Erikoislääkärin oikeudet

Niilo-Pekka Juhani Huttunen, hallinnon pätevyys; Anna Helena Karjalainen, sisätaudit; Kaisa Helena Kemppainen, korva-, nenä- ja kurkkutaudit; Anne-Maria Ketonen, psykiatria; Lauri Juha Tapio Lammi, sisätaudit; Heljä Tuulia Lankinen, psykiatria; Olli Tapani Lehtinen, yleislääketiede; Pirkko Kyllikki Matiskainen, yleislääketiede; Timo Heikki Pehkonen, fysiatria; Mikko Juhani Vasala, sisätaudit

Suppeat erikoisalat

Kai Juhana Lassila, plastiikkakirurgia (kirurgia); Juhani Mikael Railo, gastroenterologia (kirurgia)

Huomionosoitus

Tampereen yliopiston professori Mauri Isokoski on kutsuttu Viron yleislääkäriyhdistyksen (Eesti Perearstide Seitsi) ensimmäiseksi kunniajäseneksi.

1.2.1993 Ympäristöterveydenhuolto - uusi suppea erikoisala

Ympäristön myönteiset ja kielteiset seikat vaikuttavat oleellisesti väestön terveyteen. Tämä seikka on tunnettu pitkään, ja ympäristöoloihin vaikuttamista käytettiin mm. sosiaalisten ja ravitsemuksellisten keinojen ohella väestön terveydentilan edistämiseen aikana, jolloin yksilön sairaanhoitoon panostamiseen ei ollut mahdollisuuksia. Viime vuosikymmenet ovat korostuneesti painottuneet yksilön sairauden- ja terveydenhoitoon kehittyneissä maissa. Myös Suomessa sairaala- ja terveyskeskusjärjestelmän luominen olivat painoalueita 1950-80-luvuilla maamme terveydenhuoltoa kehitettäessä. Ympäristöterveydenhuolto on ollut maassamme lapsipuolen asemassa verrattuna terveyskeskustoimintaan ja sairaalalaitokseen. Yli 100 000:sta terveydenhuollon työntekijästä vajaat 2 % työskentelee ympäristöterveydenhuollossa. Ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun yhteenlaskettu osuus terveydenhuollon talousarviosta on vielä pienempi kuin henkilövoimavarojen osuus.

1.2.1993 Miljömedicin - en ny grenspecialitet

Såväl positiva som negativa miljöfaktorer påverkar väsentligt hälsotillståndet i befolkningen. Detta har man vetat länge och försök att påverka faktorer förknippade med miljön gjordes parallellt med bland annat sociala och näringsrelaterade insatser i syfte att främja befolkningens hälsa redan under en tid då det inte var möjligt att satsa mer på sjukvård för individen. I den industrialiserade världen har under de senaste decennierna hälso- och sjukvård på individnivå fått ökad tyngd. Även i Finland var organisationen av ett sjukhus- och hälsocentralsystem en central fråga under perioden 1950-1980 då landets hälso- och sjukvård var stadd i utveckling. Området miljömedicin har i Finland behandlats styvmoderligt i jämförelse med verksamheten på hälsocentraler och sjukhus. Av de mer än 100 000 anställda inom hälso- och sjukvården tjänstgör knappt två procent inom den miljöhygieniska sektorn. De sammantagna ekonomiska resurserna för omgivningshygien och miljövård i hela hälsovårdsbudgeten är ännu mindre än de personella.

1.2.1993 On aika tilata Nordisk Medicin

Yhteispohjoismainen lääkärilehti Nordisk Medicin on lähetetty tähän saakka kaikille suomalaisille lääkäreille jäsenetuna. Lääkäriliiton hallitus on tehnyt päätöksen, jonka mukaan lehti postitetaan numerosta 2/93 lähtien ainoastaan niille, jotka ilmoittavat haluavansa sen saada. Lääkärilehden numeroiden 34/92 ja 35/92 välissä on valmiiksi painettu lomake tämän ilmoituksen tekoa varten.

Aikuisten trikuspidaali- ja keuhkovaltimoläpän viat

Trikuspidaaliläpän vuoto johtuu tavallisimmin korkeasta keuhkovaltimopaineesta. Reumakuumeen aiheuttama ahtauma tai vuoto liittyy yleensä vasemman puolen läppien vikoihin, eivätkä ne juuri koskaan ole sydämen ainoa poikkeavuus. Jos ahtauma on vaikea ja oikean puolen vajaatoiminta haittaavaa, trikuspidaaliläppä voidaan korjata leikkauksella. Trikuspidaaliläpän vuodon lopullinen merkitys ratkaistaan usein vasta vasemman puolen leikkauksen yhteydessä: jos leikkaus ei korjaa pulmonaalihypertoniaa, vaikeasti vuotava läppä korjataan monesti plastialla. Myös keuhkovaltimoläpän merkittävä vuoto johtuu useimmiten pulmonaalihypertoniasta, ja hoitokin kohdistetaan tähän perussyyhyn. Yleensä synnynnäinen keuhkovaltimoläpän ahtauma hoidetaan nykyisin tavallisesti jo lapsuusiällä plastialla.

Juhani Partanen Markku S. Nieminen Kalervo Verkkala

Naisten virtsainkontinenssin konservatiivinen hoito

Lievien ja keskivaikeiden virtsankarkailuoireiden ensisijaisiksi hoidoiksi on viime aikoina suositeltu fysikaalisia menetelmiä ja tarvittaessa lääkitystä, jotka tulevaisuudessa voitaneen järjestää perusterveydenhuollossa. Perinteisesti käytettyihin leikkaushoitoihin verrattuna ne ovat potilaille miellyttävämpi ja yhteiskunnalle edullisempi vaihtoehto.

Seppo Hulkko Raili Hulkko

Potilaiden elämäntilanne 3 vuotta psykiatrisen kuntoutustutkimuksen jälkeen

Psykiatrisessa kuntoutustutkimuksessa olleista oli kolmen vuoden kuluttua runsas kolmannes työkykyisiä. Työelämään olivat palanneet ensisijaisesti potilaat, joiden oireisiin ei liity persoonallisuuden rakennehäiriötä ja jotka olivat olleet poissa työelämästä suhteellisen lyhyen ajan ennen kuntoutustutkimusta; kriittinen raja näyttää olevan puolisen vuotta. Potilaan pessimistinen asennoituminen kuntoutumisen mahdollisuuksiinsa, luovuttamisen asenne, ennusti myös eläkkeelle siirtymistä.

Jouko K. Salminen Orvokki Hanses

Hyperbaric oxygen in the treatment of cerebral hypoxia and anaerobic infections: experiences in Tallinn

Hyperbaric oxygen (HBO) therapy involves intermittent inhalation of 100 % oxygen under a pressure exceeding 1 atmosphere. Although HBO has been used in medicine for more than a century, the role of HBO remains controversial. The mechanism of action of HBO therapy has become better understood over the last two decades and today physicians have a better grasp of its potential.

Artur Talihärm