Vastaus Olli Sillantaa'n kirjoitukseen

Olen pahoillani jos olen esittänyt virheellistä tai vanhentunutta tietoa nedokromiilin asemasta aikuisten astman lääkehoidossa. Osallistuin lokakuussa 1990 Fisons Oy:n järjestämään Tilade-tilaisuuteen. Kokousaineistossa oli ansiokkaasti esitetty eri potilasryhmillä tehtyjä 72 kliinisen tutkimuksen tuloksia (heinäkuu 1983 - elokuu 1990). 2 509 potilasta oli hoidettu nedokromiililla, 4 mg x 2 tai 4 mg x 4, ja 2 379 potilasta plasebolla. Tutkimukset oli jaettu kolmeen ryhmään astman vaikeusasteen ja lääkehoidon mukaan, ja kahteen ryhmään riippuen siitä jatkettiinko entistä lääkehoitoa vai ei.

Erytromysiinin vaihtoehdot

Lääkärilehdessä 34/91 kollegat Huovinen ja Klaukka pyrkivät hillitsemään erytromysiini-innostusta painavin perusteluin. Artikkelissa ei mainittu mitään lääkkeen kehnosta hoitomyöntyvyydestä. Uskon että usein kesken jääneet kuurit ovat osasyy lisääntyneeseen resistenssiin, eikä mistään muusta antibiootista tule niin paljon negatiivista palautetta kuin erytromysiinistä.

Lääketieteen perusopetuksen uudistamistarpeet

Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa on aktivoiduttu uudistamaan lääketieteen perusopetusta. Lähtökohtana uudistukselle on biologian tutkimusmenetelmien ja tulosten nopea muuttuminen viime aikoina. Tämän mukana on syntynyt uusia kliinisiä sovelluksia, jonka mukaisesti opetettava aines tulee muuttaa. Samalla opetuksen määrää lisätään aiemman aineksen kustannuksella. On esitetty jopa 20-30 opintoviikon käyttämistä ns. uuden biologian (geeniteknologian ja molekyylibiologian) opettamiseen.

Salmonelloosien hoito fluorokinoloneilla

Pentti Huovinen referoi (SLL 15/91) Muut lääkärilehdet -palstalla yhdysvaltalaista tutkimusta fluorokinolonien tehosta akuutin salmonelloosin hoidossa. Tutkimuksessa kuvattiin siprofloksasiinilla annoksella 750 mg kahdesti päivässä kahden viikon ajan annettuna varsin hyvä välitön hoitotulos, mutta yllättäen 2-3 viikkoa lääkehoidon päättymisestä 64 % hoidetuista eritti jälleen salmonellaa. Huovinen herätti referaatissa kysymyksen, olemmeko liian aikaisin juhlineet voittoa salmonellasta ja olemmeko seuranneet paranemista liian lyhyen ajan. Kysymyksellä lienee yleistä mielenkiintoa.

Vastine kollega Kirstilälle

Kiitän kollega Pekka Kirstilää erinomaisesta vastineesta SLL:ssä 15/91 julkaistuun lehtireferaattiini.

Lasten veritautien hoito immunoglobuliini-infuusioilla

Laskimon kautta annettavalla immunoglobuliinihoidolla on tärkeä sija lasten immunologisten veritautien hoito-ongelmissa, vaikkei se olekaan näissä täysin vastannut vielä kymmenen vuotta sitten vallinneita odotuksia. Immunologisessa trombosytopeenisessa purppurassa suuret laskimoon infusoidut immunoglobuliiniannokset korjaavat trobosytopenian jo 1-2 vuorokauden kuluessa noin 60 %:lla potilaista. Valitettavasti hyvä hoitotulos jää vain harvoin pysyväksi. Hoito ei myöskään ehkäise taudin kroonistumista. Vakavissa vuototapauksissa ja erityisessä vuotovaarassa oleville ITP-potilaille sen on kuitenkin todettu vaikuttavan nopeammin kuin prednisoloni ja parantavan myös vastetta myöhempiin immunoglobuliinihoitoihin.

Jukka Rajantie

Synnytyselinten visvasyylien ja epiteelivaurioiden nimistö sekä tutkimus- ja hoitokäytäntö - yhtenäiset pelisäännöt puuttuvat

Naistentautien klinikoille tehty kysely osoitti, että sairaaloissa käytetään varsin erilaisia nimityksiä kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnyttimien epiteelin sytologisista, histologisista ja kolposkopialöydöksistä. Myös muutosten tutkimus ja hoito sekä hoidon jälkeinen seuranta vaihtelevat. Yhteisten linjojen luominen tutkimus- ja hoitokäytäntöön vaatisi sekavan nimistön yhtenäistämistä. Kansainvälisen yhteistyön vuoksi tässä tulisi ottaa huomioon Yhdysvalloissa äskettäin suositeltu sytopatologinen nimistö.

Jorma Paavonen Susanne Ingman-Friberg Ervo Vesterinen

Vibrio cholerae non-01 Helsingin uimarantavesissä

Vibrio cholerae bakteereista seroryhmä non-01 tunnetaan huonommin kuin klassista koleraa aiheuttava seroryhmä 01. Vibrio cholerae non-01 aiheuttaa yleensä gastroenteriittejä, ulkokorvan ja haavojen tulehduksia sekä sepsiksiä. Yleensä infektio on peräisin merivesikontaktista. Vibrio cholerae non-01 -bakteereja on nyt todettu myös Helsingin merivesistä ja bakteerien tiedetään aiheuttavan tautitapauksia Suomessakin.

Seija Kalso Antti Pönkä Christine Manelius

Mammografiatutkimuksesta aiheutuva säteilyriski

Terveiden, oireettomien naisten mammografiaseulonnassa saaman säteilyaltistuksen merkitystä on pohdittu Lääkärilehdenkin palstoilla - onhan rintarauhanen yksi säteilylle herkimmistä elimistä. Laskennallisia arvioita säteilyn aiheuttamasta syöpäriskistä on viime vuosina tuoreiden tutkimustietojen perusteella tarkistettu entistä suuremmiksi. Silti mammografiaseulonnan kohderyhmän, 50-59-vuotiaiden naisten, tutkimuksesta aiheutuva säteilyriski on käytännössä lähes merkityksetön, eikä oikein kohdistetun ja teknisesti hyvin toteutetun mammografiaseulonnan oikeutusta voida säteilyriskin perusteella asettaa kyseenalaiseksi.

Antti Servomaa Tapio Rytömaa

Diabeetikoiden lääkehoitomuotojen jakauma Suomessa

Diabeteksen lääkehoidon jakaumaa tutkittiin apteekeista lääkkeitään noutaneille diabeetikoille tehdyllä kyselytutkimuksella. Kyselyyn vastasi 33 205 diabeetikkoa, jotka muodostivat vähintään 70 % kaikista tutkimusajankohtana lääkkeitä hakeneista diabeetikoista. Pelkästään insuliinilla hoidettuja tutkituista oli 31 %, insuliinia ja tablettihoitoa saavia 6 % ja pelkästään tablettihoitoa saavia 63 %. Aikuisiällä sairastuneiden diabeetikoiden lääkehoidossa todettiin alueellisia eroja. Yleensä seuduilla, joilla diabeteksen hoitoon oli erityisesti panostettu, insuliinihoitoisten suhteellinen osuus oli suurempi kuin muualla. Tuloksia käytetään osana vuonna 1989 käynnistettyä FinnDiab-tutkimusprojektia, jossa selvitetään diabeteksen hoitokäytäntöä ja tuloksellisuutta maassamme.

Tero Kangas Marjo Salinto Antti Reunanen