Helsingin ambulanssilääkärikiista II osa

On helppo yhtyä veli Keijon toteamukseen, että jälkikäteen arvioiden "viiden ambulanssilääkärin irtisanoutuminen oli kaikesta päätellen turhan hätiköity ratkaisu". Toivomiemme huipputason rauhanneuvotteluja asemesta syntyi mielikuva korvaamattomuudella uhkaamisesta ja sen myötä ajauduttiin arvovaltataisteluun, jossa kaikki keinot olivat luvallisia.

Masennus ja immunologia

Kollegat Heikki Katila ja Ranan Rimon julkaisivat hyvän, ytimekkään yhteenvedon stressin ja masennuksen yhteydestä immunologiaan (SLL 25/92). Alue on teoreettisesti ja ilmeisesti myös käytännön kannalta erittäin tärkeä, ja tutkimustyötä alueella on tehty runsaasti etenkin Bartropin työryhmän raportin jälkeen. Siinähän osoitettiin hiljattain leskeksi jääneiden naisten lymfosyyttien heikentynyt immunologinen vaste.

Masennuksen monet muodot

Olemme iloisia siitä, että artikkelimme masennuksen ja immunologisten muuttujien suhteesta on herättänyt mielenkiintoa. Tutkimusaluehan on ensiarvoisen tärkeä.

Ilmestynyt

Applied Laboratory Medicine; N.W. Tietz et al. W.B. Saunders Company 1992, ensimmäinen painos. ISBN 0-7216-6474-1. 406 sivua. Hinta 250 mk.

Toimittanut Timo Klaukka

Arvosteluja Uusi mainio maksatautien oppikirja

Maksasairauksista kiinnostuneet ovat vuosikymmenet lukeneet Sheila Sherlockin kirjaa Diseases of the Liver and Biliary System, josta on ilmestynyt jo 8 painosta. Sen sujuva tyyli ja hyvä kuvitus ovat olleet ylittämättömiä. Yhden tekijän oppikirja on kuitenkin auttamatta suppea. Perusteellisemmat alan oppikirjat ovat olleet epäyhtenäisiä ja raskaslukuisia, eikä kliinikko ole niistä aina helposti löytänyt vastausta eteen tulleisiin maksaongelmiin.

Toimittanut Timo Klaukka

Avartava katsaus uneen, vireystilaan ja suorituskykyyn

Vasta viime vuosina on havahduttu huomaamaan, kuinka suuri vaikutus väsymyksellä on suorituskykyyn käytännön tilanteissa. Tämä on toistuvasti ollut esillä mm. ydinvoimala-, laiva- ja liikenneonnettomuuksien sekä sukkulaturman yhteydessä. Koko asiahan on itsestään selvä, mutta sitä ei toistaiseksi ole juuri otettu huomioon esimerkiksi työaikajärjestelyissä.

Toimittanut Timo Klaukka

Tarinat kliinisen tiedon rikasteina

Lääkärin tehtävänä on diagnosoida ja parantaa sairauksia. Potilaan tehtävänä on puolestaan kertoa, mikä häntä vaivaa. Miten lääkäri käytännössä pystyy tietämään, mikä kulloinkin on vikana? Koska sairaudet eivät ole erillisiä olentoja, lääkärin on luotettava potilaaseen ja kuunneltava mitä hän vaivoistaan kertoo. Kuulemansa tarinan ja tekemänsä statuksen perusteella lääkäri tulkitsee ja rakentaa tilanteesta oman lääketieteellisen versionsa, itse asiassa oman tarinansa. Näillä kahdella tarinalla, potilaan ja lääkärin, on tietysti yhtäläisyyksiä, mutta missään nimessä ne eivät ole sama tarina.

Toimittanut Timo Klaukka

Markkina- vai työvoimat?

Suomen 400 000 työttömästä joka neljäs on alle 25-vuotias. Työttömyyden "hoito" maksaa kunnille ja valtiolle mansikoita, mutta niitä poimimaan et tervettä kaksikätistä työtöntä hevin saa. Liian moni heistä on hoidettu rahalla ensin laiskoiksi, sitten sairaiksi ja jotkut ennenaikaiseen hautaan. Uhreina kyllä, mutta ei sankareina eikä valtion hautauskustannuksella.

20.9.1992 Lääkärikohtaisesti räätälöity täydennyskoulutus

Lääkärien täydennyskoulutuksen suunnittelu ja hankkiminenkin on jo utuisesta menneisyydestä lähtien ollut jokaisen lääkärin omilla harteilla. Useimmille täydennyskoulutus on käytännössä merkinnyt ammattilehtien enemmän tai vähemmän säännöllistä lukemista sekä silloin tällöin sattumanvaraisesti koulutustilaisuuksiin osallistumista. Järjestelmällisintä muotoa täydennyskokoulutuksessa ovat edustaneet työpaikkojen järjestämät meeting-sarjat, joiden aihevalintaan voidaan itse vaikuttaa. Koulutussairaaloissa tämä koulutus on ollut osa erikoislääkäritutkintoon tähtäävää jatkokoulutusta.

Pentti Huovinen

20.9.1992 Skräddarsydd efterutbildning

Varje läkare har sedan urminnes tider själv planerat och fått skaffa sig den utbildning han behövt. I praktiken innebär efterutbildningen för de flesta läkare att de mer eller mindre regelbundet läser facktidskrifter och går på kurser då och då. Den organiserade efterutbild-ningen har bestått av klinikmöten och konferenser på arbetsplatserna. Läkarna har då själva kunnat påverka valet av ämnen. Vid undervisningssjukhusen ingår klinikmötena i vidareutbildningen för specialistexamen.

Pentti Huovinen