Eläinlääkintätoimen alku Ruotsi-Suomessa
Ruotsissa ja Suomessa oli 1740-luvulla runsaasti eläintauteja, joiden johdosta julkaistiin useita varoituksia, julistuksia, määräyksiä ja ohjeita. Suomessa esiintyi vuosina 1744-1747 pernaruttoa varsinkin Pohjanmaalla, missä maaherra Gustaf Creutz nimitti sitä "Jumalan vihan rangaistukseksi". Lääkintäviranomaiset saivat määräyksen ryhtyä yhdessä maaherrojen kanssa toimenpiteisiin taudin johdosta. Koska tuolloin ei ollut vielä erityisiä eläinlääkäreitä, Collegium medicum lähetti vuonna 1745 lääketieteen tohtori Cornelius Hegardtin tutkimaan epide-miaa. Vuoden 1722 karjatautiasetus uudistettiin antamalla "Cuning:sen Maij:tin Uudistettu Armollinen Asetus, Carjan taudista ja Eläinden Rutosta vuonna 1750".