Miten suhtautua uusiin kefalosporiineihin

Vuotta 1994 on kulunut vasta muutamia viikkoja, kun Suomessa on ehditty jo rekisteröidä kolme uutta kefalosporiinivalmistetta. Liityttyämme Euroopan talousalueeseen suomalaiset saanevat pysyvästikin tottua entistä nopeammin laajenevaan lääkevalikoimaan.

Pentti Huovinen, Jukka Lumio

Kliininen ravitsemustiede tulevaisuudessa Molekyylitason ravitsemustutkimusta sairauksien hoitoon?

Adelaidessa, Australiassa 26.9.-1.10.93 pidetyssä kansainvälisessä ravitsemuskongressissa esiteltiin perinteisten ravitsemusaiheiden lisäksi tutkimustuloksia ravinnon ja perimän välisistä vuorovaikutuksta sekä molekyylitason ravitsemuksesta (molecular nutrition). Kokouksessa todettiin, että kliinisessä ravitsemustutkimuksessa tulee entistä enemmän käyttää molekyylibiologian menetelmiä ravitsemusongelmien ratkaisemiseksi.

Seppo Salminen, Hannu Mykkänen

Diabeetikoiden hoito Suomessa

Tutkimuksessa selvitettiin diabeetikoiden avo- ja sairaalahoitoa ja niiden sairaanhoitopiireittäistä alueellista vaihtelua. Lisäksi selvitettiin työikäisten diabeteksen sairaalahoidon käytön alueelliseen vaihteluun vaikuttavia tekijöitä. Samoin tutkittiin eri tavoin toimivien diabeteksen hoito-organisaatioiden vaikutusta diabeetikoiden hoitotasapainoon ja hoidon laatuun.

Pikkulasten maitoallergiat

Pikkulasten maitoallergian taustalla olevat immunologiset mekanismit ovat lukuisista tutkimuksista huolimatta epäselvät. Tästä johtuen maitoallergia on edelleen sekä kliininen, diagnostinen että hoidollinen ongelma. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lasten maitoallergian eri kliinisiä muotoja välittäviä immunologisia mekanismeja. Potilaille tehtiin sairaalassa kliininen maitoaltistus, jonka yhteydessä selvitettiin elimistön puolustusjärjestelmän toimintaa. Altistuksessa maitoallergisiksi epäillyille lapsille annettiin kahden vuorokauden aikana 1-200 ml:n maitoannoksia aloittaen pienistä määristä, ja mikäli oireita ei kehittynyt, annoksia nostettiin. Altistus lopetettiin heti, kun lapsella todettiin oireita. Tutkimuspotilaita seurattiin 4-18 kuukauden ajan, jonka jälkeen heille tehtiin uusintamaitoaltistus mahdollisen kliinisen toipumisen toteamiseksi. Samalla selvitettiin myös puolustusjärjestelmän toiminnassa tapahtuvia muutoksia kliinisen toipumisen yhteydessä.

Lasten vakavien infektiotautien diagnostiikka kehitysmaissa

Diagnostisten apukeinojen puute vaikeuttaa muutoinkin vaativaa lasten vakavien infektiotautien diagnostiikkaa ja hoitoa kehitysmaissa. Tilanteen helpottamiseksi olisi tärkeää, että käyttöön saataisiin yksinkertaisia, mutta tarkkoja laboratoriokokeita, joita jo vähäisen koulutuksen saanut henkilökunta voisi hyödyntää. Jotta laboratoriokokeista todella olisi hyötyä kehitysmaiden päivittäisessä potilastulvassa, tulosten pitää olla käytettävissä välittömästi.

Irmeli Roine

Maitotuotteiden vaikutus immuunivasteeseen terveillä ja rotavirusripulia sairastavilla lapsilla

Tutkimuksen alkuosassa (osatyö II) seurattiin 25 tervettä vastasyntynyttä ensimmäisen elinvuoden ajan. Lapset tutkittiin vastasyntyneisyyskauden jälkeen 3, 6 ja 11 kuukauden iässä. Lapset jaoteltiin pääasiallisen maitonsa mukaan joko rintaruokittuihin tai korviketta syöviin joka käynnillä. Yhdeksän lasta osallistui dieettikokeiluun (osatyö I), joka suunniteltiin samankaltaiseksi kuin se kliininen lehmänmaito eliminaatio-altistus, jollaista käytetään lehmänmaitoallergian diagnosoinnissa. Eliminaation ajaksi äidinmaidon korvike vaihdettiin digeroituun korvikkeeseen, ja altistus tehtiin tavallisella korvikkeella.

Minna Kaila

Geriatrisen sairaalatutkimusjakson vaikuttavuus

Tutkimuksessa selvitettiin, voidaanko valvotun kotisairaanhoidon potilaiden terveydentilaan, toimintakykyyn, hoitotyytyväisyyteen sekä terveyden- ja sosiaalihuollon palvelujen käyttöön vaikuttaa, kun heidät tutkitaan ja kuntoutettiin yksilöllisesti Keski-Suomen keskussairaalan geriatrisessa yksikössä.

Pertti Karppi

Palo perustaisi lääketieteen etiikkaneuvoston

Professori Jorma Palo ehdottaa, että Suomessa harkittaisiin, olisiko Ruotsissa toimivaa Statens medicinsk-etiska rådetia (SMER) vastaava elin tarpeen myös meillä. Neuvosto toisi yhteen terveydenhuollon ammattilaiset ja poliittiset päättäjät. Palon johtama terveydenhuollon priorisointiprojekti päättyy kesällä, ja hänen mielestään Suomesta puuttuu elin, joka voisi jatkaa keskustelua.

Ensimmäiset lääketieteen erityispätevyydet myönnetty

Lääkäriliiton hallitus hyväksyi keväällä 1993 säännöt uutta lääketieteen erityispätevyysjärjestelmää varten. 10.12. hallitus hyväksyi ensimmäiset tämänmukaiset koulutusohjelmat päihdelääketieteen sekä sukelluslääketieteen ja ylipainehappihoidon aloilla. Lääkäriliiton koulutusvaliokunta myönsi kokouksessaan 20.1.94 Suomen Sukellus- ja Ylipainelääketieteellisen Yhdistyksen esityksestä sukelluslääketieteen ja ylipainehappihoidon erityispätevyyden viidelle lääkärille: professori Juha Niinikoski, erikoislääkäri Jorma Klossner, professori Lauri A Laitinen, erikoislääkäri Juha Kuokkanen ja erikoislääkäri Seppo A Sipinen. Uusien Lääkäriliiton myöntämien erityispätevyyksien saaneiden lääkärien nimet tullaan jatkossa julkaisemaan Lääkärilehden jäsenistö-palstalla. (HH)

Lääkärien pätevöitymissäädökset etuajassa EU-muottiin

Asetus lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutuksesta ja erikoislääkärin tutkintoa koskevan asetuksen muutos tulivat voimaan tämän vuoden alusta samanaikaisesti ETA-sopimuksen kanssa. Alkuaan voimaantuloa odotettiin vasta EU-direktiiveissä asetetun takarajan mukaan, eli ensi vuoden alussa. Tällöin olisi ehditty sopia mm. orientoivaa vaihetta koskevista siirtymäsäännöksistä.