Turturikyyhkyn kujerrus
Ikivanha singkammabarbar-puu seisoi uljaana pystyssä veden partaalla aikaa uhmaten, vaikka tuulet olivatkin aikojen kuluessa nakertaneet sen kuoren hajoamassa olevaksi silpuksi. Ja kun meidän luojamme Ompu Tuan Mula Jadi sitten sattui nojaamaan puuvanhuksen runkoa vasten, karisi siitä silppua ensin veteen, sitten kuivalle maalle, kolmannella kerralla metsän keskelle, neljännellä tasangoille ja vainioille, ja viimeisellä nojaamalla sitä levisi ilmaan tuulen kuljetettavaksi.