Polyneuropatioiden diagnosointi ja etiologian selvittäminen

Vaikka polyneuropatioiden diagnostiikka on Suomessa asiantuntevaa, siinä on parantamisen varaa. TYKS:n potilasaineistosta tehty selvitys osoittaa, että taudin harvinaiset aiheuttajat helposti unohtuvat oireiden taustaa tutkittaessa. Toisaalta diabeetikkojen ja dialyysipotilaiden polyneuropatiadiagnoosi jää valitettavan usein kirjaamatta tilastoihin. Polyneuropatian moninaisten syiden vuoksi taudin etiologian selvittäminen on melkoinen haaste sekä neurologeille että useiden muiden eikoisalojen lääkäreille. Tärkeää olisi todeta ne aiheuttajat, joita voidaan hoitaa. Perinnölliset polyneuropatiat olisi tunnistettava geneettisistä syistä.

Päivi Halonen, Björn Falck, Mikko Lipsanen

Sukralfaattivoide suojaa ihoa sädehoidossa

Ihon palaminen sädehoidon ja etenkin elektronihoidon aikana on yleinen ongelma. Sen estämiseksi ja hoitamiseksi ei ole ollut olemassa hyvää menetelmää, ja tutkimuksiakin on kovin niukalti. Mahahaavan hoidosta tuttu sukralfaatti on voidemuodossa osoittautunut tehokkaaksi ihoa suojaavaksi ja hoitavaksi aineeksi. Sen vaikutusta tutkittiin HYKS:n sädehoidon ja syöpätautien klinikassa rintasyöpäleikkauksen jälkeen sädehoitoa saavilla potilailla. Satunnaistetussa kaksoissokkotutkimuksessa sukralfaattivoide ehkäisi ihon palamista tilastollisesti merkittävässä määrin vastaavaan perusvoiteeseen verrattuna. Aivan yhtä hyvin voide nopeutti myös ihon elpymistä sädehoidon jälkeen. Voiteen kosmeettiset ominaisuudet olivat hyvät. Suosittelemme sukralfaattivoidetta ihon suojaksi sädehoidon aikana.

Abdel Maiche, Olli-Pekka Isokangas, Pentti Gröhn

Insuliininpuutosdiabetes ja raskaus

Insuliinihoitoisen diabeetikon raskaus sujuu yhä paremmin, kun hyvän sokeritasapainon merkitys ennen raskautta sekä koko raskauden aikana on ymmärretty. Insuliininpuutosdiabetesta sairastavien raskauksiin liittyy kuitenkin edelleen ongelmia ja komplikaatioita, kuten liitännäispre-eklampsiaa, sikiön asfyksiaa raskauden viimeisten viikkojen aikana sekä sikiön liikakasvua eli makrosomiaa. Diabetesliitto asetti keväällä 1992 työryhmän laatimaan suosituksen diabeteksen seurannasta ja hoidosta raskauden aikana. Työryhmää ovat avustaneet prof. Leila Laatikainen (retinopatiakappale) ja ravitsemusterapeutti Kirsti Ahonen (ruokavaliokappale). Lisäksi työryhmä on saanut arvokkaita kommentteja ja korjausehdotuksia asiasisällön ja tekstin parantamiseksi useilta asiantuntijoilta.

Posterinäyttely Lääketiede 94 -tapahtumassa

Lääketiede 94 -tapahtumaan järjestetään posterinäyttely, jossa lääkärikunnalla on mahdollisuus tutustua suomalaiseen lääketieteelliseen tutkimukseen toivottavasti laidasta laitaan. Postereiden äärellä tutkijat voivat tavata toisiaan, jolloin tarjoutuu mahdollisuus toisaalta ajatustenvaihtoon, toisaalta ei-tutkijat voivat saada syventävää tietoa kiinnostavista asioista.

Ilmaemboliat aivoverisuonikuvauksissa

Vaikka kaulavaltimon angiografian tarve on vähentynyt uusien neuroradiologisten menetelmien myötä, tarvitaan aivovaltimoiden varjoainekuvausta edelleen. Tutkimus ei suinkaan ole vaaraton, sillä jonkinasteisia ohimeneviä neurologisia oireita potee noin 4 % potilaista angiografian jälkeen ja joka sadannelle jää neurologinen jälkioire.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Kampylobakteerin aiheuttama polyneuropatia

Vuonna 1991 Kiinasta tuli tieto uudesta halvaussairaudesta, joka näytti koettelevan etenkin maaseudun lapsia. Tauti sai alustavasti nimen Chinese paralytic syndrome. Tämän jälkeen samaa tautia ilmoitettiin esiintyvän Bangladeshissa ja Intiassa. Halvausta edelsi vesiripuli.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Uusia käyttöaiheita toremifeenille ja tamoksifeenille

Lancetin kirjeenvaihtopalstalla on vaihdettu ajatuksia trifenyylietyleenijohdosten - käytännössä toremifeenin ja tamoksifeenin - vaikutuksista fibroblastiperäisiin kasvaimiin. Tuoreessa kirjeessä Royal Marsdeninin sairaalan kirurgit kertovat hoitaneensa desmoidikasvainpotilaita tamoksifeenilla joltisellakin menestyksellä. Muutamaa viikoa aiemmin oli tapausselostus retroperitoneaalifibroosin menestyksellisestä hoidosta tamoksifeenilla.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Löytymättömien mikrobien sietämätön määrä

Tunnemme vielä varsin vähän omia ja ympäristömme eliöitä. Lukuisat uudet, vasta viime vuosina löydetyt patogeeniset mikrobit ovat tästä esimerkkinä. Eikä siinä ole kuin jäävuoren huippu.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Syanobakteerit pitkittyneen ripulin aiheuttajina

Yhdysvaltojen armeijan lääkärit ja nepalilaiset tutkijat ovat selvittäneet uuden bakteerin yhteyttä pitkittyneeseen ripulitautiin. Uuden bakteerin sukunimeksi on ehdotettu Cyclosporaa. Tätä bakteeria on tarkkailtu kauan erityisesti Nepalissa. Se on liitetty ripulitautiin, jonka oireet ovat jatkuneet keskimäärin toista kuukautta. Oireisiin on kuulunut myös väsymys ja painon lasku. Tämä syanobakteerien kaltainen bakteeri on löydetty mikroskopoimalla ulostenäytteestä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Kätkytkuolema ja fetaalinen hemoglobiini

Kätkytkuolema on pienten lasten yleisin kuolinsyy yhdestä kuukaudesta yhden vuoden ikään. Kätkytkuolema määritellään selittämättömäksi, koska sen syyt ovat paljolti vielä hämärän peitossa. Asiantuntijat ovat kuitenkin jokseenkin yksimielisiä siitä, että hapenpuute on keskeisellä sijalla patogeneesissa. Taudin uhreilla on todettu keuhkojen pikkuvaltimoissa ja oikeassa kammiossa lihaskerroksen hypertrofiaa, luuytimen ulkoista verenmuodostusta, luuytimessä normoblastien hyperpla- siaa, ruskean rasvan ja lisämunuaisen ytimen liikakasvua sekä muutoksia hankakeräsessä (carotid body). Aivorungossa gliamäärä on lisääntynyt, hermojen myelinaatio viivästynyt ja keuhkojen neuroendokriinisissä soluissa muutoksia, jotka kaikki saattavat huonontaa kardiorespiratorista säätelyä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu