Tanssihulluus

Keskiajalla esiintyi omalaatuisia joukkopsykoosin ilmiöitä, joista tunnetuimpia olivat itsensäruoskijoiden vaellukset ja tanssihulluus. Niitä on pidetty reaktioina kuolemanpelolle, jonka vakavat kulkutaudit ja varsinkin 1300-luvun puolivälin "musta surma" aiheuttivat. Vaikka nämä ilmiöt tunnetaankin parhaiten juuri "mustan surman" jälkeisiltä ajoilta, oli niitä tavattu paikoin jo 1200-luvulla.

Ilmiö nimeltä selvitysmies

Suomalaiseen yhteiskuntapolitiikkaan näyttää ilmestyneen uusi mahtitekijä nimeltä selvitysmies. Tämä nimitys on annettu useimmiten julkisen toimeksiantajan asettaessa yhden miehen toimikunnan selvittelemään jotain ongelmaa. Toimeksiantaja edellyttää yleensä saavansa nopeasti ehdotuksen ratkaistakseen ongelmansa. Selvitysmiehiä näykyy käytettävän lisääntyvästi niin valtakunnantason kuin paikallis- ja laitostason uudistusten valmistelussa. Selvitysmiesten ehdotukset noteerataan julkisuudessa. Keskustelua selvitysmies-käytännön ja perinteisen monijäsenisiin työryhmiin pohjautuvan valmistelun eroista, eduista ja epäkohdista ei ole julkisuudessa juuri käyty.

Nyttan av utredningsmän

En ny maktfaktor tycks ha dykt upp i vår samhällspolitik - utredningsmannen eller enmansutredningen. För det mesta används begreppet då en offentlig uppdragsgivare ger en enskild person uppdraget att reda ut ett aktuellt problem i stället för att tillsätta en hel arbetsgrupp för ändamålet. Då väntar sig uppdragsgivaren vanligen också att relativt snabbt få förslag om hur problemet borde lösas. Både på riksplanet och lokalt men också vid enskilda institutioner har det tydligen blivit allt vanligare att tillsätta en utredningsman för att bereda en reform. Enmansutredningens förslag blir vanligen uppmärksammat i offentligheten. Däremot har det inte förekommit någon allmän debatt om vilka fördelar eller nackdelar det kan innebära att tillsätta en utredningsman i stället för en arbetsgrupp av traditionellt slag.

Sydäninfarktin liuotushoidon aloitusviipeet

Tukkeavan hyytymän liuottaminen lääkkeillä on vakiintunut osaksi akuutin sydäninfarktin hoitoa ja vähentää selvästi näiden potilaiden kuolleisuutta. Hoidon teho riippuu suuresti siitä, miten nopeasti potilas sen oireiden alettua saa. Viivettä voidaan lyhentää ratkaisevasti aloittamalla liuotushoito jo tapahtumapaikalla, ambulanssissa tai ensihoitona terveyskeskuksessa. Myös sairaalassa liuotushoidon valmistelu kestää melko kauan. KYS:ssa tehdyn selvityksen mukaan siihen kuluu tavanomaisessa käytännössä runsaat puoli tuntia potilaan saapumisesta. Tätä viivettä voidaan lyhentää siirtämällä hoidon aloitus sairaalan päivystysalueelle.

Timo Hirvonen, Matti O. Halinen, Elina Koikkalainen

Mikä on glykoituneen hemoglobiinin merkitsevä pitoisuuden muutos diabeetikon glukoositasapainoa seurattaessa?

Glykoituneen hemoglobiinin määrittämistä käytetään paljon diabeetikoiden glukoositapainon arvioimisessa. Arvioitaessa peräkkäisiä glykoituneen hemoglobiinin määritystuloksia saman potilaan seurannassa, on tarpeen tietää, miten suuri muutos johtuu todella glukoositasapainon muutoksesta eikä näytteenotosta ja -käsittelystä ja määrityksen tekemiseen liittyvästä analyyttisestä vaihtelusta. Tässä työssä todettiin nestekromatografisella FPLC-menetelmällä mitatun glykoituneen hemoglobiinin pitoisuuden merkitsevän muutoksen raja-arvoksi (viitemuutosrajaksi) 0,7 prosenttiyksikköä. Suomessa on yhtenäistämispyrkimyksistä huolimatta käytössä monia analyyttiselta toistettavuudeltaan ja tulostasoltaan erilaisia glykoituneen hemoglobiinin määritysmenetelmiä. Ainakin alueellisesti on tarpeen käyttää samaa määritysmenetelmää, jotta vältyttäisiin tulkintaongelmilta. Glykoituneen hemoglobiinin määrityksiä tekevien laboratorioiden tulisi ilmoittaa käyttämänsä määritysmenetelmän mukainen viitemuutosraja.

Pertti Koskinen, Jorma Viikari, Veli Kairisto, Kari Mattila Kerttu Irjala, Kale Juva

Magnesium - hiljainen vaikuttaja

Magnesium on keskeinen kationi elimistön aineenvaihdunnassa ja solutoiminnoissa. Magnesiumin vajausta esiintyy useissa sangen tavallisissa sairauksissa, ja se voi aiheuttaa vakaviakin komplikaatioita. Magnesiumanalyysejä tehdään kuitenkin sairaaloissa edelleenkin varsin vähän. Sen sijaan esimerkiksi natriumia, joka biologisesti on sangen toisarvoinen kationi magnesiumiin verrattuna, mitataan paljon yleisemmin. Magnesium tulisikin mitata paljon nykyistä useammin, erityisesti kun on tullut mahdolliseksi mitata ioniselektiivisellä elektrodilla vapaita magnesiumioneja kalsiumionien tapaan.

Martti L.T. Lalla

Suomen sairaaloissa hoidetut torjunta-ainemyrkytykset

Torjunta-ainemyrkytykset ovat harvinaisia, mutta niihin kuolee yhä Suomessakin muutama ihminen vuodessa. Yleisin torjunta-ainemyrkytyksen syy on itsetuhoisuus. Myrkytysten hoidon olennaisia osia ovat ihon dekontaminaatio, altistumisen määrän arvioiminen jo varhaisessa vaiheessa sekä yhteistyö toksikologien kanssa. Tämän aineiston 78 sairaalapotilaasta vain noin puolet oli selvästi torjunta-aineelle altistuneita ja oireisia - lääkärit lähettävät potilaita melko herkästi tutkimuksiin. Kaksi potilasta kuoli organofosfaattimyrkytykseen.

Anne Lamminpää, Vesa Riihimäki

Eristäminen Kupittaan sairaalan suljetulla kuntoutusosastolla

Kaikki Kupittaan sairaalan suljetulla kuntoutusosastolla puolentoista vuoden aikana kirjatut eristystapahtumat analysoitiin eristyskirjanpidosta saatujen tietojen avulla. Tutkimuksen tarkoituksena oli tehdä eristystapahtumat ymmärrettävämmiksi ja kiinnittää huomiota eristämiseen toimenpiteenä. Kaikki osaston potilaat olivat skitsofreniapotilaita. Heistä neljä viidennestä oli eristettynä tutkimusjakson jossain vaiheessa. Eristetyistä valtaosa oli naisia, ja yleinen häirintä oli tavallisin eristämisen syy. Eristys kesti keskimäärin 10 tuntia ja kuormitushuiput osuivat ajankohtiin, joissa henkilöiden välinen kanssakäyminen oli suurimmillaan. Tutkijat pitävät eristysten systemaattista tarkastelua keinona kehittää eristyskäytäntöä ja potilaiden hoitoa.

Lasse Niskanen, Pentti Tuimala, Hannu Kallioniemi

Antibiooteilla syöpää vastaan?

Vaikka syövän ongelman ratkaisu ei kuuna selviäisi, ei ole epäilystäkään, etteikö ymmärtämyksemme syövän sielunelämästä olisi parin viime vuosikymmenen aikana lisääntynyt aivan hirvittävästi. Onkogeenit, solujen pinta-antigeenit ja erilaiset solun pinnan, tuman ja soluliman reseptorit ovat avartaneet käsityksiämme maligniuden olemuksesta ja siitä, mitä on monoklonaalisuus - yhden ja saman solulinjan hulvaton kasvu.

Tarkka diabetestasapaino on must!

Uskomaton suoritus on saatu päätökseen Yhdysvalloissa. Siellä on tutkittu 1 441 insuliinidiabeetikon taudin kulkua keskimäärin 6,5 vuotta. Puolet potilaista satunnaistettiin perinteiseen insuliinihoitoryhmään, puolet intensiivihoitoryhmään. Perinteisessä hoidossa potilaat saivat 1-2 insuliini-injektiota päivässä ja verensokeria seurattiin, kuten meilläkin yleensä. Intensiivisessä hoidossa olevat diabeetikot käyttivät joko insuliinipumppua tai ottivat monipistoshoitona lyhytvaikutteista insuliinia ainakin neljästi päivässä. Myös verensokeria seurattiin neljästi päivässä! Intensiiviryhmässä paastoverensokeri sai olla korkeintaan 6,7 mmol/l, aterian jälkeinen arvo 10 mmol/l ja yöllä klo 3 korkeintaan 3,6 mmol/l - yöarvokin siis mitattiin kerran viikossa. Sokerihemoglobiinin osuus sai olla korkeintaan 6,05 %.