Laserin käyttö urologiassa

Laserlaitetta käytetään urologiassa yleisimmin pinnallisten rakkokasvainten hoidossa ja virtsatiekivien murskauksessa. Yleisimmin käytössä oleva Nd-YAG-laser soveltuu taipuisten kuitujen välityksellä hyvin endoskopiakäyttöön. Laserin käyttöaiheet urologiassa saattavat lisääntyä tulevaisuudessa, mutta toistaiseksi monista laserhoidoista puuttuvat pitkäaikaisseurannan tulokset.

Kimmo Taari Jaakko Salo

Magneettikuvauksen turvallisuus

Vaikka kaikkiin magneettikuvauksessa käytettäviin magneettikenttiin liittyy myös biologisia vaikutuksia, ei menetelmä nykyisessä muodossaan ole terveydelle haitallinen. Suurin huolenaihe ovat kehonsisäiset tai ulkoiset ferromagneettiset esineet. Potilaan asianmukaisella ohjauksella ja haastattelulla ennen tutkimusta voidaan niistäkin aiheutuvat vaaratilanteet välttää.

Pauli Vainio Kaarina Partanen Matti Puranen

Onko lupusantikoagulantti sittenkään keskenmenon riskitekijä?

Viime vuosikymmenen suuria obstetrisia havaintoja oli että lupusantikoagulantti on yhteydessä tavantakaiseen keskenmenoon. Kuitenkaan ei ole tyydyttävällä tavalla selitetty mihin tämä yhteys perustuu, olkoonkin että lupusantikoagulantti on todettavissa useammin henkilöillä, joilla on mm. trombooseja ja trombopeniaa, ja on esitetty että keskemeno johtuu istukan verenkierron häiriintymisestä ja trombosoitumisesta.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Erytromysiinin uusimmat jälkeläiset

Erytromysiinin toisen polven johdannaiset atsitromysiini, klaritromysiini, diritromysiini ja fluritsomysiini ovat lähiaikoina tulossa kliiniseen käyttöön joka puolella maailmaa. Roksitromysiinihän on jo markkinoilla useassa maassa. Uudet makrolidit korvannevat erytromysiinin, koska niillä on vähemmän sivuvaikutuksia ja niiden annostelu tapahtuu harvemmin. Niille on ennustettu suurta tulevaisuutta, sillä onhan 10-15 % suun kautta annettavien antibioottien myynnistä maailmanlaajuisesti juuri erytromysiiniä. Mutta mikä on sitten paljon puhutun bakteerien erytromysiiniresistenssin merkitys?

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

A-hepatiittiin rokote

Onko kankkuusi pistetty gammaglobuliinia? Science-lehteen kirjoittavan Michelle Hoffmanin kankkuun mitä ilmeisimmin on. Hän pitää tätä paljon tavaraa sisältävää pistosta kivuliaana. Ja varsinkin kun sen vaikutus kestää vain muutamia kuukausia.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Liikkuvia geenejä myös ihmisellä

Liikkuvat geenielementit ovat olleet kasvien ja mikrobien tutkijoille arkipäivää jo pitkän aikaa. Nobelisti Barbara McClintock tutki jo 1940-luvulla maissia ja löysi sen soluista mutaatioita, jotka eivät olleet pysyviä. Bakteerien tutkimuksessa transposonit ovat olleet jo kauan tuttuja. Koska transposonit ovat varsin mukava tapa järjestellä solun toimintoja ja niitä on löytynyt myös eläinkunnan edustajilta, on syystä epäilty tällaisia geenejä olevan myös ihmisellä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Angina pectoriksen kolmoishoidolle tuomio

Moni kliinikko varmaan ilahtuu tästä elegantista tutkimuksesta, jossa verrattiin beetasalpaajaa, pitkävaikutteista nitraattia ja kalsiuminsalpaajaa yksinään ja eri yhdistelmissä stabiilin angina pectoriksen hoidossa. Näiden lääkkeiden keskinäisestä asemastahan on tapana taittaa peistä lähes jokaisessa aihetta käsittelevässä lääke-esittelyssä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Kardiogeenisen sokin ennuste edelleen surkea

Kun sydänlihaksesta on infarktin yhteydessä vaurioitunut noin 40 % tai enemmän on kardiogeenisen sokin vaara suuri. Tämän vuoksi on infarktin nykyhoidon päämääränä rajoittaa infarktin kokoa mm. trombolyysillä ja aktiivisella interventiolla, lähinnä angiografialla ja pallolaajennuksella tai kiiruusti tehtävällä ohitusleikkauksella. Jos kardiogeeninen sokki on päässyt kehittymään, on mahdollista asentaa aorttaan vastapulsaatiopumppu.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Tiatsidit ja osteoporoosi

Tiatsidien kyvystä estää luukatoa eli osteoporoosia on keskusteltu useissa maailman johtavissa lääketieteellisissä lehdissä viime vuosina. Niinpä asian käsittely Suomessakin on perusteltua varsinkin, kun tiatsidien mahdollinen luuta suojaava ominaisuus mitä todennäköisimmin perustuu mekanismiin, jonka suomalaiset tutkijat ensimmäisinä maailmassa havaitsivat.

Matti Välimäki

Ehkäisevän huumetyön koulutusta tehostettava

Ylitarkastaja Tapani Sarvannin johtama ehkäisevää huumetyötä selvittänyt työryhmä on jättänyt muistionsa sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoskelle. Työryhmä selvitti YK:n huumausainekonferenssissa 1987 hyväksymän tavoiteohjelman pohjalta ehkäisevää huumetyötä tekevien järjestöjen ja viranomaisten työnjakoa.