Nimityksiä

LKT Ossi Ilmari Lindell nimitetty Saksan liittotasavallan Nordrhein-Westfalenin osavaltion Witten/Herdecken yliopiston urologian dosentiksi (Privatdozent) 18.12.91.

20.1.1992 Terveydenhuollon muuttuneet haasteet

Julkisuudessa on hiljan keskusteltu rahoituspaineista, joita ns. suuret ikäluokat lähitulevaisuudessa aiheuttavat eläkejärjestelmille. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että erityisesti yli 85-vuotiaitten määrän voimakas kasvu ensi vuosituhannen alkupuolella lisää myös terveydenhuollon palvelujen kysyntää voimakkaasti. Palvelujen lisätarpeen määrän ja laadun tarkka määrittely on vaikeaa, eikä siihen näytä kukaan rohkaistuneen vielä tähän mennessä.

Taito Pekkarinen

20.1.1992 Hälso- och sjukvårdens nya utmaningar

Det har nyligen förekommit en debatt i offentligheten om de finansieringsproblem som våra pensionssystem inom en snar framtid kommer att ställas inför då de s.k. stora årsklasserna närmar sig pensionsåldern. Mindre uppmärksamhet har däremot ägnats det faktum att i synnerhet det starkt växande antalet åldringar över 85 år i början av 2000-talet märkbart kommer att öka behovet av hälso- och sjukvård. Det är svårt att noggrant uppskatta hur mycket mera service av olika slag som kommer att behövas. Ingen tycks ännu ha vågat sig på några exakta prognoser.

Taito Pekkarinen

20.1.1992 Ksylitolin käyttöä tärkeää edistää

Ksylitolin kariesta ehkäisevät ominaisuudet havaittiin parikymmentä vuotta sitten Turun yliopiston uraauurtavissa tutkimuksissa. Sen jälkeen kliiniset tutkimukset niin Suomessa kuin muuallakin ovat kiistatta todistaneet ksylitolin tehon karieksen ehkäisyssä: nauttimalla ksylitolia kaikkien aterioiden ja välipalojen jälkeen karies saadaan häviämään lähes kokonaan. Ksylitolista on tehty kaikkiaan noin tuhat lääketieteellistä, mikrobiologista, ravitsemustieteellistä ym. tutkimusta; hammaslääketieteellisiä tukimuksia on monta sataa ja pitkäaikaisia kliinisiä tutkimuksia ksylitolin käytön vaikutuksista ihmisiin kymmenkunta.

Lauri Turtola

Luentopalkkiosuositus 1992

Milloin viranomaisten taholta ei ole ennalta vahvistettu tai muuten työnantajan kanssa sovittu luentopalkkioista, suosittelee Suomen Lääkäriliitto käytettäväksi seuraavaa Akavan luentopalkkiosuositusta:

Fennomedin koulutustilaisuuksia alkuvuodesta 1992

Lisätietoja kursseista antavat ja ilmoittautumisia vastaanottavat kouluttaja-informaatikko Leena Lodenius, puh. (90) 3930772 ja kurssisihteeri Aino Takkunen puh. (90) 3930786.

Kokemuksia lääkkeiden ihonalaisesta kestoinfuusiosta syöpäsairauden loppuvaiheessa

Tutkimuksessa tarkasteltiin retrospektiivisesti lääkkeiden annostelua ihonalaisen kestoinfuusion avulla helsinkiläisessä saattohoitoyksikössä, Terhokodissa. Vuosien 1989-1990 aikana tätä tekniikkaa käytettiin kivun, pahoinvoinnin ja oksentelun, limanerityksen sekä psyykkisen ahdistuksen lääkehoidossa 194 potilaalle, eli 73 %:lle Terhokodissa kuolleista syöpäpotilaista. Yleisimmin kestoinfuusiolla annettiin morfiinia ja oksikonia, ja näiden vuorokausiannokset vaihtelivat välillä 10-1300 mg. Opioidien lisäksi suurin osa potilaista sai samassa infuusiossa anksiolyyttejä, antiemeettejä ja antikolinergejä. Kokemusten mukaan kestoinfuusiohoito on ollut tehokasta, turvallista ja helposti toteutettavissa.

Reino Pöyhiä

Clostridium difficile -infektioiden diagnostiikka - menetelmät ja niiden luotettavuus

Yleisesti käytössä oleva latex-agglutinaatiotesti osoittautui epäluotettavaksi geriatrisen osaston Clostridium difficile -epidemiaa tutkittaessa. Se antoi runsaasti vääriä positiivisia tuloksia. Testin spesifisyys oli ainoastaan 23 %, kun tuloksia verrattiin C. difficilen tuottaman sytotoksiinin mittaukseen soluviljelytekniikalla. Kirjallisuudessa on aiemmin esitetty latex-testin spesifisyydeksi jopa 85-98 %. Väärien positiivisten latex-agglutinaatiotulosten löytämiseksi kirjoittajat suosittelevat sairaaloille testien seurantaa kudosviljelytekniikalla tehtyjen sytotoksiinimääritysten avulla.

Ismo Räihä Pentti Huovinen Risto Vuento Erkki Eerola Aapo Lehtonen

Aivohalvauksen jälkeisen depression kliininen diagnostiikka

Useiden tutkimusten mukaan aivohalvauksen jälkeisistä psyykkisistä ongelmista yleisin on depressio. Retrospektiivisessa tutkimuksessa Kuopion yliopistollisen sairaalan neurologian klinikan vuodeosastolla 1988-89 hoidetuista 246 aivohalvauspotilaasta 26 %:lla todettiin olevan depression oireita osastolta kotiutettaessa. Depressiivisyyttä eivät selittäneet potilaiden aikaisemmat sairaudet, sosiodemografinen tilanne, vaurion aiheuttamien toimintapuutosten määrä eikä iskeemisen aivovaurion paikka. Depressiivisten potilaiden hoitojakso oli merkittävästi pitempi kuin muiden potilaiden, joten aivohalvauksen jälkeisen depression diagnosointiin ja hoitoon on syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota.

Heimo Viinamäki Keijo Koivisto Paavo Riekkinen

Elohopea allergeenina ja ympäristömyrkkynä

Hammasamalgaamikiistojen vuoksi elohopea on viime vuosina ollut runsaasti esillä tiedotusvälineissä. Elohopea on raskasmetalli, jota käytetään esimerkiksi teollisuudessa, mittareissa, kasvinsuojeluaineissa ja hammasamalgaamissa. Elohopea on suurina pitoisuuksina hyvin myrkyllinen aine. Pienten elohopeamäärien vaikutuksista ihmisen terveyteen ei tiedetä paljon, mutta elohopea saattaa aiheuttaa muutoksia elimistön immuunijärjestelmässä, kuten allergisoitumista. Epäorgaaninen ja orgaaninen elohopea ovat eräissä maissa yleisimpiä allergeenejä, mutta Suomessa ne ovat melko harvinaisia. Amalgaamiallergia ja työperäiset elohopea-allergiat ovat hyvin harvinaisia. Työterveyslaitoksen ammatti-ihotautipoliklinikan potilaista 1974-90 ainoastaan kahdella potilaalla todettiin olevan elohopea-allergia. Näiden potilaiden herkistyminen liittyi työhön. Kolmas, Allergiasairaalassa tutkittu esimerkkipotilas sai suun limakalvomuutoksia amalgaamipaikoista.

Mirja Komulainen Lasse Kanerva Martti Tuomiranta Tuula Estlander Riitta Jolanki Lars Förström