1.4.1992 Perimään puuttumisen etiikka

Molekyyligenetiikan nopea kehitys on antanut uusia, tehokkaita työkaluja ihmisen perimän tutkimiseen. Yhdessä koeputkihedelmöityksen edistymisen kanssa se on tehnyt mahdolliseksi myös perimään vaikuttamisen, ei ainoastaan karsivassa vaan myös luovassa mielessä.

Reijo Norio

Lääkäriliitto kritisoi työryhmän ehdotusta: Lääkelaitoksen toimenkuvaa ja organisaatiomallia on vielä syytä harkita

Lääkäriliitto ei pidä toteuttamiskelpoisena lääkelaitostyöryhmän esittämää mallia lääkehuollon hallinnon rationalisoimiseksi. Ehdotus merkitsisi liiton mielestä koko lääkehuollon ankaraa keskittämistä ja sen eriytymistä muusta terveydenhuollosta. Perustettavaksi ehdotetun lääkelaitoksen tehtäväksi annettaisiin lääkehuollon yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta, sen käsissä olisivat kaikki lääkealalla tarvittavat luvat, ja se valvoisi jopa apteekkien aukioloaikoja.

Suvi Sariola

Lääkäriliitto 82 vuotta Vuosipäiväseminaari pohti valtionosuusuudistusta

Lääkäriliitto vietti vuosipäiväänsä valtionosuusuudistuksen herättämien kysymysten parissa. On kysytty, kestääkö terveydenhuolto resurssienjakokisassa, ja kuka peruskunnassa päättää terveydenhuoltopalvelujen jakamisesta? Tai onko potilaan haettava terveyskeskuksesta littera ollakseen oikeutettu erikoissairaanhoitoon? Ratkaisemattomia ongelmia todettiin olevan kosolti, eivätkä käytännön toimintamallit ole vielä selvinneet.

Suvi Sariola

Rauta ja sepelvaltimotauti - mihin unohtui tutkijan etiikka

Kuopion yliopiston epidemiologian professori Jukka T. Salonen on useille tiedotusvälineille antamissaan haastatteluissa, joista viimeinen julkaistiin Iltalehdessä 4.1.92, viitannut tutkijaryhmänsä uusiin, mullistaviin tutkimustuloksiin, joiden mukaan liiallinen raudan ja kuparin saanti olisi tärkeä atero-skleroosin ja sepelvaltimotaudin ilmaantumista edistävä tekijä.

Eläinlääkäri ja työperäinen toksoplasmoosi

Markku Seuri ja Jyrki Elo ovat artikkelissaan Suomen Lääkärilehdessä (1991;46:3448-3452) arvioineet mm. eläinlääkäreiden edellytyksiä saada sairausvakuutuslaissa säädettyä erityisäitiysrahaa työhön liittyvän toksoplasmoosiriskin vuoksi. Kirjoituksessa todettiin, että eläinlääkärin työhön ei tutkimusten mukaan liity erityistä toksoplasmoosin riskiä. Seuri ja Elo perustelevat johtopäätöksiään tutkimuksilla, joissa tarkastellaan toksoplasmavasta-aineiden esiintymistä eläinlääketieteen opiskelijoilla ja pieneläimiä hoitavilla eläinlääkäreillä.

Vastine edelliseen

Kiitämme Varpu Hirvelä-Koskea, Antti Oksasta ja Marjut Hämäläistä rakentavista kommenteista.

Lääkäriystävällinen terveyskeskus

li-Kiiminki-alueen kansanterveystyön kuntainliitto Oulun kupeessa on maamme nuorimpia kansanterveystyön kuntainliittoja. Valtioneuvoston pakkopäätöksen jälkeen syntymäpäiväksi tuli 1.1.77, ja siitä lähtien Haukipudas, Ii, Kiiminki, Yli-Ii ja Ylikiiminki ovat olleet erikokoisia, mutta hyvin tasavertaisia osia tuosta "nimihirviöstä" .

Valtakunnallinen hypotyreoosiseula on säilytettävä

Suomen Lääkärilehden numerossa 8/92 kollegat Jaakko Perheentupa ja Jussi Huttunen esittävät huolestumisensa hypotyreoosiseulan jatkumisesta. Olemme kirjoittajien kanssa täysin samaa mieltä hypotyreoosiseulan jatkumisen välttämättömyydestä. Näkemyksemme eroavat vain siinä, missä seulaan tarvittavat laboratoriotutkimukset osataan ja voidaan tehdä.

Kalle Willman Ylilääkäri Keski-Suomen Keskussairaala, Kemian Laboratorio Kale Juva Ylilääkäri Tyks, Keskuslaboratorio

Vuoden luennoitsija ja ryhmäopettaja 1992

Helsingin Yliopiston lääketieteenopiskelijat ovat valinneet vuoden luennoitsijaksi Helsingin Yliopiston patologian laitoksen patologisen anatomian professori Eero Sakselan. Professori Saksela on urallaan tehnyt laajamittaista tieteellistä tutkimustyötä mm. ihmisen luonnollisen immuunipuolustukseen ja gynekologiseen patologiaan liittyen. Hänen laaja elämänkokemuksensa heijastuu hänen selkeissä ja havainnollisissa luennoissaan. Edellisen lisäksi hänen suhtautumisensa opiskelijoihin on myönteistä ja kannustavaa.

EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnin tulokset terveiden 50-vuotiaiden miesten aineistossa

Poikkeavat löydökset, etenkin yksittäiset eteis- ja kammioperäiset lisälyönnit, ovat EKG:n pitkäaikaisnauhoituksissa tavallisia terveilläkin henkilöillä. Valtaosaan niistä ei liity oireita. Terveiden 50-vuotiaiden suomalaisten miesten aineistossa lisälyöntejä esiintyi lähes kaikilla. ST-välin vajoama todettiin tässä 80:n miehen joukossa 14:ltä, ja heistä kahdelle kehittyi viiden vuoden seurannan aikana iskeeminen sydäntauti. ST-vajoamaan ei rekisteröintivaiheessa liittynyt kenelläkään kipuja.

Tapani Parviainen Arto Uusitalo Ilkka Vuori