HARVARD EDELLEEN JOHTAVA LÄÄKETIETEEN OPINAHJO

U. S. News and World Report julkaisee vuosittain katsauksen eri alojen oppilaitoksista. Tämän vuoden maaliskuussa vertailtiin jälleen myös Yhdysvaltain 126:ta lääketieteen oppilaitosta.

Toimittanut Tuula Fabrizio

Sairaalapoliittinen keskustelu kiivasta 1954-55

Vuosikymmenen puolivälissä keskussairaalain rakennusohjelma aiheutti kriittistä keskustelua.

Kyllikki Kauttu

Kunnallislääkärit - Kommunala Läkare ry:n kannanotto Uusi valtionosuusjärjestelmä perusterveyden-huollon kannalta

Useat terveydenhuoltoa koskevat lakimuutokset sekä niiden aiheuttamat muutostarpeet vaikuttavat lähivuosina koko terveydenhuollon palvelujärjestelmään. Valtionosuusjärjestelmän muuttuminen tulee merkittävästi lisäämään kuntien kustannustietoisuutta ja -vastuuta myös terveydenhuollossa ensi vuoden alusta lähtien. Laskennallisen valtionosuuden terveydenhuolto saa suoraan, mutta joutuu kilpailemaan yleisestä valtionosuudesta ja verotulojen täydennysosuudesta. On tärkeätä, että terveydenhuollon osuus säilyy entisellään laskentatavan muutoksesta huolimatta.

Inbjudan till Nordisk konsensuskonferens om undersökning avallergi och annan överkänslighet

Nordisk Samarbetsnämnd för Medicinsk Forskning (NOS-M), som är ett samarbetsorgan mellan de medicinska forskningsråden i Norden, har tagit initiativ till att anordna en första nordisk konsensuskonferens. Som ämne för denna har man valt Undersökning av allergi och annan överkänslighet. Konferensen kommer att hållas i Stockholm den 10-12 november 1992.

Lääkärin ammatinharjoittamisen valvonta: rankaisua vai myös ennaltaehkäisyä?

Sosiaali- ja terveyshallituksessa pidettiin 7.5.1992 ammatinharjoittamisen valvonnan palauteseminaari lääketieteellisille koulutusyksiköille. Läsnä olivat kaikkien lääketieteellisten tiedekuntien lisäksi edustajat opetusministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, Duodecim-seurasta ja Suomen Lääkäriliitosta. Seminaarissa pohdittiin ammatinharjoittamisen valvonnan näkökulmasta lääketieteen peruskoulutuksen nykytilaa ja sen kehitysmahdollisuuksia.

Varusmiespalvelu hyväksytään orientoivan vaiheen palveluksi

Sosiaali- ja terveyshallitus rinnastaa varusmieslääkäripalvelun ja -hammaslääkäripalvelun lääkäreiden ja hammaslääkäreiden laillistamiseksi vaadittavaksi orientoivan vaiheen palveluksi seuraavasti: Lääkärit (lääketieteen lisensiaatit ja ulkomailla vastaavan tutkinnon suorittaneet): - 9 kuukautta 330 vrk palvelevien osalta - 6 kuukautta 240 vrk palvelevien osalta. Kahden kuukauden rajaus esitykseen nähden johtuu siitä, että 10 viikon peruskoulutuskurssia ei voida täysimääräisenä rinnastaa orientoivan vaiheen palveluun, jonka on pääsääntöisesti oltava lääkärin tehtävässä toimimista. Hammaslääkärit: - 6 kuukautta (koko orientoiva vaihe). Sekä lääkäreiden että hammaslääkäreiden osalta hyväksytään vastaavasti myös ennen päätöksestä tiedottaneen kirjeen päivämäärää (15.6.92) suoritettu palvelu. Hyväksymisen edellytyksenä on kaikissa tapauksissa pääesikunnan lääkintäosaston antama palvelutodistus.

Tietotekniikka yksityisvastaanotolla

Lääkärilehti julkaisee artikkelisarjan, jossa ohjelmistotoimittajille on tarjottu mahdollisuus oman tuotteensa esittelyyn. Esittelyt on pyritty vertailun yksinkertaistamiseksi laatimaan saman kaavan mukaan ja lisäksi tärkeimmät ominaisuudet on koottu vertailutaulukoksi. Ohjelmien testaaminen "objektiivisine" arvioineen sen sijaan jätetään lukijalle itselleen, koska se mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle. Sarjan aloittaa yksityislääkäri Mikko Nenosen aiheeseen johdatteleva kirjoitus.

Toimittaneet Erkki Karjalainen, Leena Lodenius, Marjukka Mäkelä

Rinnakkain vai peräkkäin?

Supertietokoneet ovat sukupuuttoon kuoleva laji. Tilalle on nousemassa massiivisesti rinnakkaiset koneet. Koneessa on yhden nopean keskusyksikön tilalla kymmeniä tuhansia mikroprosessoreita. Suorituskyky lähestyy teraflopin rajaa, uudet koneet tekevät tuhat miljardia kertolaskua sekunnissa.

Erkki Karjalainen

Ajatuksia "nomenklatuurasta"

Koska kunnallispolitiikan dosentti, julkishallinnon apulaisprofessori Risto Harisalo ja dosentti Timo Korhonen aikovat ilahduttaa meitä lukijoita kuukausittain kolumnisarjallaan Suomen Lääkärilehdessä ja koska ensimmäinenkin (SLL 18/92) herätti runsaasti eksplisiittisiä ja implisiittisiä kysymyksiä, "nomenklatuuran" entisenä jäsenenä haluaisin tuoda esiin eräitä ajatuksia.

Julkisen terveydenhuollon vai Harisalon-Korhosen kriisi?

Apulaisprofessori Harisalo ja dosentti Korhonen ambivalentisti kiittävät ja syyttävät terveydenhuoltojärjestelmäämme (SLL 18/92). Heidän mielestään luotu terveydenhuoltojärjestelmämme on toisaalta palvellut "kansainvälisen mittapuun mukaan kohtuullisen hyvin", mutta hetimiten manaavat: "..jos emme pysty jäsentämään terveydenhuoltoa kokonaan uusista lähtökohdista, on mahdollista, että menetämme sen."