lääketieteellisen kirjallisuuden hankintaan sodan keskellä eristyneissä terveydenhuollon pisteissä toimiville lääkäreille

Työttömillä tietopaja Kampissa

Kampin palvelukeskuksessa Helsingissä toimii eri ammattiryhmien edustajista koostuva Työttömien tietopaja -yhdistys, jonka toimintaan toivotaan mukaan myös työttömiä lääkäreitä. Tietopajan jäsenet pyrkivät kehittämään tietojaan ja taitojaan järjestämällä opintoryhmiä ja keskustelutilaisuuksia, aiheina mm. kielet, ilmaisutaito, psykologia, käsityöt ja ATK.

Uutiskirje Yhdysvalloista

AMA:n viralliset tilastot lääkärinpalkkioista vuodelta 1992 valmistuivat vuodenvaihteessa. Ne julkaistiin Physician Marketplace Statistics -nimisenä kirjasena, jonka hinta on peräti 175 dollaria. Kirjassa vertaillaan 18 erikoisalan palkkioita, praktiikkakuluja ja potilaskäyntien määriä eri alueilla.

Toimittanut Tuula Fabrizio

CD-ROM ja laadun kokemus

CD-ROM-levyjä on nykyään jopa lehtien kannessa, syöttinä impulssiostokseen. Laadukkaita tuotteita on kuitenkin harvassa.

Toimittaneet Erkki Karjalainen, Leena Lodenius, Marjukka Mäkelä

Perusterveydenhuollossa tarvitaan yleislääketieteen erikoislääkäreitä

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama erikoislääkärien määräennusteita ja koulutustarvetta vuoteen 2010 saakka pohtinut lääkärityövoiman laskentatyöryhmä III on saanut valmiiksi II:n osamietintönsä (1). Mietinnön kannanottoja julkistettaessa, jopa Suomen Lääkärilehden pääkirjoituksessa (2), on vahvasti tuotu esiin työryhmän kanta, jonka mukaan "ei ole perusteltua edellyttää sitä, että kaikilla perusterveydenhuollossa vakituisesti toimivilla lääkäreillä tarvitsisi olla yleislääketieteen erikoislääkärin tutkinto."

Paula Vainiomäki

Erään mainoksen anatomia

Muutama kuukausi sitten posti toi pöllön kuvalla varustetun mainoksen, jossa dekstrometorfaani-salmutamoli-yskänlääkkeen sanottiin olevan "tutkitusti tehokas yöyskän hillitsijä". Kun samoihin aikoihin pienessä kolmen potilaan aineistossa hoitotulos oli ollut huono, päätin perehtyä asiaan tarkemmin. Kaivoin siis esille mainoksessa referoidun tutkimuksen (1) ja löysin mielenkiintoisia asioita.

Theodor Fliedner ja diakonissojen koulutus

Theodor Fliedner (1800-1864) oli Kaiserswerthin luterilaisen seurakunnan pappi Saksassa lähellä Düsseldorfia. Hän tunsi kiinnostusta hyväntekeväisyystyöhön, johon hän kävi tutustumassa eri puolilla Eurooppaa. Englannissa hän perehtyi Elizabeth Fry'n (1780-1845) toimintaan vankien aseman parantamiseksi. Kotimaahan palattuaan Fliedner perusti vuonna 1823 Saksan ensimmäisen vankilayhdistyksen. Myöhemmin vuonna 1833 hän perusti myös turvakodin vankilasta vapautuville naisille.

Yönohjaus

Yönohjaukselle ei ole vuosituhantisista ponnisteluista huolimatta löydetty auttavaa määritelmää. Lääkäri, varsinkin päivystävä, joutuu kohtaamaan yön toisensa perään. Yötyö on rasittavaa, yölinnut haastavia ja aina yllätyksellisiä. Koska alan tieteellinen kirjallisuus lepää parin teoksen varassa, lienee paikallaan muutama käytännön nyrkkisääntö, jotka on opittu hissun kissun kantapään kautta latvasta tyveen silleesti eikä niin kuin monissa yömuodoissa jankosta kaaliin.

Pisara

Hoitoa vai terveysterroria?

Tällä otsikolla käsitteli Helsingin Sanomat 11.3. pääkirjoituspalstallaan Kansaneläkelaitoksen julkaisemia, valtioneuvoston vahvistamia uusia ohjeita lääkehoidon erityiskorvattavuudesta. Todistus verenpainetaudin lääkehoidon erityiskorvattavuudesta edellyttää lääkkeettömän, elämäntapojen saneeraukseen kohdistuvan hoidon kokeilemista ja lääkehoidon puolivuotista seurantaa. Nämä edellytykset tuntuvat lehden mukaan epäoikeudenmukaisilta. Ne panevat epäilemään, että vääristä elintavoista juontavaa sairautta ei hoideta ihan samoin perustein kuin muita sairauksia. Ohjeet kokonaisuudessaan on julkaistu Suomen Lääkärilehden numerossa 9/94(s. 930-937).

Vård eller hälsoterrorism?

Så löd rubriken till en ledare om de nya förutsättningarna för specialersättning av läkemedel i Helsingin Sanomat den 11 mars. Anvisningarna för ansökan om specialersättning som publicerades av Folkpensionsanstalten har godkänts av statsrådet. De nya anvisningarna förutsätter att patienten först behandlats utan läkemedel, dvs. genom korrigering av sådant levnadssätt som är ägnat att höja blodtrycket och att effekten av läkemedelsbehandlingen följts upp i ett halvt år innan specialersättning för blodtrycksmediciner beviljas. Ledarskribenten anser att dessa förutsättningar är orättvisa och att de väcker en misstanke om att sjukdomar som beror på ohälsosamma levnadsvanor inte behandlas på samma grunder som andra sjukdomar. Anvisningarna har publicerats på finska också i Finlands Läkartidning nr 9/94.