Psykososiaalinen stressi, masennus ja immunologia

Psykososiaaliset kuormitustekijät, menetykset, epäonnistumiset ja ratkaisemattomat psykodynaamiset konfliktit myötävaikuttavat tartuntatautien puhkeamiseen. Toistaiseksi ei kuitenkaan tiedetä, missä määrin. Epidemiologiset tutkimukset osoittavat samoilla tekijöillä olevan yhteyttä myös esimerkiksi syöpäsairauksien puhkeamiseen. Vastaavasti psykoterapialla on havaittu olevan jopa syöpäpotilaiden elinikää pidentävää vaikutusta.

Heikki Katila Ranan Rimn

Palomiesten terveys ja työkyky II: terveydentilan ja fyysisen työkyvyn arviointi

Palomiesten terveystarkastuksista ja fyysisen työkyvyn arvioinnista on koottu uudistetut, työn vaatimuksista johdetut ohjeet. Jokaisen palomiehen terveydentilan ja fyysisen työkyvyn yksilöllinen arvioiminen on tärkeä osa työturvallisuutta. Tositilanteessa kysymys ei ole pelkästään palomiehen omasta työturvallisuudesta, vaan myös työparin, työryhmän ja pelastettavien uhrien turvallisuudesta. Lääkärilehden viime numerossa tarkasteltiin fyysisiä vaatimuksia ja kuormittavuutta palo- ja pelastustehtävissä. Tässä jatkoartikkelissa keskitytään terveydentilan ja fyysisen työkyvyn arviointimenetelmiin käytännön työterveyshuollossa.

Saila Lindqvist-Virkamäki Veikko Louhevaara Olli Korhonen Sirpa Lusa Jouko Soukainen

Meningokokkitaudin prognoosia voidaan parantaa

Lasten meningiittien aiheuttajista hemofilus on rokotuksilla lähes kokonaan eradikoitu Suomesta. Sairaalan ulkopuolella alkavien meningiittien tärkeimmiksi aiheuttajiksi ovat jääneet meningokokki ja pneumokokki. Erityisesti meningokokki on tappaja. Englannissa ja Walesissa kuoli viime vuonna 170 ihmistä meningokokin aiheuttamaan infektioon, näistä 110 oli lapsia. Kaksi kolmasosaa meningokokeista on B-tyypin aiheuttamia, ja tätä tyyppiä vastaanhan ei ole rokotteita.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Miksi tupakointi aiheuttaa valtimonkovettumatautia?

Tiedetään, että tupakointi lisää sepelvaltimotautiriskiä - mutta miksi? Etiopatogeneesin selvittelyssä Stanfordin yliopiston tutkijat oivalsivat, että tupakointi nostaa veren triglyseridipitoisuutta ja laskee HDL-kolesterolipitoisuutta, eli aiheuttaa samoja vaikutuksia kuin insuliiniresistenssi ja hyperinsulinemia. Aiheuttaako tupakointi siis insuliiniresistenssiä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

ACE-estäjien uusi sivuvaikutus: angioödeema

Jo viisi vuotta sitten raportoitiin ensi kerran ACE-estäjien sivuvaikutuksena ilmenneestä angioödeemasta, yleensä kasvoihin ja, mikä pahinta, kurkkuun paikantuvasta kudosturvotuksesta. Vuosina 1981-90 Ruotsissa ilmeni 36 tällaista tapausta, ja WHO:n sivuvaikutustiedostoon on syötetty tiedot 1 309 tapauksesta. Näistä tehdään tiliä Ruotsin Sahlgrenskasta tulevassa raportissa.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Ydinkokeiden hullut vuodet ja Pohjolan leukemiat

Pohjoismaiden leukemiatilastot ovat luotettavia ainakin vuodesta 1958, Ruotsin osalta vuodesta 1961. Nämä tilastot sekä tiedot 1950- ja 1960-lukujen taitteen ydinlaskeumista ovat mahdollistaneet erinomaisen yhteispohjoismaisen tutkimuksen, jossa koko Pohjolan alueen leukemiafrekvenssejä vuosilta 1951-79 on verrattu taustasäteilyyn.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Vaatteiden ja ihon kontaminoituminen ensiavussa

Englantilaisen tutkimuksen mukaan ensiapuyksiköiden hoitohenkilökunnan vaatetus ei ole ajanmukainen. Vaatetus ei suojaa erityisesti jalkoja ja käsiä tarpeeksi hyvin.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Imettäminen luonnollisena ehkäisynä

Imettäminen aiheuttaa anovulaation ja amenorrean ja on kehitysmaiden väestöjen ainoita tehokkaita perhesuunnittelukeinoja. Chileläinen tutkijaryhmä on osoittanut, että puoli vuotta lastaan imettävän amenorreeisen naisen raskauden mahdollisuus on alle 2 % normaalin yhdyntäfrekvenssin jatkuessa. Samainen chileläinen tutkijaryhmä on jatkanut imettämisen ehkäisymerkityksen selvittämistä Santiagon keskiluokkaan ja alempaan keskiluokkaan kuuluvissa perheissä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Urologian kehitys ja tulevaisuus Suomessa

Urologia on tärkeä operatiivisen lääketieteen osa, joka on Suomessa kirurgian suppea erikoisala. Kirurgisista potilaista on urologisia potilaita 5-18 %, ja heidän osuutensa kasvaa. Suomen Syöpärekisterin ennusteen mukaan Suomessa on 30 000 elossa olevaa urologista syöpäpotilasta vuonna 2006. Eturauhasen syövästä tulee miesten yleisin syöpä. Eturauhasen liikakasvun ja muiden ikääntymiseen liittyvien sairauksien diagnostiikka ja hoito vaativat myös entistä enemmän resursseja. Suomen sairaaloissa työskentelee nykyään 59 urologia. Kansainvälisten väkilukuun suhteutettujen arvioiden mukaan määrän tulisi olla kaksinkertainen. Suomen Urologiyhdistyksen esityksen mukaan maahamme olisi vuoteen 2000 mennessä perustettava 29 uutta urologin virkaa. Vastaavasti koulutusta olisi väliaikaisesti tehostettava lisäämällä koulutusvirkoja. Kouluttajiksi löytyisi riittävästi päteviä urologeja. Urologian omaleimaisuus edellyttää pyrkimystä omaan pääspesialiteettiin.

Martti Talja Harri Juusela Jaakko Permi

Lääkärin työn juonneopetus - terveyskeskusten talkoilla opintouudistuksen tavoitteisiin

Kun juonneopetuskokeilua Turun lääketieteellisessä tiedekunnassa runsas vuosi sitten ryhdyttiin soveltamaan käytäntöön, hanketta ideoiva työryhmä sai innostukselleen vastakaikua. Kaikki ne terveyskeskuslääkärit, joita juonneopettajiksi pyydettiin, ottivat talkookutsun mieluisana haasteena vastaan, siitäkin huolimatta että tarjolla oli vielä hahmoa vailla oleva tehtävä, josta ei rahallista palkkaa tulisi. Ensimmäisenä kokeiluvuotena työssä on ollut mukana 35 lääkäriä 14:stä lähiseudun terveyskeskuksesta. Kokemukset ovat vastanneet optimistisia odotuksia. Opiskelijat ovat juonneopettajansa johdolla työskennelleet terveyskeskuksessa yhden iltapäivän joka toinen viikko ja saaneet näin lähituntumaa lääkärintyöhön ja potilaan kohtaamiseen jo opintojen alusta lähtien. Erilaisista terveyskeskuksista saadut kokemukset ovat välittyneet kurssitovereille vilkkaassa ajatustenvaihdossa. Myös opettajat ilmoittavat saaneensa nuorten palautteesta kimmokkeen monien rutiinien uudelleenarvioimiseen.

Seppo Yt Junnila