Psykiatriseen sairaalaan vai avohoitoon - tutkimus yleissairaalan psykiatrisista päivystyskonsultaatioista

Psykiatriseen sairaalahoitoon lähettäminen on tärkeä hoitopäätös. Yleissairaaloissa, joihin nykyisin hakeutuu yhä enemmän myös mielenterveysongelmista kärsiviä potilaita, ratkaisu tehdään psykiatrin konsultaation jälkeen. Kuopion yliopistollisen sairaalan psykiatrisista päivystyskonsultaatioista tehdyn selvityksen mukaan valinta psykiatriseen sairaalahoitoon tai avohoitoon lähettämisen välillä tehdään ensi sijassa kliinisin perustein, joskin päätöksentekoon vaikuttaa myös potilaan sosiaalinen tilanne. Somaattisten ja psykiatristen diagnoosien jakaumassa ei sairaalahoitoon ja avohoitoon lähetetyillä ollut merkittävää eroa. Sen sijaan psykiatriseen sairaalahoitoon lähetetyillä potilailla oli heikompi psykososiaalinen toimintataso kuin avohoitoon lähetetyillä. Sairaalahoitoon lähetetyt olivat myös keskimäärin vanhempia, useammin naimattomia ja harvemmin mukana työelämässä.

Heimo Viinamäki Leo Niskanen Juha Haatainen Maija Purhonen Paula Ollonen Matti Pitkänen Kyösti Väänänen Johannes Lehtonen

Ympäristöterveydenhuollon erikoistumiskoulutus alkaa

Ympäristöterveydenhuollon suppean erikoisalan koulutus aloitetaan Tampereen ja Kuopion yliopistoissa. Koulutusvaatimukset on hyväksytty, mutta koulutuksen alkuvaiheessa joudutaan käytännön ja teoriapalvelun jaksoja hyväksymään tapauskohtaisesti. Teoreettinen koulutus pyritään järjestämään eri tahojen yhteistyönä olemassa olevaa koulutusta ja tietämystä hyödyntäen. Käytännön koulutusvirkojen puute koetaan ongelmaksi.

Antti Pönkä Pirkko Hervonen Mauri Isokoski

Tekniikan mahdollisuudet - ota osaa ideakilpailuun

Uusia teknologioita kehitellään koko ajan. VTT:n Sairaalatekniikan laboratoriossa Tampereella, esimerkiksi, pohditaan paraikaa, miten vastata väestön ikääntymisen asettamiin haasteisiin. Työn alla ovat mm. entistä paremmat, "älykkäät" potilasvalvonnan hälytysjärjestelmät sekä lääkärin ja potilaan aikaa ja vaivaa säästävä tiedon - vaikkapa röntgenkuvien - siirtojärjestelmän kehittäminen.

Hallituksen päätöksiä

Lääkäriliiton hallituksen kokouksessa 15.1.93 käsiteltiin mm. seuraavia asioita:

Styrelsebeslut

Läkarförbundets nya styrelse sammanträdde den 15 januari till sitt första möte och behandlade då bl.a. följande ärenden:

Pääsopimus syntyi: Lääkäreille tulossa oma sopimus

Lääkärit ovat viimein saamassa pitkään tavoittelemansa oman sopimuksen. Asiasta sovittiin tammikuussa syntyneen uuden kunnallisen alan pääsopimuksen yhteydessä. Oma sopimusoikeus merkitsee, että Lääkäriliitto voi suoraan neuvotella lääkärien palkkauksen kehittämisestä sekä muista palvelussuhteiden ehdoista kunnallisen työnantajan kanssa. Marraskuun -93 alusta voimaan tulevaan lääkärisopimukseen kuuluvat myös hammaslääkärit ja eläinlääkärit.

Eero Ikkala Lääkäriliiton kunniajäseneksi

Lääkäriliiton valtuuskunta päätti 12.12.92 kutsua valtuuskunnan entisen pitkäaikaisen puheenjohtajan professori Eero Ikkalan liiton kunniajäseneksi. Hän sai vastaanottaa tämän huomionosoituksen hallituksen vaihtokaronkan yhteydessä 15.1.93.

Medioma III rakennetaan Pikku-Huopalahteen

Lääketieteen opiskelijoiden asuntotilanne Helsingissä kohenee lähivuosina, kun Lääketieteen Opiskelijoiden Asuntola- ja Tukisäätiön (LOATS) kolmas asuntola Medioma III valmistuu Pikku-Huopalahteen. Varojen keräys hankkeen hyväksi on aloitettu ja rakennustyöt päästään mahdollisesti aloittamaan jo tänä vuonna tai viimeistään keväällä -94.

Eläkejärjestelmät uudistuvat

Kunnallisen eläkejärjestelmän uudistamisesta on saavutettu neuvottelutulos tulopoliittisen sopimuksen hyväksymisen yhteydessä. Uudistus on pääosin vahvistettu 29.12.92 pidetyssä Kuntien eläkevakuutuksen valtuuskunnan kokouksessa. Myös järjestöt ovat hyväksyneet uudistuksen päättävissä toimielimissään.

Nordisk Medicin

Medlemmarna i Finlands läkarförbund har hittills automatiskt fått Nordisk Medicin tack vare en kollektiv prenumeration genom förbundet. I praktiken är det med medlemsavgifterna denna prenumeration har betalats, eftersom annonsförsäljningen i den finska upplagan har varit minimal, eller för det mesta ingen. År 1991 var de totala kostnaderna för Finlands del var 436 000 mk för en upplaga på 14 000 exemplar, eller 31 mark per medlem. För detta pris fick man 12 nummer årligen, i praktiken 10 eftersom två dubbelnummer har publicerats. Varje nummer kostade litet över 3 mark. Med andra ord har Nordisk Medicin varit en synnerligen billig tidning.