Laillistetut lääkärit

Pertti Matti Juha Arvola, Aino Rastegaisa Kivinen, Mika Erkki Kuivalainen, Tuula Irmeli Laitinen, Jari Pekka Nyrhilä, Leena Kaarina Rekula, Jussi Tapani Vatka, Raine Tapani Virtanen, Olli Juhani Väisänen

Erikoislääkärin oikeudet

Jaana Maritta Ervasti-Martikainen, psykiatria; Teija Irina Honkonen, psykiatria; Asta Helena Leinonen, yleislääketiede; Ari Eerikki Lindqvist, kliininen fysiologia; Mari-Liisa Tukia, kor-va-, nenä- ja kurkkutaudit; Timo Antero Valtakoski, psykiatria

Suppeat erikoisalat

Matti Johannes Eskelinen, gastroenterologia (kirurgia); Riitta Hannele Lumme, perinatologia (naistentaudit ja synnytykset)

Yhteenveto koleraepidemiasta

Pääasiassa Etelä-Amerikassa riehuneeseen koleraepidemiaan on vuoden 1991 aikana sairastunut 391 000 henkeä, joista 4000 on kuollut. Koleraan kuolleita on vuoden 1991 aikana enemmän kuin viiden edellisen vuoden aikana yhteensä koko maailmassa. Tämä seitsemäs pandemia alkoi 1961 Celebesin saarivaltiossa, levisi Aasiaan ja sieltä Afrikkaan. Etelä-Amerikkaan leviämisen syitä ei kuitenkaan ole pystytty selvittämään.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Myös raskaana olevat turvavöihin

Moni raskaana oleva nainen tuntee vastenmielisyyttä autojen turvavöitä kohtaan. Lieneekö Suomessa asiaa selvitetty, mutta ainakin erään ulkomaisen tutkimuksen mukaan vain noin 12 % raskaana olevista naisista käytti turvavyötä. Kuitenkin tiedetään, että 441:stä liikenneonnettomuudessa mukana olleesta lasta odottavasta ja ajoneuvosta ulos sinkoutuneesta naisesta kuoli 33 % niistä jotka eivät käyttäneet turvavyötä ja 5 % niistä jotka käyttivät. Sikiökuolemien vastaavat osuudet olivat 47 % ja 11 %.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Kansaneläkelaitoksen maksamat lääkekorvaukset vuonna 1991

Lääkekorvaukset ovat viime vuosina kasvaneet merkittävästi. Erityiskorvattujen (kokonaan tai 90-prosenttisesti) lääkkeiden osuus oli 68 % kaikista lääkekorvauksista. Lähes 60 % erityiskorvauksista kului suurten kansansairauksien verenpainetaudin, sokeritaudin, astman ja sepelvaltimotaudin lääkehoidon korvauksiin.

Sinikka Rajaniemi

LÄÄKETIEDE 93 MEDICIN 3.-8.1.1993 Helsingin Messukeskus Teema: Laatu, talous, terveys

04 Gastroenterologinen diagnostiikka ja seulonta - kustannukset ja hyöty (ip)

Nuorten tahdosta riippumaton hoito uuden mielenterveyslain aikana

Uuden mielenterveyslain hengen mukaan alaikäisen tahdosta riippumatonta hoitoa ei tule järjestää aikuisten hoitoyksikössä, vaan erillisissä, nimenomaan lapsille ja nuorille tarkoitetuissa hoitoyksiköissä. Hoitopaikkoja etsittäessä on kuitenkin jouduttu vaikeuksiin, koska nuorille tarkoitettuja sairaansijoja on liian vähän eikä alaikäisiä ole voitu, kuten aikaisemmin, hoitaa tahdosta riippumatta aikuispsykiatrian sairaansijoilla. Lain mukaan vain psykoottisia nuoria on voitu hoitaa aikuispsykiatrian sairaansijoilla - tosin lain hengen vastaisesti.

Erkki Pulkkinen

Jätehuollon aiheuttamat riskit

Jätehuolto on voimakkaassa kehitysvaiheessa 1990-luvulla. Erillisiä tutkimuksia jätteenkäsittelymenetelmien päästöistä pinta- ja pohjavesiin sekä ilmaan on lukuisia, mutta kokonaisvaltainen jätehuoltojärjestelmien vertailu on harvinaista. Poikkeavien tapahtumien, kuten tulipalojen, torjunta jätehuollossa on puutteellista. Jätehuolto on vaarassa kehittyä yksinomaan jätteen hyötykäyttöön ja ympäristönsuojeluun liittyvien tavoitteiden pohjalta työsuojelun kustannuksella.

Matti Ettala

Amalgaami huolestuttaa Ruotsissa

Hammaspaikka-aine amalgaamin mahdollisista haittavaikutuksista on käyty vilkasta keskustelua Skandinavian maissa 10-15 viime vuoden aikana. Eniten amalgaamia pelätään Ruotsissa, missä valtiopäiville on tehty useita amalgaaminkäytön kieltoon tähtääviä aloitteita. Ruotsin sosiaalihallitus tekee parhaillaan hallituksen toimeksiannosta selvitystä, miten amalgaamin käytöstä voitaisiin luopua. Perusteena ei ole käytetty amalgaamin mahdollisia terveydellisiä haittoja, vaan ympäristösyitä.

Eeva Widström