Klassikkoja Internetistä

Internet on maailmanlaajuinen tietokoneverkko, josta voi saada vaikkapa kirjallisuuden klassikoita sähköisessä muodossa. Kirjaa voi lueskella esimerkiksi lentokentällä kannettavan koneen näytöltä.

Toimittaneet Erkki Karjalainen, Leena Lodenius, Marjukka Mäkelä

Lääkärilehden linja

Sairastamisen ja hoitamisen tärkein todellisuus on sosiaalinen, kulttuurisidonnainen todellisuus. Jos terveydenhuoltomme aikoo selvitä länsimaisen yhteiskuntamme historiallisesta kriisistä, ovat kulttuuriset - sosiologian ja humanististen tieteiden kompetenssiin kuuluvat - näkökulmat välttämättömiä lisävälineitä tämän kriisin ratkaisupyrkimyksissä.

Tutkivalle kirjoittajalle

Kaipailet Lääkärilehteen nykyistä enemmän poikkitieteellisyyttä, mitä se sitten käytännössä merkinneekään. Kun vanhenee, oppii yhä enemmän kunnioittamaan kaikkea tietämistä ja osaamista. Lääketiede antaa yhden ikkunan tarkastella ihmisenä olemista. Vaikka tieteenalamme on ollut kiistatta menestyksekäs sairauksien hoidossa, sen rajallisuus on kuitenkin aina muistettava. Hedelmällistä ajattelu- ja tutkimustyötä tehdään myös lääketieteen ulkopuolella. Tästä ei liene kenelläkään epäilyksiä. Toisaalta myös lääkäri voi kasvaa melkoisiin tautioppikirjoja laajempiin henkisiin mittoihin, aivan arjen työssä.

Karjala-adressi ja Lääkärilehti

Kollega Kaltiala-Heino tuo numerossa 6/94 esille kantanaan, että Lääkärilehdessä ei tulisi keskustella tämäntapaisista asioista. Perusteluina hänellä on, "ettei asia liity lääketieteeseen eikä lääkäreiden edunvalvontaan" ja että siinä on "kyse politiikasta". Erityisenä vaarana hän pitää sitä, "että joku saattaisi pitää sitä liittomme yhteisenä kannanottona."

Viive vai viipe?

Lehtikirjoittelussa on viime aikoina ryhdytty käyttämään viipe-termiä perinteisen viive-termin sijasta. Joku peruste tälle menettelytavalle lienee, vaikkei kukaan sitä julkisuudessa ole tietääkseni vaivautunut selittämään. Asian uutuutta ja outoutta kuvastaa se, että Hirvosen ym. sydäninfarktin liuotushoitoa käsittelevän artikkelin (Suom Lääkäril 1994;49:419-423) otsikossa mainittiin viipe, mutta itse tekstiosassa kumpaakin termiä käytettiin sekaisin. Tällaiseen suohon joudutaan helposti, kun vakiintuneita asioita lähdetään muuttelemaan.

Viive taivutetaan viipeen - mutta nykyään myös viiveen

Viive-sanan taivutusmuoto viipeen, viipeellä jne. Hirvosen ym. artikkelissa on peräisin allekirjoittaneen toimituskäsittelystä. P tulee kantasanasta viipyä (vrt. taive-taipeen). Kielioppaat ja kielitoimisto ovat tätä taivutusta suositelleet, joskin samalla kehottaneet korvaamaan sanan toisilla ilmaisuilla (viipymä, viivästymä jne.).

Käytännön lastenpsykiatriaa kliinikoille

Monilla lääkäreillä on vain vähän tietoa käytännön lastenpsykiatriasta. Silloin on vaikeata selittää esimerkiksi vanhemmille, vielä vaikeampaa lapselle, miten tulisi menetellä, että lapsi saisi apua. Kirjan tarkoituksena on auttaa lääkäreitä sekä havaitsemaan lasten psyykkiset oireet että lähettämään perheen oikealla tavalla oikeaan paikkaan. On todettu, että ns. ensikontakti, miten lapseen ja vanhempiin on suhtauduttu, millä tavoin ja millä asenteella perhe on lähetetty hoitoon, ratkaisee usein hoitomotivaation määrän ja laadun.

Toimittanut Timo Klaukka

Utmärkt lärobok i dermatovenereologi för läkarstuderande och allmänpraktiker

Den första upplagan av Lundaprofessorn Hans Rorsmans lärobok i dermatovenereologi utkom i början av 1970-talet och var närmast ett kompendium utan färgbilder. Den nu utkomna femte upplagan med docent Alf Björnberg som medförfattare är en fullfjädrad lärobok med 360 kliniska bilder i färg. Fotografierna är överlag väl valda och av god kvalitet. Dessutom innehåller boken ett antal didaktiskt värdefulla teckningar och i slutet av verket ett antal schematiska histologiska bilder.

Toimittanut Timo Klaukka

Merck Manual 90-luvulle päivitettynä

Tämän maailmankuulun suurteoksen ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1899 ohuena 262-sivuisena lääkehoidon oppaana yleislääkäreille. Seitsemäs painos vuonna 1940 saavutti käsikirjojen suosikkiaseman. Nykyisin kirja on maailman laajimmin käytössä oleva lääketieteellinen teos. Kirja on edelleen suunnattu yleislääkäreille. Heidän lisäkseen se on tarkoitettu lääketieteen opiskelijoille, erikoistuville, sisätautilääkäreille ja kaikille muillekin lääketieteen ammattilaisille, jotka haluavat tietoa oman spesialiteettinsa ulkopuolelta. Todettakoon että vuonna 1990 on ilmestynyt puolta pienempi Merck Manual of Geriatrics.

Toimittanut Timo Klaukka

Yksityiskohtaisesti eri maiden sosiaaliturvasta

Sosiaali- ja terveysministeriön ylitarkastaja Matti Kari kirjoitti vuonna 1992 teoksen Kansainvälinen sosiaaliturva, jota esiteltiin Suomen Lääkärilehdessä 35/93. Nyt ilmestynyt teos on sitä täydentävä, eri maiden sosiaaliturvaa yksityiskohtaisesti esittelevä käsikirja.

Toimittanut Timo Klaukka