20.8.1993 Terveydenhuollon tutkimus- ja hoitokäytäntöjen arviointi käyntiin - juuri nyt

Health For All by the Year 2000 -ohjelman tavoitteenasettelussa WHO:n Euroopan aluekomitea kirjasi tavoitteeksi terveydenhuollon laadunarviointijärjestelmän luomisen kaikissa jäsenmaissa vuoteen 1990 mennessä. "This could be achieved establishing methods and procedures for systematically monitoring the quality of care given to patients and making assessment and regulation a permanent component of health professional's regular activities; and providing all health personnel with training in quality assurance."

20.8.1993 Tiden är inne för kvalitetskontroll av undersöknings- och behandlingspraxis i hälsovården

När målen för Health For All by the Year 2000 skulle ställas upp föreskrev WHO:s europeiska regionkommitté att alla medlemsländer fram till år 1990 skulle skapa system för kvalitetskontroll inom sin hälso- och sjukvårdssektor. "This could be achieved establishing methods and procedures for systematically monitoring the quality of care given to patients and making assessment and regulation a permanent component of health professionals' regular acitivities; and providing all health personnel with training in quality assurance."

Status epilepticuksen nykyhoito

Status epilepticus on neurologinen hätätilanne, jonka ennuste pitkittyessä nopeasti huononee. Hoitamattomana se johtaa kuolemaan ja hoidonkin aikana voi toipumisen hidastuessa syntyä aivosolujen vaurioita ja niiden seurauksena kognitiivisia häiriöitä sekä epilepsian puhkeaminen tai paheneminen. Potilaalle tulee sen vuoksi antaa jo ensimmäisessä hoitopaikassa nopeasti aktiivinen ensihoito.

Reetta Kälviäinen, Esa Mervaala, Paavo J. Riekkinen

Perätilassa olevan sikiön ulkokäännös - hyödyksi vai vahingoksi?

Oikein suoritettu ulkokäännös on nykyisin varsin turvallinen, ja noin kolmasosa käännösyrityksistä johtaa normaaliin synnytykseen. Toimenpiteen aiheuttama sikiön kuoleman tai vammautumisen vaara on erittäin pieni, alle promillen, mutta sen olemassa olo on herättänyt kysymyksen riskinoton oikeutuksesta. Ovathan myös perätilasynnytyksen hoitomahdollisuudet nykyisin hyvät.

Tapio Väyrynen, Martti Ikonen, Heikki Tarjanne

Oslerin tauti

Oslerin tauti (Osler-Rendu-Weberin tauti, hereditaarinen hemorraginen teleangiektasia) on autosomaalisesti dominantisti periytyvä sairaus, jolle on tyypillistä hauraat, laajentuneet verisuonet iholla, limakalvoilla ja sisäelimissä. Tavallisin oire ovat nenäverenvuodot. Lisäksi saattaa ilmetä suolistoverenvuotoa, verioksennusta, veriyskää tai verivirtsaisuutta. Tauti on aiemmin oletettua yleisempi. Nykykäsitysten mukaan sitä esiintyy noin kymmenellä sadastatuhannesta. KYS:n korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikassa hoidettiin vuosina 1978-1990 yhteensä 21 Osler-potilasta.

Juhani Nuutinen, Elina Rauch-Toskala, Eero Vartiainen

Tunteeko vastasyntynyt kipua?

Vastasyntyneen lapsen tuntemaa kipua hoidetaan edelleen huonommin kuin aikuisen kipua. Vanhat myytit siitä, että keskonen ja vastasyntynyt tuntisivat kipua aikuista heikommin tai eivät lainkaan, joutavat lopullisesti romukoppaan - mitkään seikat eivät puhu tällaisen vajauksen puolesta. Sekä kipuratojen kehittymisen että kipuärsykkeiden aiheuttamien fysiologisten vasteiden pohjalta voidaan kiistatta sanoa, että vastasyntynyt tuntee kipua samalla tavalla kuin vanhempikin lapsi.

Eila Iisalo

Suu- ja leukakirurgian erikoisaloille kuuluvat kasvomurtumien hoidot

Valtaosa kasvojen keskikolmanneksen luunmurtumista ja noin kolmasosa alaleuan murtumista hoidetaan nykyään leikkauksella. Leikkausmenetelmät ovat kahden viime vuosikymmenen aikana kehittyneet nopeasti ja hoitojen tulokset samalla parantuneet. Historiallisista syistä kyseiset hoidot jakautuvat melko keinotekoisesti kahdelle erikoisalalle; näistä suukirurgia kuuluu hammaslääketieteeseen ja leukakirurgia on lääketieteen erikoisala, jonka koulutusvaatimuksiin kuuluu myös hammaslääkärin tutkinto. Erikoisalat on useimmissa Euroopan maissa jo yhdistetty, ja tähän pyritään myös Suomessa. Siksi artikkelissa suu- ja leukakirurgia esitetään yhtenä käsitteenä.

Christian Lindqvist

Aikuisten läppäviat -kirjoitussarja saatavana nyt eripainoksena

Lääkärilehden kolmessa tämän vuoden numerossa julkaistu aikuisten läppävikoja käsittelevä kirjoitussarja on nyt koottu yksiin kansiin.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Kalsiumoksalaattikivien riski ja ravinnon kalsiummäärä

Valtaosa munuaiskivistä on kalsiumoksalaattikiviä, ja hyvään kliiniseen käytäntöön on kuulunut kalsiumoksalaattikivitautia sairastavien potilaiden valistaminen vähäkalkkiseen ruokavalioon. Mutta medisiina on täynnä paradokseja: Harvardin yliopistosairaalan koordinoimassa tutkimuksessa osoitetaan, että kalsiumoksalaattikivien riski kasvaa, mitä vähemmän kalsiumia nautitaan!

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Sähkösokkihoito depression hoidossa

Sähkösokkihoidon tärkein aihe on tätä nykyä vaikea depressio. Menetelmää on käytetty jo yli 30 vuotta, ja useissa tutkimuksissa on osoitettu, että se toimii ja korjaa depression ainakin joksikin aikaa jopa 90 %:lla potilaista. Edelleen on kuitenkin epätietoisuutta siitä, mikä on sopiva sähköannos ja paras elektrodien sijoitus.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu