Lääkäriliiton jäsen, tunnetko jäsenetusi

Lääkäriliitto valvoo jäsenkunnan etuja kaikissa lääkärien työhön, työolosuhteisiin, koulutukseen ja palkkaukseen liittyvissä kysymyksissä. Liitto on vahva vaikuttaja, joka edustaa ja puolustaa jäseniään terveyspoliittisissa ja yhteiskunnallisissa kysymyksissä. Lääkäriliitto tarjoaa myös monia rahanarvoisia jäsenetuja. Tiedätkö sinä, miten monin tavoin voit hyötyä liiton jäsenyydestä?

Jos olet työtön - toimi näin

Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä kotipaikkakunnan työvoimatoimistoon. Sinne voi toisaalta ilmoittautua jo tätä ennenkin, työssäoloaikana, jos olet työttömyysuhan alaisena. Sama koskee lomautustilanteita, vaikka työnantaja ilmoittaa lomautetut työntekijänsä (vähintään 10) yhteislistalla työvoimatoimistoon, jolloin henkilökohtaista käyntiä ei välttämättä tarvita.

Lääkärien itseapuryhmä toimii aktiivisesti

Neljä vuotta sitten perustettu AA-henkinen lääkärien itseapuryhmä toimii edelleen aktiivisesti. Vuonna 1988 valmistui lääkäreiden burn out -tutkimus, joka kaikessa koruttomuudessaan kertoi lääkäreiden olevan alkoholin suurkuluttajia. Lääkärit käyttivät, ja ilmeisesti edelleen käytävät, enemmän alkoholia kuin tavallinen keskivertokansalainen. Tiedostettu tosiasia oli sekin, että me lääkärit emme hevin lähde kollegoiltamme apua hakemaan, vaan pyrimme pärjäämään itse ja myöskin lääkitsemme itse itseämme.

Ulosteen veren kotitesti kehitetty Tehostuuko kolorektaalisyövän varhaistoteaminen?

Kolorektaalisyöpään sairastuu maassamme vuosittain n. 2 000 ihmistä ja määrän on ennustettu nousevan yli 3 000 sairaustapauksen ensi vuosituhannen vaihteessa. Leikkaushoito pystyy nykyisellään parantamaan noin puolet sairastuneista (1). Tämä tilanne ei ole muuttunut viimeisen 20 vuoden aikana. Paikalleen jähmettyneen kolorektaalisyövän ennusteen parantamiseksi on eri puolilla maailmaa alettu etsiä uusia keinoja. Taudin riskiryhmien etsimistä on tehostettu ja riskipotilaiden seuranta on tehty mahdollisimman aukottomaksi (2). Riskipotilaiden tehokaskaan tutkiminen ei kuitenkaan vaikuta mainittavasti taudin kokonaisennusteeseen, koska valtaosa syövistä tulee kuitenkin oireettoman väestön joukosta. Tästä syystä riskitekijöistä vapaan väestön seulontatutkimuksia on aloitettu useita (3).

Matti J. Turunen, Sirpa Antila, Kerkko Karjalainen, Hilja Vainio, Pentti Gröhn

Valekuollut käyttöjärjestelmä

Käyttöjärjestelmä painui maan alle kymmenen vuotta sitten, Macintoshin tullessa markkinoille. Käyttöjärjestelmä ei kuitenkaan ole katoamassa vaan ulottamassa lonkeronsa kaikkialle.

Toimittaneet Erkki Karjalainen, Leena Lodenius, Marjukka Mäkelä

Miksi äidit pelkäävät synnytystä?

Kovin erikoista mielestäni oli Suomen Lääkärilehdessä julkaistun S. Suonion ja työtovereiden kirjoituksessa "Synnyttäjien yleiset ja synnytykseen liittyvät pelot" (SLL 1993;48:3133-38) lähes yksinomainen painotus synnytyspelkojen liittymisestä synnyttäjien persoonallisuuteen. Pohdintajaksossa kysytään "mistä aineistomme äitien synnytyspelot ja niiden yleisyys voisivat johtua?" Vastaukseksi tähän kysymykseen esitellään yleisiä pelkoja, joiden syynä ovat oma-avuttomuus ja sairauden uhka ja lisäksi kirjoituksessa spekuloidaan fobioiden käänteistä riippuvuutta joistakin synnytyspeloista.

Vastine edelliseen

Kollega Sirkka-Liisa Karhin kommentit artikkelimme johdosta antavat aiheen miettiä, onko kansanomaistamattomien tutkimustulosten julkaiseminen Suomen Lääkärilehdessä mielekästä, koska osalta lukijoista puuttuu koulutus tieteelliseen ajatteluun, jota tarvitaan tieteellisten tutkimusten ymmärtämiseen.

Karjala-adressi ja Lääkärilehti

Numerossa 3/94 julkaistiin uutinen kansalaisvaltuuskunnasta, joka kerää adressia Karjalan Suomelle palauttamisen vaatimiseksi. Ryhmä lääkäreitä vetoaa kollegoihin hankkeen edistämiseksi.

Omat on vellit - ei STAKESin

Kiitän kollega Kari Pylkkästä reippaasta vastauksesta reippaaseen kirjeeseeni koskien nuorisopsykiatrian tilaa. Minusta vastauksesi selvensi monella tapaa niitä ongelmia joita nuorten mielenterveystyön kehittämisessä on. Toivon, että tämä pieni sanailu selventää puolin ja toisin mikä paikka nuorisopsykiatrialla on nuorten mielenterveyden edistämisessä. Samalla kiitos Veikko Aalbergille selkeästä puheenvuorosta nuorisopsykiatrian koulutuksen osalta. Kun se ilmestyi, olin jo lähettänyt omani. Ehkä sen nähtyäni olisin jättänyt osan kirjeestäni pois.

Dynaaminen tietokirja supportiivisesta psykoterapiasta

Psykiatrian emeritusprofessori Kalle Achtén oppikirja käsittelee jokaisen lääkärin työhön olellisesti liittyvää hoitotekniikkaa, josta on kirjoitettu hämmästyttävän niukasti. Suurimpaan osaan potilaiden hoitoa terveyskeskuksissa, mielenterveystoimistoissa, psykiatrisissa klinikoissa ja yksityisvastaanotoilla sovelletaan supportiivisen psykoterapian tekniikkaa. Psykoterapiaa koskevassa kirjallisuudessa kuitenkin psykiatrista apua hakevien potilaiden enemmistö, supportiivisesta psykoterapiasta hyötyvät potilaat ovat pääosin jääneet vaille käsittelyä. Achtén kirjaa onkin syytä tervehtiä mielihyvällä avauksena, jolle toivottavasti tulee myös jatkoa.

Toimittanut Timo Klaukka