76384 osumaa

Maastohiihto- ja juoksuharjoittelun vaikutukset keski-ikäisten miesten kestävyyskuntoon ja veren rasvoihin

Maastohiihto- ja juoksuharjoittelu parantavat verenkiertoelimistön suorituskykyä yhtä tehokkaasti. Keski-ikäisille tamperelaismiehille laadittu yhdeksän tai kymmenen viikon harjoitusohjelma lisäsi hiihtäjien maksimaalista hapenkulutusta keskimäärin 17 % ja juoksijoiden hapenkulutusta 13 %. Tutkimukseen valitut miehet eivät olleet aiemmin harrastaneet liikuntaa. Miehet harjoittelivat neljänkymmenen minuutin ajan kolme kertaa viikossa. Seerumin lipoproteiini- ja insuliinipitoisuudet eivät muuttuneet tilastollisesti merkitsevästi.

Pekka Oja Raija Laukkanen Katriina Kukkonen-Harjula Ilkka Vuori Matti Pasanen Seppo Niittymäki Tiina Solakivi

Talven 1991-92 influenssarokotteet tehoavat hyvin

Talven 1991-92 aikana esiintyvä influenssa A-epidemia on Lancetissa julkaistun englantilaisten ja norjalaisten tutkijoiden mukaan ollut odotusten mukainen. Rokotteet valittiin H3N2- ja H1N1-tyypin virusten varalta. Lisäksi B-tyypin virus on lisätty rokotteeseen. Brittiläinen influenssakanta on H3N2-tyypin virus, joka ei kuitenkaan ole täysin identtinen rokoteviruksen kanssa.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Pneumonian ennustetekijät

Vuonna 1987 British Thoracic Society julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan sairaalan ulkopuolella saadun pneumonian ennuste riippuu ratkaisevasti kolmesta tekijästä: hengitysfrekvenssistä, diastolisesta verenpaineesta ja veren ureatypen määrästä. Huono oli niiden ennuste, joilla hengitys oli nopeampaa kuin 30 kertaa minuutissa, diastolinen paine alle 60 mmHg ja ureatypen määrä yli 7 mmol/l. Nämä tulokset perustuivat kohorttitutkimukseen, ja nyt virginialaiskollegat ovat testanneet, miten hyvin nuo ennustetekijät sopivat prospektiivisesti.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Dioksiini on karsinogeeni

Ennen vuotta 1990 dioksiinin karsinogeenisuus oli osoitettu vain eläinkokeissa eikä tutkimuksia sen vaikutuksesta ihmiseen ollut. Sitten Yhdysvalloissa yli 5 000:n ja Saksassa lähes 250 altistuneen ihmisen tutkimuksissa osoitettiin, että dioksiini, joka syntyy rikkakasvimyrkkytuotannon sivutuotteena, lisää sekä kaikkien syöpätautien että miesten pehmytosasarkoomien ja hengitystiekarsinoomien esiintyvyyttä: altistuneiden kuolleisuusriski näihin tauteihin oli 1,21-3,15-kertainen altistumattomien riskiin verrattuna.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Sepelvaltimotaudin uudet riskitekijät

Muinainen käsitys sydäninfarktista "sydänveritulppana" on viime vuosina muuttunut huomattavan monisärmäiseksi, ja koronaari-iskemian syntyyn vaikuttavat lukuisat eri tekijät. Sepelvaltimotaudin olemuksesta on opittu tietämään varsin paljon: esim. endoteelin ja trombosyyttien monivaiheinen yhteisvaikutus, joka on edellytyksenä koronaariahtautuman ja -tromboosin synnylle. Näkymiä ovat nyttemmin sävyttäneet mm. uudet havainnot koronaarikouristelusta eli -spasmeista (N Engl J Med 1991;325:1551- 1556).

Sytokiinit, vapaat radikaalit ja glutamiini - uusinta uutta kliinisessä ravitsemushoidossa

XIII Euroopan Parenteraalisen ja Enteraalisen ravitsemuksen kongressi pidettiin syyskuun helteessä Antwerpenissa. Osallistujia oli n. 2 000. Eri erikoisalojen lääkäreiden lisäksi tähän vuosittaiseen Euroopan kongressiin osallistuu ravitsemusterapeutteja, farmaseutteja ja ravitsemushoidon alueella työskenteleviä sairaanhoitajia. Suomalaisten osanottajien määrä on vuosi vuodelta kasvanut, mikä on ilahduttava piirre oman maamme ravitsemushoidon tason ja kehityksen kannalta.

Lauri S. Nuutinen

Lääkäri työyhteisön jäsenenä II Työssä koetut ongelmat, työyhteisö henkisten resurssien kehittäjänä

Sairaalat ovat historiansa ajan toimineet melko vapaana ulkoisista yhteiskunnallisista paineista, valtaosin vain lääketieteen kehityksen ohjaamina. Niinpä niiden hallintojärjestelmä ja työilmapiiri ei kaikilta osin enää vastaa nykytodellisuutta. Kuopion yliopistollisessa keskussairaalassa selvitettiin tekijöitä, jotka sairaalayhteisössä vähentävät lääkäreiden työtehoa, motivaatiota ja työniloa.

Timo Korhonen Risto Harisalo

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030