Syöpäepidemiologiaa tiiviisssä pakkauksessa

WHO:n alaisen syöpätutkimuskeskuksen (IARC) entiset ja nykyiset johtohahmot ovat kirjoittaneet laajan katsauksen syövän esiintymisestä ja sen syistä. Kirjan tekijät eivät ole ainoastaan toimittaneet kirjaa, vaan myös itse kirjoittaneet 55 kirjan 59 luvusta.

Toimittanut Timo Klaukka

Standardeja työterveyshuollon laadun kehittämiseen

Laadun kehittäminen on terveydenhuollon suurimpia haasteita; parantamalla laatua parannetaan tehokkuutta ja taloudellisuutta. Laatujohtamiseen ja laatujärjestelmien kehittämiseen onkin sen alueella otollinen maaperä, koska yritysmaailmassa laatujärjestelmät ja standardisoinnit ovat arkipäivää. Työterveyslaitoksen Työterveyshuolto-ohjelmaan on tarkoitus sisällyttää Työ, Terveys, Laatu -projekti, jota on valmisteltu huhtikuusta 1992 alkaen. Esillä oleva julkaisu liittyy tähän työhön ja on tarkoitettu tukiaineistoksi projektiin osallistuville työterveysyksiköille.

Toimittanut Timo Klaukka

Uutuuskirjoja

Parthenon Publishing 1993, ensimmäinen painos. ISBN 1-85070-390-6. 88 sivua, hinta 570 mk.

Toimittanut Timo Klaukka

Eläinlääkintätoimen alku Ruotsi-Suomessa

Ruotsissa ja Suomessa oli 1740-luvulla runsaasti eläintauteja, joiden johdosta julkaistiin useita varoituksia, julistuksia, määräyksiä ja ohjeita. Suomessa esiintyi vuosina 1744-1747 pernaruttoa varsinkin Pohjanmaalla, missä maaherra Gustaf Creutz nimitti sitä "Jumalan vihan rangaistukseksi". Lääkintäviranomaiset saivat määräyksen ryhtyä yhdessä maaherrojen kanssa toimenpiteisiin taudin johdosta. Koska tuolloin ei ollut vielä erityisiä eläinlääkäreitä, Collegium medicum lähetti vuonna 1745 lääketieteen tohtori Cornelius Hegardtin tutkimaan epide-miaa. Vuoden 1722 karjatautiasetus uudistettiin antamalla "Cuning:sen Maij:tin Uudistettu Armollinen Asetus, Carjan taudista ja Eläinden Rutosta vuonna 1750".

Kohteliaisuudella hypnotisoiden vai osaamisella vakuuttaen?

Ahdistus ei pidä lomarahavapaata eikä väsymys vuosilo-maa. Mieli on jakautunut tasaisesti ympäri vuoden eikä asu aina terveessä ruumiissa.

1.9.1993 Diabetes ja raskaus

Insuliinipuutosdiabeteksen (tyyppi 1 diabetes) insidenssi on Suomessa maailman korkein. Lisäksi diabeteksen esiintyvyys on suurentunut viimeisten 20-30 vuoden aikana, mikä on näkynyt myös gravidien insuliinihoitoisten diabeetikkojen selvänä lisääntymisenä vastaavana aikana. Diabeteksen insidenssin lisääntymisen syy on tuntematon. On todennäköistä, että se on jonkin ulkoisen tekijän aiheuttama. Tyypin 1 diabeteksen periytyvyys ei selitä diabeteksen esiintyvyyden lisääntymistä.

1.9.1993 Diabetes och graviditet

Incidensen av insulinberoende diabetes, typ 1-diabetes, är i Finland den högsta i världen. Dessutom har förekomsten av diabetes ökat under de senaste 20-30 åren, vilket även har återspeglats som en klar ökning av antalet gravida, insulinbehandlade diabetiker under samma tid. Den bakomliggande orsaken till den ökade incidensen av diabetes är inte känd, men den härrör förmodligen från påverkan av någon yttre faktor. Den genetiska dispositionen för typ 1-diabetes förklarar inte det ökade antalet fall.

Täysiaikaisten perätilaraskauksien ja -synnytysten hoito

Perätilaraskauksien hoitovalintoihin on olemassa vähän yksiselitteisiä kriteereitä. Hoitava lääkäri päättää ulkokäännösyrityksistä ja synnytystavasta suurelta osin oman harkintansa mukaan äidin mielipidettä kuunnellen. Alatiesynnytysten osuus on yleisesti pienentynyt, osittain myös siksi, että äidit usein toivovat näissä tilanteissa keisarileikkausta. Jorvin sairaalassa myös ulkokäännösyrityksiä on tehty suhteellisen vähän. Kahden vuoden aikana hoidetuissa 416 yksisikiöisessä perätilaraskaudessa niitä oli tehty puolelle äideistä. Yrityksistä onnistui vajaa kolmasosa (ensisynnyttäjillä 13 %, uudelleensynnyttäjillä 43 %), mutta takaraivotarjonta säilyi lähes aina onnistuneen käännöksen jälkeen. Keisarileikkausten osuus oli näissä tapauksissa sama kuin sairaalan kaikissa synnytyksissä vastaavana aikana. Ulkokäännösyrityksiin liittyi vähän komplikaatioita, mutta yksi toimenpide ilmeisesti aiheutti sikiökuoleman. Keisarileikkauksesta aiheutuneet komplikaatiot olivat vähäisiä.

Tapio Väyrynen, Martti Ikonen, Heikki Tarjanne

Gynekologisten HPV-infektioiden kehittyvä hoito

HPV-infektio on osoittautunut aiemmin tiedettyä monin verroin yleisemmäksi ja monimuotoisemmaksi sukupuoliteitse leviäväksi taudiksi. Valtaosa väestöstä saa tartunnan, ja toisaalta infektio varsin usein on hyvänlaatuinen. Sen kulkua on kuitenkin vaikea ennustaa, ja siksi sukuelinten HPV-muutokset vaativat aina seurantaa. Hoidolla on saavutettavissa hyviä tuloksia, mutta hoitopäätösten perustaksi tarvitaan nykyistä selkeämpää HPV-infektioiden luokitusta.

Ervo Vesterinen, Pekka Nieminen, Jorma Paavonen

Nottinghamin indeksi ja muut tekijät uusiutuvan rintasyövän kulun ennustajina

Uusiutunutta rintasyöpää sairastavien potilaiden ennusteen arvioinnissa hyödyllisimmiksi tekijöiksi osoittautuivat kasvaimen histologinen maligniteettiaste, uusiutuman ensimmäinen paikka ja tauditon aika. Potilailla, joiden kasvaimen naishormonireseptorien (ER ja PR) arvot ovat korkeita, taudin ensimmäinen etäpesäke ilmantuu luustoon. Matalat estrogeeni- ja progesteronireseptoriarvot liittyvät useimmiten sisäelinten etäpesäkkeisiin. Virtaussytometriset mittaukset eivät tässä 313 potilasta käsittäneessä tutkimuksessa antaneet ennustetietoa sairauden uusiutumisesta. Nottinghamin indeksi osoittautui hyväksi ennustetekijäksi.

Guillermo Blanco, Kaija Holli, Mirja Heikkinen, Olli-Pekka Kallioniemi Pekka Kangas, Pentti J. Taskinen