Hammastulehdukset ja koronaarit

Yhdysvalloissa tehty tutkimus vahvistaa suomalaisten vuonna 1989 esittämää yhteyttä hammas- ja ientulehdusten ja sydäninfarktien välillä. Vuosina 1971-74 osallistui 9 760 henkilöä kansalliseen terveys- ja ravitsemustutkimukseen. Heidän sairastumistaan sydäninfarktiin ja kuolemia kartoitettiin vuonna 1987 haastattelujen, sairauskertomusten ja kuolintodistusten avulla. Yli 90 %:sta saatiin tiedot.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Tarttuuko hepatiitti C sukupuolikontaktissa?

Hepatiitti C viruksen (HCV) tartuntareitit eivät ole vieläkään täysin selvät. Verituotteet ovat tietysti mahdollinen tartuntareitti. Siksi useimmissa maissa niistä testataankin HCV. Sen sijaan sukupuolikontaktin merkityksestä tartuntareittinä tulokset ovat ristiriitaiset.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Salmonellat ja listeriat turistien liharuoassa

Turistimatkoilla kuuluu tapaan maistella paikallisia herkkuja. Malesiassa on viranomaisten tuella selvitetty satayn, paikallisen liharuoan, sisältämiä patogeenisia bakteereita.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Epilepsian lääkehoitoon uusia mahdollisuuksia

Uusien epilepsialääkkeiden kehittelyssä pyritään paitsi kohtausten estämiseen, myös epileptisen oireiston kehittymisen ehkäisemiseen. Ensisijaislääkkeiksi vakiintuneiden karbamatsepiinin ja valproaatin rinnalle ovat pyrkimässä okskarbatsepiini ja vigabatriini, tulossa ovat lisäksi mm. lamotrigiini, gabapentiini ja felbamaatti. Uusien lääkkeiden asemaa ei vielä pystytä määrittelemään tarkasti, ja vasta aika näyttää, onko lääkesuosituksia syytä muuttaa.

Olli Waltimo

Adenosiinin muodostuminen ja vaikutukset sydämessä ja maksassa

Kudoksen hapentarpeen ylittäessä hapensaannin elimistömme tärkeimmän energialähteen, ATP:n korkeaenergiaiset fosfaattisidokset katkeavat ja muodostuu ADP:n ja AMP:n kautta adenosiinia. Näin muodostunut adenosiini kuljetetaan nopeasti solun ulkopuolelle, missä se sitoutumalla spesifisiin reseptoreihinsa saa aikaan elimiä mm. iskemian ja reperfuusion aiheuttamilta vaurioilta suojaavia vaikutuksia. Esimerkiksi hapenpuutteesta kärsivässä sydämessä se vähentää energian- ja hapentarvetta laajentamalla verisuonia, hidastamalla pulssia, vähentämällä supistusvoimaa ja ohjaamalla sydäntä vähemmän happea kuluttavien polttoaineiden käyttöön. Lisäksi adenosiini estää vapaiden radikaalien syntyä, trombin muodostumista sekä neutrofiilisten valkosolujen aktivaatiota ja tarttumista verisuonten endoteeliin.

AGU-potilaan elämä

Aspartylglucosaminuria (AGU) on väistyvästi perinnöllinen lysoso-maalinen kertymäsairaus. Lähes kaikilla suomalaisilla potilailla (noin 220 henkilöä) on todettu sama geenivirhe. Kyseessä on yleissairaus, jonka pääoireena on etenevä kehitysvammaisuus.

Näköaisti keskeinen vanhusten tasapainon säätelyssä

Väitöskirjatyön tarkoituksena oli tutkia vanhusten kaatuilua. Työssä tutkittiin vanhusten tasapainon säätelyä ja miten tämä eroaa nuorempien tasapainon säätelystä. Mittauslaitteena käytettiin Suomessa kehitettyä tasapainolevyä, jolla mitattiin huojuntaa seistessä. Parkinsonin tautia sairastavien tasapainon säätelyä tutkittiin The Royal London Hospitalissa liikkuvalla tasapainolevyllä. Lisäksi pyrittiin selvittämään, mikä ortostaattisen hypotonian testausmenetelmä on paras vanhuksilla. Kaatumisten lukumäärää, riskitekijöitä ja kaatujien ennustetta selvitettiin suuressa vanhainkodissa.

Laserangioplastia ei nykyisellään korvaa verisuonten pallolaajennusta

Sepelvaltimoiden kalkkiutumat aiheuttavat Suomessa eniten kuolemia; yli 15 000 vuodessa. Katkokävelynä oirehtivaa alaraajojen valtimonkovettumatautia potee länsimaissa noin 5 % yli 50-vuotiaista miehistä. Naisilla tauti on jonkin verran harvinaisempi. Sepelvaltimotautiin on tarjolla tehokasta lääkitystä, mutta siitä on hyvin vähän hyötyä klaudikaation hoidossa. Leikkaushoito on kehittynyttä, mutta vaatii runsaasti voimavaroja.

Syndekaanin ilmentyminen kokeellisissa ja kliinisissä karsinoomissa

Proteoglykaanit ovat yleisiä solujen pinnoilla, soluvälitilassa ja solun sisäisissä rakkuloissa tavattavia molekyylejä, jotka osallistuvat mm. soluväliaineen organisoitumiseen, kasvutekijäin sitomiseen, veren hyytymisaktiviteetteihin sekä solujen lisääntymisen ja erilaistumisen säätelyyn. Proteoglykaanien on osoitettu osallistuvan myös monien eri sairauksien, kuten ateroskleroosin, Alzheimerin taudin sekä pahanlaatuisten kasvainten syntymiseen. Väitöskirjatyössä on tutkittu erään proteoglykaanin, syndekaanin, merkitystä pahanlaatuisten kasvainten synnyssä.

Terveyskasvatustutkimukset Suomessa

Maamme terveyskasvatustutkimus on kehittynyt kansainvälisestikin arvioiden mittavaksi ja korkeatasoiseksi. Sen ongelmia ovat projektien ja hankkeiden päällekkäisyys ja samankaltaiset lähestymistavat. Uusia tutkimuksia suunniteltaessa olisi tärkeää tietää jo meneillään olevista hankkeista; tutkimusresurssit on suunnattava hyödyttämään nimenomaan käytännön terveyskasvatustyötä. Tutkijoiden avuksi on alettu kerätä rekisteriä maamme terveyskasvatustutkimuksista tiedustelemalla hankkeita 471 organisaatiosta.

Päivi Rautava, Eero Lahtinen, Jorma Järvisalo Markku Koskenvuo