76384 osumaa

Hollantilainen näkökulma eutanasiaan

Eutanasia on Alankomaissa laajasti hyväksytty ja sitä myös tehdään. Kuitenkin tilanne on paradoksaalinen: tämän oikeuskäytännössäkin hyväksytyn toimenpiteen tekevä lääkäri on rikosoikeudellisessa vastuussa teostaan. Käytännössä lääkärit toimivat Alankomaiden lääkäriliiton ja hallituksen neuvotteluissa sovittujen ohjeiden mukaan, jotka kaikki maan ylisyyttäjät ovat myös omaksuneet, eikä lääkäriä aseteta syytteeseen. Eutanasia määritellään Alankomaiden käytännössä toisen henkilön tahalliseksi surmaamiseksi tämän nimenomaisesta pyynnöstä. Eutanasiapyynnön on tultava potilaalta itseltään vapaaehtoisesti, eikä näin ollen esimerkiksi vastasyntyneiden tai koomapotilaiden hoidosta pidättäytymistä tai hoidon lopettamista voida pitää eutanasiana. Pyynnön on myös oltava tarkoin harkittu ja pysyvä. Tuoreessa tutkimuksessa kävi ilmi, että lähes kaikissa eutanasiatapauksissa potilas on ollut kuolemansairas ja suurin osa olisi kuollut muutenkin arviolta neljän viikon kuluessa. Seuraavassa Alankomaiden kuninkaallisen lääkäriliiton eettisten kysymysten asiantuntija selvittää sikäläisen eutanasiakäytännön taustaa ja käytäntöä.

Rob Dillmann

Kriittinen kannanotto influenssan ehkäisyyn ja hoitoon amantadiinilla

Amantadiini on hiljattain hyväksytty Suomessa A-viruksen aiheuttaman influenssan ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Amantadiinia on 1960-luvulta lähtien tutkittu ja kokeiltu Suomessakin antimikrobilääkkeenä, mutta tarkkaa vaikutusmekanismia ei vieläkään tunneta. 1970-luvulla huomattiin sattumalta amantadiinin Parkinsonin taudin oireita vähentävä vaikutus. Viime mainitulla indikaatiolla amantadiini on ollut pitkään markkinoilla. Käytetty annos on ollut 100-200 mg/vrk. Samaa annosta suositellaan myös influenssan ehkäisyyn ja hoitoon. Yli 65-vuotiaille suositeltu annos em. indikaatiossa on 100 mg/pv, 2-10-vuotiaille lapsille 50-100 mg/pv ja 10-15-vuotiaille 100 mg/pv. Ennaltaehkäisyn tulisi kestää koko influenssaepidemian ajan eli yleensä ainakin 4-8 viikkoa.

Vaissin vanhuksia Turussa liikaa

Eero Vaissin selostus vanhustenhuollon kehityksestä Turussa vuosina 1988-91 (SLL 34/91) onnahtelee, kun vanhusten lukumäärät taulukossa 1 ovat pahasti virheelliset. Taulukon mukaan Turussa olisi vuoden 1990 päättyessä ollut 65 vuotta täyttäneitä peräti 38 797 (24,3 % väkiluvusta), kun heitä todellisuudessa oli 25 546 (16,0 %), joista 75 vuotta täyttäneitä oli 11 050 ja heistä taas 85 vuotta täyttäneitä 2 201.

Lastenpsykiatrinen päivystys

Koko psykiatrian kentässä päivystystoiminta on ollut kehittymätöntä ja tältä osin palvelujärjestelmä on huonosti vastannut väestön tarpeisiin. Aikuispsykiatrian puolella välitöntä psykiatrista hoitoa on voitu järjestää lähinnä pakkohoidon tarpeessa oleville henkilöille. Lastenpsykiatrian puolella tilanne on ollut vieläkin huonompi. Lähestulkoon kaikkiin hoitoihin on päässyt vain jonojen kautta. Kriisiteorioiden ja -toiminnan kehittymisen myötä valmius psykiatriseen päivystykseen on muuttunut. Lisäksi erilaiset epidemiologiset kartoitukset ja hoitotarveselvitykset ovat tuoneet esiin psykiatrisen päivystystoiminnan tarpeen. Erityisesti lasten kohdalla pitkät jonotusajat ovat epämielekkäitä.

Perusterveydenhuolto ja mielenterveys

Tyydytyksellä luin Lääkärilehden (SLL 32/91) pääkirjoituksen, jossa kollega Ville Lehtinen toi selkeästi esille perusterveydenhuollon merkityksen mielenterveystyössä; usein unohdetun ja laiminlyödyn alueen (1). Ehkä ei ollut sattumaa, että samassa numerossa ilmestyneessä tutkimuksessaan Joukamaa ym. totesivat terveyskeskuslääkärien tarvitsevan sekä lisää koulutusta että ohjausta, jotta psykologiset ongelmat otettaisiin paremmin huomioon niin potilaan oireissa kuin hoidon suunnittelussa (2).

Beetasalpaajat tänään

Beetasalpaajat ovat säilyttäneet asemansa sydänlääkityksen kulmakivenä kohta 20 vuotta. Näiden klassisten lääkkeiden hyviä puolia ei kuitenkaan kliinisessä työssä aina arvosteta. Verenpaineen hoidon yksinkertaistaminen tai muut seikat saattavatkin joskus puoltaa uudempia lääkkeitä, silti monet kohonneen verenpaineen patofysiologiset ilmentymät voidaan edelleen parhaiten hallita beetasalpaajilla. Näiden aineiden valikoima on myös lisääntynyt, ja uusia on jatkuvasti tulossa käyttöön.

Markku S. Nieminen Juhani Partanen

Hengityslihasten voiman mittaus maksimaalisten sisään- ja uloshengityspaineiden avulla

Maksimaaliset staattiset sisään- ja uloshengityspaineet kuvaavat hengityslihasten voimaa. Ne ovat alentuneet neuromuskulaarisissa sairauksissa. Maksimaalisen sisäänhengityspaineen arvoihin vaikuttavat myös sisäänhengityslihasten vauriot, voimakas hyperinflaatio, vaikea rintakehän epämuotoisuus, pitkäaikainen steroidihoito ja rauhoittavat lääkkeet. Maksimaalinen uloshengityspaine on tärkeä tekijä yskäisyrefleksissä; sen aleneminen saattaa olla syynä yskimiskyvyn puuttumiseen ja eritteiden kertymiseen keuhkoputkiin.

Juha Karvonen Seppo Saarelainen Markku M. Nieminen

Ulkusperforaation esiintyvyys ja hoitotulokset: selvitys OYKS:n kirurgian klinikan potilaista

Ulkusperforaatio on äkillinen maha-suolikanavan katastrofi, jonka leikkaushoidosta on ratkaisu tehtävä nopeasti. Tavallisesti perforaation päällimmäinen oire on voimakas äkillinen parietaalinen kipu, joka muuttuu peritoniitin kehittyessä jatkuvammaksi ja terävämmäksi ja leviää ylävatsalta koko vatsaan. Kolmella neljäsosalla potilaista voidaan todeta kliiniset peritoniitin oireet sekä ilmaa vapaassa vatsaontelossa perforaation merkkinä. Ulkusperforaation hoito on lähes aina leikkaus, ja nopean diagnosoinnin ja tehokkaan hoidon myötä ennuste on varsin hyvä.

Jyrki Mäkelä Tuula Jokiniemi Seppo Laitinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030