76884 osumaa

Klamydian DNA:ta artriittinivelestä

Chlamydia trachomatis on tunnettu reaktiivisen artriitin aiheuttaja. Klamydian osia on aikaisemmin osoitettu artriittinivelistä immunofluoresenssilla, mutta nyt englantilainen tutkijaryhmä on pystynyt löytämään klamydian ulkomembraania koodaavia geenejä myös geenimonistuksella (PCR) nivelnäytteistä. Tutkijat analysoivat kahdeksan klamydia-artriittipotilaan näytteet ja kuudella heistä PCR-tulos sopi havaittuun immunofluoresenssin tulokseen. Kontrollipotilailla tulos oli sama, eli kuudella kahdeksasta menetelmät antoivat identtisen tuloksen. Vaikka PCR on vaikea menetelmä kontaminaatioiden takia, kirjoittajat ovat vakuuttuneita tuloksestaan.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Pesetkö kätesi?

Käsien pesu on tärkein yksittäinen toimenpide infektioiden leviämisen ehkäisemisessä sairaaloissa. Yllättäen sitä käytetään aivan liian puutteellisesti. Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa parhaimmillaankin vain 48% teho-osastojen henkilökunnasta pesi kätensä suositellulla tavalla. Centers for Disease Control (CDC) Yhdysvalloissa on ohjeissaan jopa todennut, että käsienpesun ollessa optimaalinen hansikkaat ovat teoriassa tarpeettomia.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Streptococcus agalactiae'n aiheuttama uhka poistumassa?

Aikoinaan, muttei juurikaan enää nykypäivänä, lehmän utaretulehduksia aiheuttanut B-ryhmän beetahemolyyttinen streptokokki, Streptococcus agalactiae, on siirtynyt aikojen kuluessa myös ihmisen patogeeniksi. Viidesosa synnyttäjistä kantaa tätä bakteeria emättimessään synnytykseen tullessa. Näiden äitien synnyttämistä vastasyntyneistä joka tuhannes saa vakavan sepsiksen ja/tai meningiitin. Keskosten riski on jopa kymmenkertainen täysaikaisiin verrattuna. Viidesosa taudin saaneista kuolee.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Uusia apuvälineitä elvytykseen?

Vaikka lääketiede on tuonut lähes kaikkeen hoitoon ja tutkimukseen valtaisan arsenaalin monimutkaisia laitteita, painantaelvytyksen tärkeimmät työvälineet ovat edelleen kädet. Mutta onpa elvytyksessä käytetty kättä pidempääkin: on kerrottu tapauksesta, jossa onnistunut elvytys suoritettiin viemäripumpulla, tuolla keittiön ja kylpyhuoneen toimintojen lyömättömällä elvyttäjällä. Kumiosa vain kiinni rintakehäänkin ja pumppaamaan. Viemäripumppu muuttaa perinteisen painantaelvytyksen mekanismia: se aiheuttaa aktiivisen painannan lisäksi myös aktiivisen rintakehän dekompression vetovaiheessa. Viemäripumpputarina johti sarjaan eläinkokeita, joissa tutkittiin rintakehän aktiivisen dekompression tehoa elvy-tystilanteessa. Viemäripumpun sijaan käytettiin pienempää mekaanista imupumppua. Koirilla suoritetuissa kokeissa rintakehän aktiivinen painanta ja aktiivinen dekompressio paransivat sydämen toimintakykyä, nostivat systolista verenpainetta ja tehostivat venti-laatiota verrattuna perinteiseen painantaelvytykseen (Circulation 1991;84:II-9). Nämä tulokset rohkaisivat kokeilemaan menetelmää myös ihmisen elvytystilanteessa hyvällä menestyksellä.

Tekonivelkirurgian potilaskohtaisia kustannuksia mahdollista vähentää

Tekonivelkirurgian kysyntä on kasvanut, ja lisääntyneiden leikkausmäärien ja kokonaiskustannusten myötä hoitoratkaisuissa vaaditaan kustannustietoisuutta. Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä on selvitetty implanttimateriaalin yhteishankinnan ja aikaisempaa tarkoituksenmukaisemman potilasvalinnan vaikutusta lyhyellä aikavälillä sairaanhoitopiirin tekonivelkirurgian kustannuksiin. Näillä keinoin on mahdollista saavuttaa jonkin verran säästöä.

Juha K. Nevalainen T. Sam Lindholm

Lasten psykiatrinen sairaalahoito: kohtaavatko tarve ja tarjonta?

Poistoilmoitusrekisterin mukaan vuonna 1988 psykiatrisen päädiagnoosin vuoksi oli sairaalahoidossa noin 1 800 lasta. Heille kertyneistä hoitopäivistä 71 % oli lastenpsykiatrian erikoisalan osastohoitoa, mutta lapsista vain kolmasosa kävi näillä osastoilla. Lastenpsykiatrian osastoille näyttää siis keskittyvän potilaita, joiden hoitojaksot ovat hyvin pitkiä ja ilmeisen vaativia. Voidaan kuitenkin kysyä, ovatko lastenpsykiatrian sairaansijat oikeassa käytössä, kun osastoilla hoidetaan vuodessa keskimäärin kaksi lasta sairaansijaa kohti ja yhdelle lapselle kertyy hoitopäiviä keskimäärin 104.

Matti Kaivosoja

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030