Influenssa B ja suorituskyky

Influenssan on väitetty heikentävän ihmisen suorituskykyä ja vaarantavan myös työturvallisuutta. Englantilainen tutkijaryhmä testasi ylempien hengitysteiden infektiota sairastavia taudin aikana ja kuukautta myöhemmin oireettomassa vaiheessa sekä myös terveitä verrokkeja. Samaan aikaan otettiin nenänielusta ja verestä näytteet virologista diagnostiikkaa varten.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

C-ryhmän streptokokit nielutulehduksessa

Nielutulehduksen aiheuttajaksi on kiistatta tunnustettu A-ryhmän beetahemolyyttinen streptokokki. Muiden beetahemolyyttisten streptokokkien on ajateltu olevan ensi sijassa nielun normaaliflooran bakteereita, joskin penisilliinihoitoa voidaan harkita oireisille potilaille.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Malariarokote - vihdoinkin tuloksia?

Malariarokotetta on kehitelty kymmeniä vuosia mutta ilman tulosta. Syynä ongelmaan on pidetty malariaplasmoidin monimuotoisuutta elimistössä. Ei ole oikein tiedetty, mitä parasiitin muotoa vastaan rokotteet kehitettäisiin.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Hypervitaminoosi A johtaa maksakirroosiin

Ruokinnasta johtuva sianmaksan suuri A-vitamiinipitoisuus aiheutti meillä kohua joitakin vuosia sitten. Ylenmääräisen A-vitamiinin vahingolliset vaikutukset jäivät, ehkä sikiövaikutuksia lukuun ottamatta, yleisölle jossain määrin epäselviksi. Nyt belgialainen ryhmä julkaisee tapausselostuksen potilaasta, jolle kehittyi portaalinen hypertensio hänen käytettyään A-vitamiinilääkitystä vuoden ajan (200 x 103 ky/vrk). Lääkitys lopetettiin, mutta kuuden vuoden kuluttua todettiin maksakirroosi, vaikka häntä oli hoidettu fenobarbitaalilla ja kolkkisiinilla A-vitamiinin eliminaation jouduttamiseksi ja fibroosin estämiseksi. Hänellä ei myöskään ollut muita tunnettuja A-vitamiinin toksisuutta potentoivia riskitekijöitä, kuten alkoholinkäyttöä, munuaisten vajaatoimintaa, hyperlipoproteinemiaa tai hepatiittia. Ruokatorven suonikohjut hoidettiin skleroterapialla ja potilaalle jouduttiin tekemään portokavaalinen ohitusleikkaus.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Influenssa A -viruksen ja RS-viruksen pikadiagnostiikka

Akuutin hengitystieinfektion mikrobietiologinen diagnoosi olisi voitava tehdä mahdollisimman nopeasti oikeiden hoitoratkaisujen tekemiseksi. Tärkeimpien respiratoristen virusten pikadiagnostiikka on osattu jo vuosia. Se perustuu yleensä virusantigeenin osoittamiseen hengitysteiden eritteistä esimerkiksi immunofluoresenssin tai entsyymi-immunologian avulla tehtävään perehtyneissä laboratorioissa. Vaikka näiden testien tekninen suoritus onkin melko nopeaa, siirtää näytteen lähettäminen laboratorioon vastauksen saamista yleensä vähintään seuraavaan päivään. Todella nopeaa pikadiagnostiikkaa siis tarvittaisiin. Tähän tarkoitukseen kehitettyjä helppokäyttöisiä "kittejä" on jo Suomessakin saatavilla ainakin RS-viruksen ja influenssa A -viruksen diagnosointiin.

Riitta Räty Riikka-Leena Eerola Marjaana Kleemola

Syljen progesteroni avuksi keltarauhasen toimintahäiriöiden diagnostiikkaan

Kuukautiskierron luteaalivaiheen tarkastelu infertiliteettipotilailla on pitkälti nojautunut muutamaan verestä mitattuun progesteroniarvoon kuukautiskierron aikana. Muutama arvo kertoo kyllä varsin luotettavasti, onko ovulaatio tapahtunut, mutta luteaalivaiheen laatu jää epäselväksi. Progesteroninerityksen voimakkuus, kesto ja hetkittäiset vaihtelut saattavat merkittävästi vaikuttaa hedelmöitymisen ja raskauden onnistumiseen.

Nivelrikon ja rustotautien geneettinen tausta

Väitöskirjatyö käsittelee nivelrikon ja rustotautien geneettistä taustaa. Nivelrikko vaivaa tuhansia ihmisiä (Suomessa arviolta noin 200 000). Se on sairaus, jonka esiintyminen tunnetusti lisääntyy iän myötä ja joka johtaa usein työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Nivelrikolle altistavat monet erilaiset tunnetut tekijät, kuten esim. liikapaino ja nivelvammat, mutta usein taudin aiheuttaja jää kuitenkin epäselväksi. Erityisesti tällaisissa tapauksissa yksilön perintötekijät vaikuttavat ratkaisevalla tavalla taudin ilmenemiseen.

Jatkuva positiivinen ilmatiepaine (CPAP) hengityshoitona

Äkillisen hengitysvajauksen hoito, ventilaatiohoito, pyrkii korjaamaan sairauden vuoksi huonontunutta hengitysfunktiota. Väitöskirjatyössä on tutkittu jatkuvaan positiiviseen ilmatiepaineeseen (CPAP) perustuvien eri hengityshoitomallien vaikutuksia kaasujen vaihtoon (hapettumiseen ja tuulettumiseen), sydämen toimintaan sekä pallean liikkeeseen.

alfa2-adrenergiset agonistit vähentävät opiaattien tarvetta

Kyseessä on englanninkielinen väitöskirja kliinisen farmakologian ja anestesiologian alalta. Väitöskirja koostuu kuudesta osatyöstä ja yhteenveto-osasta. Väitöskirja on kliininen tutkimus noin 600 leikkauspotilaasta, jotka ovat saaneet alfa2-adrenergistä agonistia, klonidiinia tai dexmedetomidiinia, pre-, intra- tai postoperatiivisesti. Työt ovat tehty kaksois-sokeasti, plasebo-kontrolloidusti ja aktiivisena vertailulääkkeenä on käytetty joko fentanyyliä, oksikonikloridia, diklofenaakkia, midatsolaamia tai isofluraanianesteettia. Potilaat saivat tutkittavia lääkeaineita joko yksittäisenä suonen sisäisenä (iv) tai lihakseen annettuna (im) kerta-annoksena tai toistettuina iv annoksina tai läpi leikkauksen jatkuvana infuusiona.

Crohnin tauti

Crohnin tauti on etiologialtaan tuntematon krooninen inflammatorinen suolistosairaus, joka voi aiheuttaa suolistossa haavaumia, ahtaumia, fisteleitä ja joskus jopa suolen puhkeamia. Täysin parantavaa hoitoa ei ole. Lääkehoidolla pyritään rauhoittamaan tulehduksellisia oireita ja kirurgialla hoidetaan taudin komplikaatioita.