Laillistetut lääkärit

Ari Jukka Kokkonen, Anssi Markus Kotala, Minna Marja Lehto, Tuija Maria Leino, Ilpo Olavi Nuotio, Leila Irmeli Oksanen, Liisa Tellervo Pekkanen, Kai Petteri Porras, Päivi Ulla Rantalainen, Ismo Jouko Antero Saarenpää, Arja Helena Sakki, Tuula Helena Tarkiainen, Jouni Tapani Ylinen.

Erikoislääkärin oikeudet

Auli Sinikka Hakulinen, keuhkosairaudet; Auvo Antero Juhani Kaikkonen, kirurgia; Anne Kaarina Pinola, työterveyshuolto; Arto Ilkka Ensio Puura, anestesiologia; Matti Risto Rauvala, yleislääketiede; Sirkku Kerttuli Salo, korva-, nenä- ja kurkkutaudit

Väitelleitä

LL, anestesiologian erikoislääkäri Merja Aulikki Aronen, C-reactive protein and complement activation in children undergoing cardiac surgery (teho-hoito, lasten sydänkirurgia), Helsingin yliopisto.

Kuolleita

Lars Emil Tötterman

Luentopalkkiosuositus 1993

Milloin viranomaisten taholta ei ole ennalta vahvistettu tai muuten työnantajan kanssa sovittu luentopalkkioista, suosittelee SLL käytettäväksi seuraavaa Akavan luentopalkkiosuositusta:

20.12.1992 Huolenpito kollegasta

Vaikka lääkärit ovat terveydenhuollon varsinaisia asiantuntijoita, ei oman terveydentilan hoito näytä heiltä aina sujuvan. Lääkärit ovat tosin sairauslomilla selvästi vähemmän kuin työyhteisönsä muut jäsenet. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että heidän terveydentilansa olisi parempi kuin muiden, vaan pikemminkin kyse on haluttomuudesta hakeutua hoitoon. Lisäksi eräissä tapauksissa, mm. alkoholismia hoidettaessa, lääkärit ovat potilaina muita vaikeampia.

20.12.1992 Omsorgen om kollegan

Även om läkarna är experter på hälso- och sjukvård så har de tydligen inte lika lätt för att sköta sin egen hälsa. Läkare har visser-ligen klart färre sjukledigheter än andra i arbetslivet. Det betyder ändå inte att de skulle vara friskare än andra utan snarare är det fråga om en viss ovilja att söka vård. I vissa fall, t.ex. då det gäller alkoholism, är läkarna dessutom svårare patienter än genomsnittet.

20.12.1992 Lääkäri ja sotaveteraani

Lääkäriliitto julkaisi jokin vuosi sitten Lääkäri sodassa -nimisen kirjan, jota lääkärit ovat lukeneet kiitettävän ahkerasti. Useimmat kirjan kirjoittajista ovat rintamajoukoissa palvelleiden pataljoonien lääkäreitä. Tämä kirja ja veteraanien asioista muutoin lääkärien keskuudessa käydyt keskustelut eivät kuitenkaan näytä muokanneen riittävästi lähinnä terveyskeskuksissa toimivien nuorten lääkärien asenteita, joista veteraanit ovat ajoittain esittäneet ilmeisen perusteltua kritiikkiä.

20.12.1992 Joulunajan mietteet 1992

Maamme on viettänyt itsenäisyytensä 75-vuotisjuhlaa. Juhlavuonna on järjestetty lukuisia tilaisuuksia, joissa itsenäisyytemme merkityksestä on lausuttu arvokkaita julkisia mielipiteitä. Eurooppa elää poikkeuksellista aikaa. Sota riehuu entisen Jugoslavian alueella edelleen huolimatta toistuvasti julistetuista aseleposopimuksista. Itä-Euroopan tapahtumat, ETA, EY ja Maastricht ovat täyttäneet vuoden uutisotsakkeet. Euroopan valtioiden uusien yhteistyömuotojen löytyminen vaikuttaa tuskalliselta prosessilta. Juhlavuotemme julkisten puhujien kannanotot ovat noudatelleet pitkälti vanhoja kaavoja, vaikka aika on muuttumassa myös oman maamme osalta. Vanhan blokkijärjestelmän murtuminen ja Euroopan yhdistyminen tulee antamaan myös Suomen itsenäisyydelle uuden sisällön. Tuskin kukaan pystyy tällä hetkellä täsmällisesti sanomaan, mitä se tulee käytännössä merkitsemään.

Aikuisen sydämenpysähdyspotilaan elvytys ja ensihoito

Sydämenpysähdyspotilaan elvytyksen ja ensihoidon periaatteet ovat samat sekä sairaalassa että sen ulkopuolella syntyneissä hätätilanteissa. Asiantuntevan avun välitön hälyttäminen paikalle sekä pikaisesti aloitettu peruselvytys ratkaisevat potilaan toipumisen. Aikaa tehoelvytyksen aloittamiseen saisi kulua enintään parikymmentä minuuttia, ja kiireellisin toimenpide silloin on kammiovärinän defibrillointi. Tähän tarvittavaa taitoa ja tekniikkaa tulisi lisätä nykyisestään sekä sairaankuljetuksessa että sairaaloissa.

Tom Silfvast