77344 osumaa

Terveysalan kehitysyhteistyön painopisteet lama-Suomessa

Itsekin yllättyen Suomi saavutti vuonna 1991 kehitysyhteistyössä kauan tavoittelemansa 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Havainto tehtiin sen jälkeen, kun oli jo päätetty "tilapäisesti" luopua tavoitteesta ja leikata avusta lähes puolet. Terveysalalla vähennyspäätös merkitsee käynnissä olevien hankkeiden supistamista. Se ei välttämättä ole tuhoisaa, jos asia voidaan korjata hankkeiden kestoa jatkamalla. Jos taas leikkauksia edelleen lisätään, hankkeita joudutaan keskeyttämään ja niitä varten luodut organisaatiot purkamaan. Tällöin tuho on pahempi kuin jos olisimme ymmärtäneet pysyä kokonaan kotimaassa. Lupaus paluusta muutaman vuoden kuluttua ei paljon auta.

Mikko Vienonen

Skitsofrenian ja sen hoidon aiheuttamat kustannukset

Kustannukset, tulokset, tuotteet ja hinnat ovat muodostuneet terveydenhuollossa ja -huollosta käytävän keskustelun keskeisiksi teemoiksi. Ollakseen tuloksekasta tällainen keskustelu edellyttää aihepiirin ja terveydenhuollon taloudellisen arvioinnin peruskäsitteiden tuntemista. Koska keskustelua terveydenhuollon tilasta käydään usein hallinnollisiin ja poliittisiin päämääriin pyrkien, osallistuminen siihen voi olla "tuloksekasta" varsin vähäisin tiedoin.

Jukka Hintikka

Tupon tulos: Verotus kiristyy entisestään

Lääkäriliitto ja Akava olivat asettaneet marraskuussa käytyjen tuponeuvottelujen tärkeimmäksi tavoitteeksi, että hallitus luopuu ensi vuodelle suunnittelemistaan veronkiristyksistä. Tämä tavoite ei kuitenkaan mahtunut lainkaan palkansaajakeskusjärjestöjen yhteiselle vaatimuslistalle, vaikka Akava oli mukana uhkaamassa hallitusta yleislakolla. Päinvastoin, neuvotteluissa päädyttiin uusiin veroluonteisiin maksuihin työttömyysturvan rahoittamiseksi.

Lääkäriliitto hyväksyi eurokoulutusta koskevat asetusluonnokset

ETA-sopimuksen mukaan lääkäreillä on 1.1.95 lukien oltava kaksivuotinen perusterveydenhuollon lisäkoulutus voidakseen toimia yleislääkärinä sosiaaliturvajärjestelmän piirissä. Opetusministeriö on valmistellut lisäkoulutusta koskevan asetusehdotuksen, jonka on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta. Lisäkoulutusta samoin kuin erikoislääkärin tutkintoa koskevat asetusmuutokset ovat olleet lausunnolla Lääkäriliitossa, joka muutamia yksityiskohtia lukuunottamatta suhtautui niihin myönteisesti.

Lanneselkäpotilaan kuntoutus

Kriittinen keskustelu kuntoutuksen sisällöstä ja menetelmistä on ollut vähäistä Suomessa. Keskustelu on rajoittunut painottamaan työikäisen väestön kuntoutuksen tarpeellisuutta monitahoisten työkykyongelmien vuoksi. Tässä valossa oli ilo lukea Gustaf Liliuksen katsaus viimeaikaisiin kuntoutuksen tuloksellisuutta mitanneisiin tutkimuksiin ja erilaisten fysioterapeuttisten lähestymistapojen keskinäiseen vertailuun (SLL 32/92). Artikkelin johdosta haluaisin nostaa esille seuraavat ajatukset:

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030