Kynällä väkivaltaa vastaan

Kynä on heiveröinen ase väkivaltaa vastaan. Amnesty Internationalin kolmikymmenvuotinen toiminta on kuitenkin osoittanut, että se ei ole tehoton.

Toimittanut Leena Tuuteri

In memoriam Lääkintöneuvos Erik Ekholm 27.2.1920-20.4.1992

Ystävämme ja kollegamme, lääkintöneuvos Erik Ekholm kuoli 20.4.1992. Erik oli syntynyt 27.2.1920 Turussa ja valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi 1947. Jo nuorena hän joutui sotaan ikäluokkansa mukana. Hän valmistui sodan aikana lääketieteen kandidaatiksi ja toimi pataljoonan lääkärinä vuosina 194344. 1947 hän saapui nuorikkonsa kanssa Oulaisiin, missä hän suoritti elämäntyönsä. Ensin hän oli pitkään kunnanlääkärinä, monitaitoisena ja aina saatavilla olevana auttajana. Kun Oulaisten Parantolassa oli lääkäripula, Erik siirtyi 1959 parantolan puolelle osastonlääkäriksi ja myöhemmin ylilääkäriksi. Jo varhaisessa vaiheessa hän pystyi näkemään tulevaisuuden kehityksen ja niinpä hänen johdollaan tehtiin mittava muutostyö, jolloin parantola muutettiin moderniksi aluesairaalaksi jo 70-luvun alussa. Muutos oli siihen aikaan Suomessa ainutlaatuinen ja ensimmäinen laatuaan. Monet ovat olleet ne neuvottelut ja keskustelut, joissa Erik joutui tätäkin asiaa läpi viemään. Kuitenkin näiden ohella hän jatkuvasti hoiti potilaita hyvin laajalta alueelta. Erik oli johdonmukainen ajattelija ja toimi myös suunnitelmiensa mukaan. Vain näin on selitettävissa se, että hän pystyi käytettävissä olevan ajan puitteissa suorittamaan niin mittavan hallintotyön, potilaan henkilökohtaisen hoidon sekä eri tyyppiset toimenpiteet kliinisessä työssä. Erik osallistui päivystyksiinkin järkähtämättömästi aina eläkkeelle jäämiseen saakka, koska hän katsoi sen velvollisuudekseen, jonka täyttäminen oli hänen tinkimätön tavoitteensa. Erikin elämäntyö Oulaisissa kesti 33 vuotta ja oli myöskin luonnollista, että moninaiset vapaa-ajan toiminnat saivat hänestä osallistujan. Hän osallistui kunnalliselämään, liike-elämään sekä erityyppisten kansalaisjärjestöjen työhön. Oulaisten Rotaryklubin perustajajäsenenä oli Erik mukana samoin reserviläistyö oli hänelle läheinen. Sotilasarvoltaan hän oli lääkintäkapteeni. Erikin ansiot eivät jääneet huomiotta. Tasavallan presidentti myönsi hänelle lääkintöneuvoksen arvonimen 4.6.1982. Eläkkeelle siirryttyään Erik keskittyi maatila- ja metsätalouteen, ja sai nauttia muutaman vuoden varsin hyväkuntoisena eläkevuosistaan. Hän suoritti mittavan elämäntyön. Lepää rauhassa Erik.

Pentti Nieminen Veikko Vihriälä

Nimityksiä

Urheilulääketieteen säätiö, Helsingin urheilulääkäriaseman liikuntalääketieteen apulaislääkärin toimeen LT Simo Taimela 16.7.92 lähtien (hakijoita 5).

1.6.1992 Lääkärilehden 70 vuotta - tiedotteesta ammatilliseksi yleislehdeksi

Suomen Lääkärilehti on ehtinyt 70 vuoden ikään. Merkkivuotta on juhlittu hiljakkoin. Vuosipäivinä on tapana miettiä, mitä matkan varrella on saatu aikaan ja minkälaisena tulevaisuus näyttäytyy. Lääkärilehden juhlavuotena ajatukset kohdentuvat kysymykseen, mitä lehti on merkinnyt maamme terveydenhuollolle ja lääkärikunnan kehitykselle.

Taito Pekkarinen

1.6.1992 Finlands Läkartidning 70 år - från medlemsbulletin till medicinsk tidskrift

Finlands Läkartidning har nyligen firat sitt 70 utgivningsår. Vid sådana jubileer brukar man blicka tillbaka på det som åstadkommits och fundera över hur framtiden kommer att gestalta sig. Under Finlands Läkartidnings jubileumsår går tankarna till frågan vilken betydelse tidningen haft för hälso- och sjukvårdens och läkarkårens utveckling i Finland.

Taito Pekkarinen

Immunosuppressiivinen kolmoislääkitys aktiivisen Crohnin taudin hoidossa

Immunosuppressiivisten lääkkeiden on todettu tehoavan inflammatoristen suolistosairauksien hoidossa. Vakavat sivuvaikutukset kuitenkin rajoittavat näiden lääkkeiden käyttöä. 32-vuotiaalle naiselle, joka sairasti tavanomaiselle lääkehoidolle resistenttiä Crohnin tautia ja jolle kirurginen hoito ei ollut aikaisempien ohutsuoliresektioiden vuoksi suotava, kokeiltiin ensin siklosporiini-A:ta ja sitten elinsiirtokirurgiassa käytettävää immunosuppressiivista kolmoislääkitystä: siklosporiini-A:ta, atsatiopriinia ja metyyliprednisolonia pieninä annoksina. Siklosporiini-A näytti aluksi tehokkaalta, mutta myöhemmin kehittyi hankalia sivuvaikutuksia. Immunosuppressiivisella kolmoislääkityksellä potilas tuli lähes oireettomaksi ilman sivuvaikutuksia.

Leena Halme Ilmo Kellokumpu Helena Isoniemi Juhani Ahonen

Välikorvatulehdusta sairastavien lasten valikoituminen terveyskeskuslääkärien sekä lasten- ja korvalääkärien vastaanotoille

Terveyskeskuslääkärin, lastenlääkärin ja korvalääkärin vastaanotoille näyttää valikoituvan erilaisia välikorvatulehdusta sairastavia lapsia. Oulussa ja Kuusamossa tehdyn tutkimuksen mukaan lastenlääkärille tuotiin eniten imeväisikäisiä korvatulehduspotilaita, korvalääkäriin taas lapsia, joilla oli aikaisemmin ollut runsaasti korvatulehduksia. Puolet kaikista lapsista tuotiin lääkäriin, koska lapsella oli kuumetta tai vanhemmat epäilivät korvatulehdusta. Ilmeinen korvakipu oli tyypillinen oire terveyskeskus- ja korvalääkärien potilaille, nuha ja yskä taas lastenlääkärien potilaille. Erot johtuvat ainakin osittain potilaiden ikäjakaumasta. Myös vanhempien näkemykset hoitolinjoista vaikuttavat potilaiden valikoitumiseen.

Matti Uhari Marjo Niemelä Pentti Lautala Katariina Jounio-Ervasti Jukka Luotonen Eero Vierimaa Petri Koivunen Riitta Jokinen

Lyhyt alaraajaortoosi CP-lapsen hoidossa

Jalkaterästä polven alle ulottuva ortoosi helpottaa CP-lapsen liikkumista ja korjaa sekä ehkäisee jalan virheasentoja. Kiinteä tuki estää nilkan liikkeen, mutta auttaa vartalon painoa jakautumaan oikein jalkaterälle ja turvaa siten kasvavan luuston normaalin kehityksen. Se poistaa myös lihaskireyksiä ja helpottaa askeltamista. Turussa selvitettiin kliinisten mittausten ja havainnoinnin avulla 2-15-vuotiaiden CP-vammaisten jalkojen tilaa. Kolmasosa lapsista, jotka älyllisen suorituskyvyn puolesta hyötyisivät ortoosista, oli lääkintävoimistelijan tutkimuksen perusteella kiinteän ortoosin tarpeessa.

Pirjo Rinne Tuija Ollikkala Helena Westeren Matti Sillanpää

PET-tutkimuksen mahdollisuudet III Positroniemissiotomografia kardiologiassa

Positroniemissiotomografiaa (PET) on sovellettu sepelvaltimotaudin diagnostiikkaan, ohitusleikkauksen hyödyn arviointiin ja sydänsairauksien perustutkimukseen. Verrattuina muihin sydämen isotooppitutkimuksiin PET-kuvat ovat huomattavasti tarkempia, ja tutkimus antaa ainutlaatuista kvantitatiivista tietoa. Teknisen vaativuutensa ja hintansa takia PET on toistaiseksi jäänyt lähinnä yliopistojen ja tutkimuskeskusten käyttöön. Laitteistojen ja merkkiaineiden kehittyminen hinnaltaan kilpailukykyisiksi ratkaisee menetelmän tulevaisuuden kliinisessä kardiologiassa. Tutkimuksellisessa käytössä PET:n sovellukset ovat jo nyt arvokkaita.

Liisa-Maria Voipio-Pulkki Juhani Knuuti Pirjo Nuutila Risto Härkönen Uno Wegelius

PET-tutkimuksen mahdollisuudet IV Positroniemissiotomografia kliinisessä onkologiassa

Positroniemissiotomografia (PET) on neoplastisen kudoksen aineenvaihduntaa kuvantava isotooppilääketieteen erityismenetelmä, josta on tulossa myös apuväline syöpätauteja hoitavalle kliinikolle tilanteissa, joissa perinteiset syövän diagnostiikassa ja hoidon seurannassa käytettävät menetelmät eivät anna yksiselitteisiä vastauksia. PET-tutkimuksella voidaan arvioida kasvaimen tyyppiä ja pahanlaatuisuuden astetta silloin, kun koepalaa ei ole käytettävissä. Syövän hoidon seurannassa PET voi osoittaa vasteen syövän aineenvaihdunnan muutoksena jo ennen kuin kasvaimen koko muuttuu. Kliinisesti merkittävä apu PET-tutkimuksesta saataneen silloin, kun hoidon jälkeen on varmistuttava, että vitaalia kasvainkudosta ei ole jäljellä esimerkiksi imukudoksen syöpää sairastavilla potilailla.

Heikki Minn Sirkku Leskinen-Kallio