Terminaalihoitoa koskeva päätöksenteko sairaanhoitajien arvioimana

Sairaanhoitajien mielestä iäkkäitä syöpäpotilaita hoidetaan usein tekemättä selvää päätöstä terminaalihoitoon siirtymisestä tai päätös tehdään aivan potilaan sairauden loppuvaiheessa. Kuolevia potilaita hoidetaan heidän mielestään tämän vuoksi liian tehokkaasti. Sairaanhoitajille tehdyssä kyselyssä kaksi viidestä hoitajasta arvioi, että lääkärit tekevät päätöksen aktiivisesta hoidosta luopumisesta yksin, niin että potilas itse, hoitajat tai omaiset eivät osallistu päätöksentekoon.

Merja Kuuppelomäki

Lääkäriliiton johtamiskoulutus syksyllä 1992

Lääkäriliiton hallinnollisen koulutuksen jaosto yhteistyössä Fennomed Oy:n kanssa järjestää liiton jäsenille tarkoitetun johtamiskoulutuksen. Tarkoituksena on yhdistää ajankohtaiset johtamisteoriat suomalaisten sairaaloiden ja terveyskeskusten viimeaikaisesta kehittämistyöstä saatuihin kokemuksiin. Koulutuksen vetäjänä toimii prof. Mats Brommels. Koulutuksen tavoitteena on antaa perusvalmiudet toimintayksikön johtamiseen terveydenhuollon suunnittelu- ja rahoitusjärjestelmien muuttuessa. Ensisijaisena kohderyhmänä on sairaaloiden ja terveyskeskusten johtavat tai osatoiminnoista vastaavat lääkärit. Koulutus toteutetaan kolmen työseminaarin sarjana, joista ensimmäinen järjestetään 17.- 18.9.1992, seuraavat kaksi 5.-6.11.1992 ja 4.- 5.2.1993. Kaikkiin kolmeen seminaariin osallistuminen on toivottavaa, mutta on myös mahdollista osallistua vain yhteen työseminaariin. Kurssimaksu on 2 000 mk/työ- seminaari.

Keskosten tehohoidon rajat ja resurssit

Hyvin pieniä keskosia syntyy Suomessa melko vähän, mutta etenkin monisikiöisten raskauksien yleistyessä alle 1 500 gramman painoisten keskosten osuus kasvaa. Pienet keskoset lisäävät huomattavasti tehohoidon tarvetta. Yliopistosairaaloille ja joukolle keskussairaaloita tehdystä kyselystä ilmeni, että sairaalat eivät aseta keskosten tehohoidolle jyrkkiä rajoja: tehohoitoon ryhdytään, jos vastasyntynyt vaikuttaa elinkykyiseltä eli jos raskaus on kestänyt yli 22 viikkoa. Hoidon kustannuksista on vain suuntaa-antavia arvioita: alle tuhannen gramman painoisen keskosen tehohoidon on arvioitu maksavan Helsingissä lähes 200 000 markkaa tervettä eloon jäänyttä kohden. Sen lisäksi on otettava huomioon ainakin 1-2 kuukauden sairaalahoidon kustannukset. Suomalaisen keskoshoidon tuloksia pidetään kuitenkin erinomaisina, joten artikkelissa arvioidaan, ettei hoidon rajoittamiselle ole perusteita.

Anna-Liisa Järvenpää

Keskosten tehohoidoneettisiä näkökohtia

Lääkärin tehtävänä on suojata ihmiselämää ja lievittää kärsimyksiä. Milloin on syytä pidättyä tai luopua erittäin pienen keskosen tehohoidosta kärsimysten lievittämiseksi, on harkittava jokaisessa tapauksessa erikseen. Keskosten tehohoitoa koskevia yleisiä eettisiä ohjeita Suomessa ei ole. Kirjoituksessa esitetyt kannanotot perustuvat OYKS:n lastentautien klinikassa muotoutuneeseen käytäntöön.

Maila Koivisto

Edunvalvonta voimistumassa 1952-53

Vuoden 1952 ensimmäinen numero oli omistettu hiljan perustetun Akateemisen Yhteistyövaltuuskunnan AKAVA:n mietinnölle, joka oli osoitettu Valtion palkkauslautakunnalle. AKAVA edusti tuolloin neljäätoista, yhteensä noin 15 000 akateemisen loppututkinnon suorittanutta jäsentä käsittävää järjestöä. Palkkaus akateemisissa viroissa todettiin "kauttaaltaan kohtuuttoman alhaiseksi". Palkkaluokkien korkeampaa sijoitusta perusteltiin pitkän opiskeluajan ansionmenetyksillä, työn laadulla ja yleisellä merkityksellä, työoloilla, itse hankittavien työvälineiden kustannuksilla sekä työn arvolla vapailla markkinoilla. "Koko valtion virkakunnan pahin palkkausvirhe oli johtavan virkamiehistön alipalkkaus".

Kyllikki Kauttu

Hallituksen päätöksiä

Lääkäriliiton hallituksen kokouksessa 11.6.92 käsiteltiin mm. seuraavia asioita:

Marit Henriksson

Lääkäriliiton tavoitteet omalääkärijärjestelmän kehittämiseksi

Lääkäriliiton hallitus on 11.6. hyväksynyt suuntaviivat perusterveydenhuollon lääkäritoiminnan kehittämiselle. Liitto pyrkii siihen, että väestövastuinen omalääkärijärjestelmä mahdollisimman nopeasti ulotetaan koko maahan, sillä kokemukset siitä ovat olleet sekä potilaan, lääkärin että yhteiskunnan kannalta myönteisiä. Samalla myös virkaehtosopimusta on edelleen kehitettävä omalääkäritoimintaa ja siihen liittyviä erityistoimintoja tukevalla tavalla.

Ranne arvostelee hallituksen verolinjaa

Akavan puheenjohtaja Voitto Ranne pitää valtion ensi vuoden budjettiesityksen verolinjaa epäoikeudenmukaisena ja arveluttavana, koska palkansaajien ylin marginaalivero ansiotulosta jää Suomessa edelleen noin 10 prosenttiyksikköä kilpailijamaita korkeammaksi. Hallituksella olisi pitänyt olla rohkeutta alentaa ylikireää palkansaajien tuloverotusta ja veroprogressiota.

Terveyskeskuksissakaan ei ole enää lääkäripulaa - Lääkäriliitto ehdottaa laskentaryhmän asettamista

Terveyskeskusten lääkäripula on kadonnut. Lääkäriliiton tekemä selvitys osoittaa, että laillistetun lääkärin viroista terveyskeskuksissa oli toukokuun alussa 99,4 % hoidettuina. Koko maassa oli yhteensä vain 17 hoitamatonta terveyskeskuslääkärin virkaa, joista viisi Vaasan läänissä. Samanaikaisesti oli 178 virkaa jätetty täyttämättä lähinnä säästösyistä.

Lääkärit vetosivat ydinkokeiden lopettamiseksi

Lääkärit Ydinsotaa Vastaan -toimikunta esitti 15.6. vetoomuksen ETY-kokoukseen osallistuvalle Yhdysvaltain valtuuskunnalle ydinkokeiden lopettamiseksi. Lakiesitys ydinkokeiden lopettamiseksi vuoden ajaksi oli vast-ikään hyväksytty Yhdysvaltain kongressissa ja asia oli menossa senaatin käsittelyyn. Tuhannet lääkärit ympäri maailmaa ovat vedonneet amerikkalaisiin senaattoreihin ydinkokeiden lopettamiseksi.