Liitto toi­mii 30/1992 vsk 47 s. 2845

Lama ei lamaa Lääkäriliittoa

Lama-ajasta huolimatta Lääkäriliitto aikoo tehostaa toimintaansa terveydenhuollon kehittäjänä ja lääkärien edunvalvojana, päätti liiton hallitus suunnittelukokouksessaan 23.-24.9. Säästötoimet leikkaavat terveyspalveluja, työttömyys lääkärien keskuudessa kasvaa ja rahapula uhkaa viedä pohjan järkevältä palkkapolitiikalta. Kutistuvat resurssit ja kasvavat vaatimukset aiheuttavat paineita kentällä ja edessä oleva valtionosuusuudistus lisää huolta tulevaisuudesta. Tässä tilanteessa Lääkäriliiton on entistä aktiivisemmin puolustettava potilaiden ja lääkärien asemaa.

Lääkäriliitossa on ryhdytty ideoimaan uusia malleja terveydenhuollon rahoituksen turvaamiseksi, jotta lähivuosien taloudellisesta kriisistä selvittäisiin. Valtionosuusuudistus ja keskitetyn hallinnollisen sääntelyn väheneminen edistävät vapaata kilpailua, mutta aiheuttavat samalla epävarmuutta siitä, säilyvätkö nykyiset palvelujärjestelmät ja pysyykö terveydenhuollon rahoitusosuus edes nykyisellään.

Suunnittelukokouksessa esitetty malli pakolliseen vakuutukseen ja vapaaseen lääkärinvalintaan perustuvasta järjestelmästä lähetettiin vilkkaan keskusteluun jälkeen jatkovalmisteluun liiton työryhmään. Useat hallituksen jäsenistä korostivat, että nykyjärjestelmässäkin on mahdollista lisätä potilaiden valinnanvapautta ja omavastuuta samoin kuin saada aikaan säästöjä toimintaa oikein rationalisoimalla. Laitospaikkojen määrää pitäisi edelleen supistaa ja tuottamattoman henkilökunnan osuutta terveydenhuollossa vähentää. Johtavassa asemassa olevilta lääkäreiltä vaaditaan nyt todella tulosvastuullista ajattelutapaa, jotta juustohöyläsäästöjen sijasta päästäisiin tehokkuutta parantaviin saneerauksiin.

Myös terveydenhuollon laadun ja palvelukyvyn parantaminen todettiin tärkeäksi tavoitteeksi. Terveyspalveluissa ei saa pyrkiä säästöihin laadun kustannuksella eikä laadusta tinkiminen pitkällä tähtäimellä ole edes taloudellista. Lääkäriliitto on käynnistänyt projektin, jonka tavoitteena on saada aikaan toimiva laadunvarmennusorganisaatio koko maahan.

Lyhyen tähtäimen tavoitteissa korostettiin valtionosuusuudistuksen toteuttamista siten, ettei terveyspalvelujen tarjonta vaarannu vaan voidaan hyödyntää vapaampaan rahoitusmalliin liittyvät positiiviset mahdollisuudet. Myös väestövastuisen perusterveydenhuollon laajenemista on puolustettava, huolimatta siitä että järjestelmä on joutunut vastatuuleen eräillä paikkakunnilla. Poliitikot suunnittelevat omalääkäritoiminnan lopettamista mm. Kuopiossa, vaikka potilaat ovat järjestelmään erittäin tyytyväisiä ja sen on todettu säästävän terveydenhuollon kokonaiskustannuksia.

Lääkärien palkkausjärjestelmiä on pyrittävä uudistamaan lamasta huolimatta. Sekä taloudellisuusnäkökohdat että valtionosuusuudistus tekevät työn tuottavuuden entistä tärkeämmäksi ja siksi on jatkettava tulokseen perustuvien palkkausjärjestelmien kehittämistä.

Työvoimapolitiikkaa hallitus piti nykytilanteessa yhtenä liiton keskeisimmistä toiminta-alueista. Tärkein toimenpide on uusien lääketieteen opiskelijoiden määrän tuntuva pudottaminen, jotta tulevaisuudessa ei ajauduta yhä suurempaan lääkärien ylituotantoon.

Suunnittelukokouksessa pohdittiin, mitä jo tällä hetkellä koulutuksessa olevan 3 000 tulevan lääkärien työllisyyden turvaamiseksi pitäisi tehdä. Yksinomaan työpaikkojen säilyttämiseen tähtäävää politiikkaa ei pidetty periaatteessa hyväksyttävänä tilanteessa, jossa julkisia menoja joudutaan kaikilla aloilla kovalla kädellä leikkaamaan. Terveydenhuollossa kuitenkin riittää tekemätöntä työtä, ongelma on lääkärien rekrytoimiseen tarvittavien resurssien puute. Terveyspalvelujen - nimenomaan lääkärinpalvelujen - kysyntä on lähes rajaton ja ihmiset ovat yleensä halukkaita myös maksamaan siitä, että pääsevät nopeasti laadukkaaseen hoitoon. Uudenlainen, vakuutukseen ja pieneen omavastuuosuuteen perustuva rahoitusjärjestelmä saattaisikin tarjota ratkaisun terveydenhuollon palvelutuotannon lisäämiseksi.

Laman ja säästötoimien sekä lääkärityöttömyyden aiheuttamien haittojen minimointi nousivat esiin suunnittelukokouksessa, olipa kyse sitten liiton edunvalvonnan, työvoimapolitiikan tai terveydenhuollon kehittämiseen liittyvistä tavoitteista. Lisääntyvät tehokkuus- ja taloudellisuusvaatimukset asettavat lääkärit yhä vaikeampien priorisointiongelmien eteen. Siksi näitä kysymyksiä joudutaan pohtimaan myös eettisten periaatekysymysten valiokunnassa.

Suunnittelukokouksessa käyty keskustelu on pohjana ensi vuoden toimintasuunnitelmalle, jota liitossa parhaillaan valmistellaan.

Valtioneuvosto on asettanut tartuntatautien neuvottelukunnan lokakuun alusta alkavaksi kolmivuotiskaudeksi. Muutos liittyy tartuntatautien vastustamistyön keskittämiseen syyskuun 1992 alusta kansanterveyslaitokselle.

Neuvottelukunnan tehtävänä on mm. seurata tartuntatautitilanteen kehitystä ja vastustamistyön toteutumista. Neuvottelukunnan on tarvittaessa tehtävä ehdotuksia tartuntatautien vastustamistyön ja sitä koskevan lainsäädännön kehittämiseksi. Lisäksi sen on annettava lausuntoja merkittävistä tartuntatautien vastustamiseen liittyvistä kysymyksistä ja seurattava alan kotimaista ja kansainvälistä tieteellistä tutkimusta. Neuvottelukunta antaa lausuntonsa valtakunnallisista rokotusohjelmista ja antaa sosiaali- ja terveysministeriölle asiantuntija-apua poikkeuksellisten epidemioiden torjunnassa.

Neuvottelukunnan puheenjohtaja on ylilääkäri Tapani Melkas sosiaali- ja terveysministeriöstä ja varapuheenjohtaja professori Pirjo Mäkelä kansanterveyslaitoksesta.

Tartuntatautien neuvottelukunta

nimettiin

Medline hengenpelastajana

BRS-Update lehden numerossa 8/1991 kerrotaan tapauksesta, jossa lääkäri Medline-tietokannasta löysi nopeasti hoitoratkaisun potilaalle, joka muuten todennäköisesti olisi menehtynyt.

Lue myös

Newton-Wellesleyn sairaalaan Massachusetissa USA:ssa tuotiin 14-vuotias tyttö, jolla oli kuumetta, kurkku kipeä ja päänsärkyä. Lisäksi potilaalla oli ihottumaa, joka samoin kuin muut oireet paheni nopeasti. Tyttöä hoitava tri Drapkin huomasi, että kyseessä on tyypillinen bakteerin aiheuttama infektio, joka voi johtaa vakavaan aivokalvontulehdukseen tai sepsikseen.

Antibiooteista huolimatta infektio eteni nopeasti, potilaan tila huononi edelleen ja kuolema alkoi näyttää todennäköiseltä. Tyttö siirrettiin tehohoitoon. Drapkin kyseli kollegaltaan toisesta sairaalasta hoito-ohjeita, mutta apua ei löytynyt.

Viimeisenä keinona Drapkin ryhtyi etsimään Medline-tietokannasta tietoja meningokokin aiheuttamasta nopeasti etenevästä sepsiksestä. Artikkeli BMJ:ssa kertoi uudesta hoitomuodosta, plasmafereesistä (plasmanpuhdistuksesta), joka oli joissain tapauksissa osoittautunut menestyksekkääksi. Drapkin täsmensi Medline-hakua lisäämällä siihen plasmafereesin. Tämän tuloksena syntyneessä lähdeaineistossa oli mukana skandinaavisia julkaisuja, joita ei ollut sairaalan kirjastossa, joten hän tulosti niiden abstraktit suoraan tietokannasta.

Drapkin otti yhteyttä hematologiin, ja BMJ:n artikkeliin sekä muuhun lähdeaineistoon tutustuttuaan he päätyivät siihen, että plasmafereesiä kannattaa yrittää. Tilanteen vakavuuden takia myös vanhemmat suostuivat siihen.

Kolmen päivän hoidon sekä tarkkailuajan päätyttyä tyttö oli terve ja saattoi jonkin ajan kuluttua jatkaa koulunkäyntiään.

Tohtori Drapkin totesi tapahtuneen jälkeen, ettei olisi voinut löytää kyseisiä artikkeleja riittävän nopeasti ilman elektronista kirjallisuushakua. Medlinestä löytyi nopeasti uusi hoitomuoto, joka osoittautui tulokselliseksi. Niinpä hän katsookin, että lääketieteen paras mahdollinen hyväksikäyttö edellyttää nykyisin tietokoneen ja tietokantojen käyttöä.

Kirjoittajat

Marit Henriksson

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030